Äitienpäivälahja luonnolle: Korppoossa on nyt Mummonmetsä

Luonnonperintösäätiö on ostanut Paraisten Korppoosta Inikorpin vanhan 44 hehtaarin metsän. Aktivistimummot-liike osallistui Inikorpin ikimetsän hankintaan merkittävällä panoksella lahjoittamalla Mummonmetsä-kampanjalla keräämänsä yli 30 000 euroa tähän ikimetsään.

Aktivistimummot-liikkeellä on lähes koko toimintansa (noin 5 vuotta) ajan ollut käynnissä Mummonmetsä-kampanja. Sen puitteissa on lahjoitettu itse ja kehotettu muitakin ihmisiä lahjoittamaan Luonnonperintösäätiölle. Se tarkoittaa, että vaikkapa joulu- tai äitienpäivälahjatoiveena on ollut toive sijoittaa ikimetsään. Samalla on vältytty turhan tavaran hankkimiselta.

“Satsaaminen Luonnonperintösäätiön ikimetsään oli meille helppo valinta.  Ikimetsä on varma tapa vähentää luontokatoa ja säilyttää lapsenlapsille jotakin pysyvää. Vaikka ensimmänen Mummonmetsä eli pala Inikorpin ikimetsää Korppoosta on nyt hankittu, jatkamme Mummonmetsä-keräystä. Kun uutiset luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta ahdistavat, tarvitaan jahkailun sijaan todellisia tekoja.  Ikimetsän suojelu on yksi tapa, johon jokainen meistä voi osallistua.  Se on myös päättäjien keinovalikoimassa, kun yhteisen metsiemme eli Metsähallituksen luonnontilaisten metsien tulevaisuudesta päätetään”, Seija Kurunmäki Aktivistimummoista kertoo.

Kiitos kaikille lahjoittajille! Kiitos metsäalueen Luonnonperintösäätiölle myyneelle kuolinpesälle. Olemme yhteistyössä pelastaneet taas yhden palan ikimetsää. Aktivistimummojen keräys Luonnonperintösäätiölle jatkuu. Pääset tekemään lahjoituksen Luonnonperintösäätiön keräyssivuilla.

Lue lisätietoa Inikorpin ikimetsästä Luonnonperintösäätiön tiedotteesta 10.5.2024.

LISÄTIETOA:

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, Aktivistimummot-liike
puh. 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi

www.luonnonperintosaatio.fi
Harri Hölttä, Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja,
puh. 050 355 5770, harri.holtta@luonnonperintosaatio.fi

Luonnonperintösäätiö on kalastaja Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.

Kirjeet kolmelle ministerille

Aktivistimummoissa ollaan huolestuneita hallituksemme jahkailusta ilmastoasioissa. Tällä menolla jätämme elinkelvottoman maapallon seuraaville sukupolville. Tulevan EU-parlamentin päätöksillä on myös suuri vaikutus ilmastonmuutokseen. Muistutamme päättäjiä, että JAHKAILU EI KÄY ja lähetimme kirjeet kolmelle ministerille: Kai Mykkäselle, Kaisa Juusolle ja Anna-Maja Henriksonille. Me äänestämme ehdokasta joka ajattelee lastenlastemme tulevaisuutta.
EU-vaalit  6.-9. kesäkuuta 2024

Aktivistimummojen avoimet kirjeet päättäjille

Toukokuun alussa lähetetyt kirjeet tässä, vastauksia odotamme.

o o o

Hyvä Ilmastoministeri Kai Mykkänen, 

Aktivistimummot haluavat, että jätämme seuraaville sukupolville terveen, monimuotoisen luonnon ja pysäytämme ilmastonmuutoksen Pariisin sopimuksen mukaisesti. Ilmastokriisi ei ole lastenlastemme aiheuttama ja on aikuisten vastuu estää tilanteen paheneminen. Kiitokset osallistumisestanne eduskuntavaalien edellä alkuvuodesta 2023 pidettyyn paneeliimme.  Erityisesti meitä ilahdutti kannatuksenne valtion vanhojen metsien suojelemiseksi.

Toistaiseksi nykyisen hallituksen toimet eivät vakuuta meitä.   Tutkittu tieto kertoo meille, että meidän on tehtävä kaikki mahdollinen metsien ja muun luonnon hiilinielujen lisäämiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, koska ns. ”Piippujen tulppaaminen” ei riitä.  Lisäksi tiedämme, että hiilen talteenotto on tekniikkana vielä kehittymätön ja sen vaikutukset tulevat liian myöhään.  Luonnon ennallistamiseen panostaminen on monin verroin halvempaa kuin hiilen talteenotto, joten siihen ryhtyminen nyt nopeuttaa merkittävästi päästöjen vähentämistä.

Aktivistimummot haluavat nähdä, että myös Ilmastoministeri kuuntelee ja soveltaa tutkittua tietoa vastuullisessa toimessaan.  Nykyiselle hitaalle etenemiselle sanomme: Tämä ei käy!

Kysymmekin teiltä hyvä Ilmastoministeri: miten aiotte varmistaa, että Suomi pysyy lupauksessaan olla hiilineutraali vuonna 2035?

Aktivistimummojen Vaalipaneeli järjestetään 20.5 EU-salilla.  Toivomme voivamme lukea vastauksenne tähän kirjeeseen siellä, jotta noin 15000 FB, Instagram ja X seuraajaamme voivat kuulla vastauksenne striimauksessa.

Aktivistimummojen plsta,

Anu Harkki, EU:n Ilmastolähettiläs
Helena Kääriäinen, Tutkimusprofessori
Reetta Meriläinen, Toimittaja
Armi Temmes, MMT

 o o o

Arvoisa opetusministeri Anna -Maja Henriksson,

Ilmastokriisi on tehnyt lasten ja nuorten tulevaisuudesta epävarman. Vaikka kriisin seuraukset jakautuvat maapallolla epätasaisesti, ne koskevat jokaista. Ellemme nyt torju kriisiä tehokkaammin, tulevia sukupolvia odottaa vesi- ja ruokapula sekä ilmastopakolaisten virta. Nykyiset toimet eivät yksinkertaisesti riitä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ahdistusta. Joidenkin kohdalla tämä ahdistus voi johtaa ilmastonmuutosta hillitsevään toimintaan. Suurella joukolla, erityisesti nuorilla,  ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus ja tulevaisuuden pelko luo toivottomuutta sekä laskee toimintakykyä.  Lukuisat tutkimukset, kyselyt ja barometrit kertovat lasten ja nuorten ilmastoahdistuksesta. Kolme vuotta sitten julkistettu suuri kansainvälinen tutkimus kertoi, että 75 prosenttia 16-25-vuotiaista piti tulevaisuutta pelottavana. Suomalaisista vastaajista liki puolet epäröi lasten hankkimista ilmastohuolen takia. 

Aktivistimummot sanovat nykytilanteesta: Tämä ei käy! He kysyvät: 

Mitä Teidän johtamanne opetus- ja kulttuuriministeriö tekee, jotta lasten ja nuorten ilmastoahdistus vähenisi? Millaisin keinoin Teidän ministeriönne torjuu ilmastokriisiä?

Aktivistimummojen puolesta

Liisa Viheriälä, lastenpsykiatri
Anu Harkki, EU Ilmastolähettiläs
Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita

o o o

Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso

Ilmastokriisi ja ympäristön muutokset aiheuttavat suoraa ja epäsuoraa uhkaa terveydelle. Kaikkein akuutein terveysuhka on helteiden lisääntyminen, mikä on erityisen vaarallista pikkuvauvoille ja vanhuksille. Pienhiukkasten ja ympäristömyrkkyjen aiheuttaman uhan seuraamukset ilmenevät hitaammin. Malaria ja dengue-kuume saapunevat Pohjois-Eurooppaan vasta joidenkin vuosien kuluttua. Kysymys on mitä suurimmassa määrin tulevien sukupolvien, lasten ja nuorten terveydestä, mielenterveys mukaan lukien.

Toisaalta tiedetään, että muutokset, joilla yksilöinä tai yhteiskuntana pyrimme vähentämään ilmasto/ympäristökuormaa, ovat lähes poikkeuksetta terveyttä edistäviä. Tulee myös muistaa, että terveydenhuollon hiilijalanjälki on merkittävän suuri, arviolta 6% Suomen koko hiilijalanjäljestä. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla.

Aktivistimummot kysyvät, miten johtamallanne hallinnonalalla on huomioitu helteiden aiheuttama terveysuhka ja tulevat ilmasto- ja ympäristömuutoksen uhat. Mitä on tehty ja mitä suunnitellaan?

Saamme vaikutelman, että STM on ollut tässä asiassa täysin passiivinen. Näin ei voi jatkua! 

Aktivistimummojen Vaalipaneeli järjestetään 20.5. EU-salilla Helsingissä. Toivomme voivamme lukea vastauksenne tähän kirjeeseen siellä, jotta noin 15 000 Facebook- Instagram- ja X-seuraajaamme voivat kuulla sen striimauksessa.

Aktivistimummojen puolesta,

Liisa Viheriälä, lastenpsykiatri
Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita
Anu Harkki, EU Ilmastolähettiläs

 o o o

Ilmastojahkailu ei käy! 20.5. klo 14

Aktivistimummot ja EU-vaaliehdokkaat keskustelevat EU:sta ja europarlamentaarikkojen merkitykseksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tilaisuus Eurooppa-salissa Kampissa (Malminkau 16) 20.5. klo 14-16. Mukana viiden puolueen EU-ehdokkaat. Keskustelua alustaa EU-ilmastolähettiläs, aktivistimummo Anu Harkki ja paneelin juontaa politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Ohjelma:

Klo 14.00 Tilaisuuden avaus: Anu Harkki, EU ilmastolähettiläs

klo 14.15 Paneelikeskustelu (EU-vaaliehdokkaat viidestä puoluesta, ks. alla)

klo 15.50 Tilaisuuden loppusanat

Panelistit:

• Maria Guzenina, kansanedustaja, Sdp

• Timo Huhtamäki, toimitusjohtaja, Vihreät

• Jussi Saramo, kansanedustaja, Vasemmistoliitto

• Marju Silander, toiminnanjohtaja, VTM, Suomen Keskusta

• Satu Taavitsainen, toiminnanjohtaja, Liike Nyt

Asiantuntijana mukana myös Juha Aromaa, Greenpeace Norden apulaismaajohtaja

Keskustelun aiheita:

• Mitä keinoja EU:lla on kirittää globaaleja päästövähennyksiä?

• Mitkä ovat systeemitason kiireisimmät ratkaisut (lainsäädäntö, verotus) ekoviisaaseen elämään?

• Jätetäänkö Suomen luonnon kohentaminen tuleville sukupolville vai ennallistetaanko jo nyt?

• Mitä EU voi tehdä kiertotalouden vahvistamiseksi? 

• Ilmastokriisi uhkaa ihmisten (etenkin vanhusten ja lasten) terveyttä. Mitä EU voi tehdä uhkien ehkäisemiseksi/torjumiseksi?

• Miten EU voisi vaikuttaa Euroopan ulkopuolella tuotettujen kulutustavaroiden (esim. vaatteet, kahvi, kaakao) hiilijalanjälkeen?

  Tilaisuus pidetään EU-salissa Kampissa. Tule mukaan! Ei ennakkoilmottautumista.

Toimeen on tartuttava. Nyt! Nyt! Nyt!

Huhtikuisena vilakkana perjantaina Akivistimummot kerrankin tulivat Ilmastoisovanhempien ja muiden ilmastoaktivistiryhmien rinnalle eduskuntatalon rappusille vaatimaan ilmastotekoja. Ilmastomiekkareista tuttu slogan kuului moniäänisesti. ”Mitä me haluamme? Ilmastotoimia! Milloin, milloin, milloin? Nyt, nyt, nyt!” Mukana oli myös juuri Aktivistimummot-liikkeeseen mukaan tullut ex-toimittaja Leena Brandt, joka blogissa kertoo, miksi halusi tulla mukaan vaikuttamaan.

Eduskuntatalon portailla alkoi minun polkuni Aktivistimummojen jäsenenä. Paleli. Yritin painaa mieleen uusia nimiä ja naamoja. Nimi- ja naamamuisti ei ole vahvin lajini – siitä pahoittelut jo etukäteen.

Greta Thunberg käynnisti lähes kuusi vuotta sitten, 15-vuotiaana, toiminnan, jonka tarkoituksena on herättää päättäjät ja kansalaiset ilmastokriisin todellisuuteen. Sen jälkeen ilmastoliike on näkynyt monen nimisenä ja monin tavoin Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Nuoret ovat syystä hädissään, sillä he joutuvat elämään kriisin seurausten kanssa pidempään kuin me seniorit. Ihan hävettää, mitä olemme heille jättämässä.

Onko aktivistien toimissa, mielenosoituksissa ja portailla seisomisessa järkeä? Yhtä hyvin voi kysyä, missä on järki nykyisessä maailmanmenossa. Yhä edelleen fossiilienergiaa käytetään kaikkialla ja päästöjen saaminen Pariisissa sovittuihin rajoihin näyttää mahdottomalta. Ilman monimutkaista laskuoppia on helppo päätellä, että on halvempaa yrittää hillitä ilmastonmuutosta kuin antaa sen romahduttaa elämän edellytykset maapallolla.

Miksi juuri Aktivistimummot?

Lyhyesti: olen aktiivi ja olen mummoikäinen. Tykkään enemmän tekemisestä kuin strategioiden laatimisista ja excelien täyttämisestä. Ikäni puolesta (68-v.) olen sillä tavalla pelottavassa vaiheessa, että en pelkää mitään paitsi korkeintaan sitä, ettei aamulla ole kahvia. Ja kun sitä kahvia saa, jaksaa melkein mitä vaan.

Hmmm… tämä alkaa kyllä kuulostaa siltä, että voisin mennä mukaan myös Greenpeacen juttuihin? Kumiveneellä venäläistä öljyä kuljettavan laivan kylkeen? Here I come – mutta katsotaan nyt ensin nämä Aktivistimummojen touhut! Paljon kiinnostavia asioita on ryhmä saanut aikaan ja monia asioita suunnitteilla.

Aktivistimummo Reetta Meriläinen, jonka tunnen jo Naisten pankin toiminnan kautta, sattui sopivasti kohdalle Hakaniemen markkinoilla huhtikuun alussa. Olin pikku hiljaa toipunut isoista hankkeista eli jättänyt Verde-lehden päätoimittajuuden ja Pekka Haaviston vaalikampanja oli tullut päätökseen. Oli siis aika katsoa uusia asioita – ja niitähän löytyikin useampia.

Samaisena markkinapäivänä pohdiskelin ääneen, että olisi kiva löytää joku eläinsuojelupaikka. Kontakti Vihtiin Länsi-Uudenmaan eläinsuojeluyhdistyksen kissataloon löytyi samantien ja nyt käyn kerran viikossa kissankakkaa putsaamassa. Olen mukana myös Mannerheimin lastensuojeluliiton lukumummina lähikoulussa täällä Helsingissä. Joka tiistai käyn koululla opastamassa muutamaa pikkukoululaista sujuvan lukemisen pariin. Koulussa on muuten enemmän hälinää kuin kissatalossa!

Ex-sitä ja tätä

Mukava oli huomata, että Aktivistimummoihin mukaan tullessani minulta ei kukaan kysynyt CV:tä. Sain kuulla, että ryhmä täyttää viisi vuotta ja kaikki ovat tervetulleita. Mummohenkisyys on yhteinen piirre. Eikä tarvitse olla mummo, saa olla pappa tai nuori ilman lapsia. Vaikka ei kysytty, niin kerron, että omalta listalta löytyy journalismia, mediavalmennusyrittäjyyttä ja virkamiestyötä Brysselissä, ja mummohenkisyyttäkin. Eikä ole tullut aika pitkäksi ennenkään.      

Facebook-ryhmässä pääset sisään toimintaan.  Nettisivuilla www.aktivistimummot.fi kerrotaan, mitä on tulossa.  
Yhdessä saamme muutoksen aikaan.
Ilmastojahkailu ei käy!
  

Leena Brandt
Aktivistimummo

ps. kuvassa olen tuo oikealla oleva punaisessa untuvatakissa.           

Rakastammeko rantojamme?

Aktivistimummot-liikkeessä ollaan huolestuneita järviemme, Itämeren ja kaikkien vesiemme tilasta. Meillä Suomessa on pidetty puhdasta vettä niin itsestään selvänä asiana ettemme  aina ymmärrä, miten kovasti jokainen meistä vaikuttaa omilla toimillaan rantojen ja vesien tilaan. Kohta kesäasukkaat palaavat taas rannoille. Aktivistimummojen ranta-asiantuntijat yhdessä Suomen Vesistösäätiön asiantuntijoiden kanssa keräsivät tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi. 

Rannat ovat keskeinen osa suomalaista elämänmuotoa, etenkin kesällä. Tietävätkö rantojen asukkaat, mökkiläiset, kesävieraat ja muut rantojen käyttäjät, miten rantoja suojellaan tulevia sukupolvia varten? Aktivistimummot tarjoavat tähän esimerkkejä ja tietoa.

Miksi rannat?

Rannat ovat meille rakkaita ja niissä yhdistyvät ympäristönsuojelun ydinkysymykset: ilmastonsuojelu, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesiensuojelu. Rannat ovat erilaisten elinympäristöjen rajapintoja ja siksi arvokkaita myös luonnon kirjolle. 

Tänään niitä uhkaava muutos jää huomaamatta. Moni luulee, että ei voi tehdä mitään, mutta meidän teoillamme, pienilläkin, on merkitystä. Tämän vuoksi Aktivistimummot ovat päättäneet toimia ja keränneet rantojen rakastajille käytännönläheisen ohjeiston, joka pohjaa tutkimus- ja faktafaktoihin.

Millainen on suomalainen ranta?

Rannat ovat tärkeitä mummojen lisäksi kaikille suomalaisille osana sielunmaisemaamme. Suomessa on noin 55 000 vähintään hehtaarin kokoista järveä sekä pitkä Itämeren rannikko Virolahdelta Tornioon. Rannoilla on kautta aikojen asuttu, kohdattu ja kuunneltu, saunottu ja pesty. Rantoja käytetään niin eräilyyn ja yöpymiseen nuotion äärellä kuin myös luonnon tarkkailuun, uintiretkiin ja kalastukseen. 

Vesistöt muodostivat ennen tärkeimmät kulkureitit sekä kesäisin että talvisin. Järvemme ja jokemme ovat tärkeitä juomaveden ja ravinnon lähteitä, ja vesivoima on edelleen merkittävä energianlähde. Erilaisten rantojen kirjo on suuri. 

Mitä on muuttumassa?

Luonnonrannat muuttuvat usein huomaamattomasti, ja rakentamattomia paikkoja on yhä vähemmän. Toiminnan vaikutuksia linnustoon, kalastoon ja elonkirjoon ei aina ymmärretä. Jos metsää hoidetaan, rantakin muuttuu. Rantapellot, kosteikkorannat ja suot ovat erityisen herkkiä. Muutokset, kuten ojitus tai maaperän ja kasvillisuuden käsittely, vaikuttavat ilmastoon, veden laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Suomen järvet on suurelta osin säännösteltyjä, veden korkeusvaihtelu on määritelty energiatarpeiden ja tulvasuojelun mukaan. 

Rakennettu ranta voi olla mökkiranta, kotiranta, uimaranta, veneranta, tie tai satama rakenteineen. Useimmiten tällaista rantaa on ruopattu ja rakennettu, metsää on käsitelty. Joskus rannat on vahvistettu paaluilla tai muureilla. Mökkipihoja rakennetaan kovin eri tavoin. Voimakas rakentaminen terasseineen, suurine laitureineen ja leikattuine nurmikoineen on usein esillä sisustuslehdissä ja televisio-ohjelmissa.  Äänekäs hupiliikenne pikaveneineen ja vesiskoottereineen yleistynyt monilla alueilla. 

Meidän on nyt aika toimia rantojen hyväksi

Aktivistimummot ovat laatineet Tee se itse -ohjeiston rantojen suojelemiseksi, jotta lapsenlapsemmekin voisivat nauttia rannoista. Ohjeet on tarkoitettu jokaiselle; ne ovat käytännönläheisiä. Ohjeisto on perusteltu tarkemmin blogeissa, jotka löytyvät Aktivistimummojen verkkosivuilta (www.aktivistimummot.fi).

Aktivistimummojen rantaohjeisto:

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.   

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot sekä rantavedet luonnontilaan. 

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnonlajeja. Unohda keinonurmikot. 

4. Tunnetko järvesi näkösyvyyden, sinilevätilanteen tai ravinnetason? Havainnoi, mittaa ja opi uutta.  

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä. 

6. Kuuntele hiljaa ja häiritsemättä luonnon ääniä. Anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla sekä vedessä.  

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista. 

Aktivistimummot-liike perustettiin syksyllä 2019. Perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. ”Me Aktivistimummot teemme työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Mummoviisaudella tarkoitamme aikuisten vastuuta sekä kohtuuden ja toivon sanomaa. Me muutamme oman ahdistuksemme teoiksi, mutta vältämme lisäämästä pienten lasten ahdistusta,” verkoston kokoaja aktivistimummo Seija Kurunmäki muistuttaa.

Lisätietoja:

Päivi Salpakivi, metsänhoitaja, Aktivistimummo, puh. 0400 754748, salpasalo(at)hotmail.com
Armi Temmes, MTT, Aktivistimummo, puh. 050 5987661, armi.temmes(at)gmail.com

Kohdataan ympäristökriisi yhdessä

Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja Kohdataan ympäristökriisi yhdessä tuo näkyväksi nuorten huolen ympäristöstä. Tutkimusten mukaan jopa 75% nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana.  Aktivistimummot-liike lähtee mukaan kampanjaan.  Aktivisimummojen tavoitteena on estää lamaannuttava epätoivo ja tuoda näkyväksi myös toivon sanomaa ja nostaa esiin asioita, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty ja tehdään.  Mukanaololla myös muistutetaan, että nuoria ei jätetä yksin ympäristöhuoliensa kanssa.

Nuorten huoli ei ole tuulesta temmattua. Ilmaston lämpeneminen, lajikato, luonnonvarojen ehtyminen, sodat ja muut tulevaisuuden kriisit ja uhkakuvat tulevat vaikuttamaan merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Nuori voi kokea itsensä pieneksi ja voimattomaksi suurten ympäristöongelmien edessä. Kokemus voi olla jopa musertava. .

Nuorten tulevaisuushuolia ei pidä koskaan ohittaa tai vähätellä. Viisi vuotta toiminut  Aktivistimummot - liike  korostaa oikean monipuolisen tutkitun tiedon ja toivon merkitystä.

 - Media välittää jatkuvasti uhkaavia ja pelottavia uutisia eri kanavilla. Hyvät uutiset ja myönteinen kehitys saavat vähemmän näkyvyyttä. Nuorten on tärkeä saada tietoa myös ympäri maailmaa tapahtuvasta kehitystyöstä ja toiminnasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siitä, että tämä toiminta on ollut tuloksellista.  Nuoria tulee kuulla ja he tarvitsevat tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä emotionaalista tukea.  Meidän tulee vaatia ilmastotoimia erityisesti päättäjiltä. Me itse voimme hillitä ilmastonmuutosta arjen pienilläkin valinnoillamme . Oma toiminta vahvistaa toimintakykyä, toimii puskurina ilmastoahdistusta vastaan sekä antaa toivoa, Aktivistimummo ja lastenpsykiatri Liisa Viheriälä sanoo.

Lue Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja-aineisto ja tiedote  https://www.ymparistoahdistus.fi
Lisätietoa kampanjasta kia.lofberg@mieli.fi

Aktivistimummot jakaa maaliskuun 2024 aikana kampanjamateriaalia sosiaalisessa mediassa, mm. Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä.

Lisätietoa

Aktivistimummot

Liisa Viheriälä
Lastenpsykiatri
viherialaliisa@gmail.com

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen yhteyshenkilö
seija.kurunmaki@kuule.fi
0400-460894

 Kuva: ymparistoahdistus.fi