Toivon tekoja Oodissa 6.3.26

Joukko aktiivisia kansalaisia on ollut synnyttämässä Toivon ekosysteemiä vuoden 2025 loppupuolella. Tavoitteena on saada aikaan yhteistoimintaa, jolla luodaan nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. ToivoTeoiksi- yhteisön tavoitteita toteuttamaan lähtivät mukaan mm. Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu sekä Anarkistimartat. Yhteistyöllä haetaan kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana jotta pystytään luomaan tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville.  Ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Ensimmäinen yhteinen tilaisuus pidetään Oodissa 6.3. alkaen klo 16.

Eri puolilla yhteiskuntaamme on noussut tarve rakentaa nykyistä valoisampaa näkymää tulevaisuuteen. Alkuvuodesta 3.1.2026 toimittaja Jussi Pullinen kirjoitti siitä, miten utopioiden tilalle nousee helposti dystopioita: Utopioiden puute on jo vaarallista | HS.fi. Wikipedian määritelmän mukaan dystopia on epätoivottava yhteiskunta, kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta, ihanneyhteiskunnan vastakohta. Kristian Kumlin jatkoi tästä ja ihmetteli mielipidekirjoituksessaan 6.1.2026 visioiden ja unelmien puutetta: Ihmettelen maamme johtajien lähes täydellistä unelmien ja visioiden puutetta | HS.fi

Samanaikaisesti vastuumme tulevista sukupolvista haastaa meitä tekemään enemmän planetaarisen kestävyyden eteen. Timo Harakka ja Sophien Howe totesivat oivallisesti kirjoituksessaan 3.12., että tulevien sukupolvien oikeudet tulisi kirjata lakiin (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011667183.html). 

Mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana? 

Harva innostuu, jos näköpiiristä ei löydy mitään ponnistelun arvoista. Yhteinen tavoite ja yhteinen ponnistelu tuo esiin parhaat puolet sekä yksilöistä että yhteisöistä. Näin uuden vuoden alkaessa onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana. 

Maaliskuussa 2025 julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on laskenut. Sitran 30.10.2025 julkaisema Ennakointikatsaus kysyy: Mitä tapahtuu, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? Toisin kuin aiemmin hyvinvointivaltion historiassa, tänä päivänä emme voi enää pitää nuorten tulevaisuususkoa itsestäänselvyytenä. Toisaalta yli 65-vuotiaat suhtautuvat positiivisimmin tulevaisuuteen. Voisiko sukupolvien välisellä yhteistyöllä olla nykyistä aktiivisemmin roolia nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa? 

Tulevaisuususkon rapautuminen ei ole nuorten vastuulla oleva ongelma, vaan sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikki mukaan. Kyse on ilmiöstä, joka edellyttää monen eri toimijan, sektorin ja hallinnonalan välistä yhteistyötä. Liikkeelle on syytä lähteä heti. ”Älä koskaan aliarvioi pienen, omistautuneen ihmisryhmän kykyä muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan tehnyt niin", totesi sosiaaliantropologi Margaret Mead aikoinaan. Kun eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja toimivat yhdessä, syntyy riittävä mittakaava ja vaikuttavuus, jolla voi aidosti muuttaa kehityksen suuntaa. 

Sisu = yhteisön voima

Kansalliseen identiteettiimme vahvasti liittyvä sisun käsite ei sekään ole pelkästään yksilön selviytymistaistelua. Se voi myös olla - jos niin haluamme - yhteisön voimaa, joka syntyy yhdessä tekemisestä, toisiin nojautumisesta ja yhteisen hyvän eteen työskentelystä. 

Mitä jos tukisimme vaihteeksi toinen toisiamme ja ottaisimme käyttöön uuden yhteisöllisen version sinnikkyydestämme!

Me Toivo Teoiksi -yhteisö, Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu ja Anarkistimartat uskomme, että meidän kannattaa monestakin syystä pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Eri sukupolvien välinen yhteistyö voi synnyttää myös monenlaisia muita positiivisia vaikutuksia yhteisöllisyyden ja itsensä merkitykselliseksi kokemisen kautta. Yhteistyöllä voisimme saada kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana ja luoda tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville. 

Tule mukaan tutustumaan TOIVOON. Kokoonnumme  Oodin Maijan salissa 6.3. klo 16-20.

Haluamme osoittaa, että ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Järjestämme keskustakirjasto Oodissa Tarmon päivänä 6.3. klo 16-20 kaikille avoimen tapahtuman, jossa mm. kuulemme, minkälaisia hyväksi todettuja toimintamalleja ylisukupolvisesta yhteistyöstä on jo olemassa ja ideoimme yhdessä tietä eteenpäin. 

Kannattaa siis jo nyt laittaa aika kalenteriin. Jos haluat olla mukana ohjelman toteutuksessa, ole yhteydessä virpiep(at)gmail.com niin jutellaan lisää!

Virpi Einola-Pekkinen
Yksi Toivo Teoiksi-yhteisön perustajajäsenistä

virpiep(at)gmail.com

Kuva ToivoTeoksi -yhteisön keskustelutilaisuudesta 19.12.2025. Perustajajäsenet Virpi Einola-Pekkinen vasemmalla ja Liisa Virolainen oikealla. Keskellä Benjamin Pitkänen.