Aktivistimummo Armi Temmes on mikrobiologi ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Häntä huolettaa erityisesti liikenteen päästöjen liian hidas aleneminen.

Viikon mummo on MMT, prof.emerita Sirpa Kurppa haluaa vaikuttaa teoillaan lastenlasten tulevaisuuteen.‍ Hän sanoo, ettei tulevaisuus ei ole hänelle vain abstrakti käyrä, skenaario tai raportin johtopäätös, vaan tulevaisuudella on kasvot: lasten ja lastenlasten kasvot.

Viikon mummo 15 on ekonomi ja viestijä Carita Koivunen, joka kertoo olevansa “myöhäissyntyinen aktivisti”. Hän toivoo päättäjien nostavan ilmastonmuutosasiat korkeammalle poliittisella agendalla.

Viikon mummo 14, Seija Kurunmäki on maatalous-ja metsätieteiden maisteri, joka on tehnyt työuransa ruoka-alalla. Hänen intohimonsa on luoda vaikeittein asioiden ympärille yhteisöllisyyttä, jolla vähennetään ahdistusta ja aikaansaadaan muutoksia.

Viikon mummo 13 on aktivistimummo Anu Harkki. Hän on ilmastopuhuja ja EU:n ilmastolähettiläs. Anu Harkki on biologi ja filosofian tohtori, joka muistuttaa meitä kaikkia, että pienikin luontoa auttava toimi on parempi kuin se, että jää paikalleen ja lamaantuu.

Viikon mummo on aktivistimummo, metsänhoitaja Päivi Salpakivi, joka on edistänyt työssään vastuullista liiketoimintaa. Hän toivoo vastuullisuuden vahvistumista sekä sitä, että löydämme uusia innovaatioita ihmiskunnan suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tällä viikolla esittäytyy aktivistimummo Hanne Kalmari, joka psykologian lisensiaattina tekee työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän näkee ilmastokriisin erityisesti oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

Viikon aktivistimummo on Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita, toimittaja. Hän on seurannut ilmastojournalismia sekä työssään että nyt eläkkeellä. Hän pohtii, miksi ilmastojournalismi on elintärkeää?

Tämän viikon mummo on ekonomi Leena Hinkkanen, joka toimi pankkimaailmassa yli 30 vuotta. Hän pohtii ilmastonmuutosta talouden ja rahan näkökulmasta. Hän muistuttaa blogissaan meitä siitä, miten vahva ohjauskeino raha ja verotus voisivat olla, jos niitä käytettäisiin rohkeammin. Asiantuntijoiden mukaan tehokkain keino rahalla ohjaamiseen on muuttaa koko globaali systeemi verotuksen kautta eli laittaa kaikki hiilidioksidipäästöt maailmanlaajuisesti verolle. Kun ohjausverot olisivat riittävän korkeat, markkinat hoitaisivat muutokset kohti päästöttömyyttä. Tärkeää olisi, että päättäjät ohjaisivat muutosta niin, että se olisi ja se koettaisiin oikeudenmukaiseksi.

Viikon mummo 8 on Tiina Korhonen, dialogisten menetelmien ammattilainen. Hän toivoo, että tutkittu tieto kohtaisi valtakunnalliset päätöksentekijät ja vuoropuhelu eli dialogi lisääntyisi. Nyt tehtävät lyhytjänteiset “visiot” ja päätökset uhkaavat oman ympäristömme ja koko maapallon elinkelpoisuutta. Jos jonkun asian Tiina haluaa nostaa ylitse muiden, se on KOHTUUS.

Viikon mummo 7 on aktivistimummo, taidehistorioitsija Sointu Fritze. Hän oli aktivisti jo opiskeluaikanaan 80-luvulla ja innostui aktivismista uudelleen eläköidyttyään Ateneumin taidemuseon intendentin työstä vuonna 2024. Hän oli mukana Stansvikin metsien suojelussa ja nyt myös aktiivinen aktivistimummo. Hän muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii monenlaista osaamista ja aktivismia. Meitä kaikkia! Motivaatiota toimille tuo viiden lapsenlapsen ja maailman lastenlasten tulevaisuuden pohtiminen.

Kesäkuussa alkanut VIIKON MUMMO-esittely on edennyt kuudennnen asiantuntijamummon esittelyyn. Hän on aktivistimummo, DI, KTM Tuula Råman. Hänen erikoisalaansa on rakentamisen vaikutukset ympäristöön. Tiesitkö, että rakennettu ympäristö aiheuttaa noin 40 % maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä. Lue lisää blogista.

Tällä viikolla esittelyssä mummo, joka on monen kampanjamme kuvituksen takana. Saammeko esitellä Aktivistimummo, viestinnän tutkija ja kuvataiteilija Anne Leppänen.

Aktivistimummojen nettisivuilla on nimetty parikymmentä mummoa, jotka ovat työuransa aikana toimineet monilla aloilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Haluamme antaa osaamistamme ja mummoviisautta muidenkin käyttöön. Aloitimme kesäkuun alussa Aktivistimummojen asiantuntijaesittelyt VIIKON MUMMO-kampanjana. Neljännellä viikolla esittelemme aktivistimummo ja lastenpsykiatri Liisa Viheriälän, joka kertoo, miten hän näkee ilmastonmuutoksen lasten kannalta.

Kesäkuun alussa aloitimme Aktivistimummojen asiantuntijaesittelyt eli VIIKON MUMMO-kampanjan. Nyt olemme edenneet kolmanteen mummoesittelyyn. Tällä viikolla esittelyssä aktivistimummo ja luonnonsuojelija oik.kand Kirsi Hellas, joka kertoo, miten hänestä tuli luonnonsuojelija.

Aktivistimummot-nettisivuilla on nimetty parikymmentä mummoa, jotka ovat työuransa aikana toimineet monilla aloilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Aloitimme kesäkuun alussa Aktivistimummojen asiantuntijaesittelyt VIIKON MUMMO-kampanjana, jotta halukkaat voivat löytää meitä erilaisiin tapahtumiin, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään tai lastenlastemme tulevaisuuteen. Toisella viikolla esittelemme aktivistimummo ja ilmastolääkäri LT Helena Kääriäisen, joka kertoo, miten terveys ja ilmasto liittyvät yhteen ja mitä asioita hän haluaa painottaa mummona ja lääkärinä.

Aktivistimummot-nettisivuilla on nimetty parikymmentä mummoa, jotka ovat työuransa aikana toimineet monilla aloiila erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Aloitamme kesäkuun alussa Aktivistimummojen VIIKON MUMMO-asiantuntijaesittelyt. Täältä halukkaat lukijat voivat löytää mummon/asiantuntijan erilaisiin tapahtumiin, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään tai lastenlastemme tulevaisuuteen. Ensimmäinen VIIKON MUMMO on aktivistimummo, MMT Marja-Liisa Tapio-Biström, joka kertoo miten ruoka ja ilmasto liittyvät yhteen ja miten hänestä tuli ruoka-asiantuntija.

Suomen ylikulutuspäivä oli 1.4. Se on kohtuutonta, kulutuksemme on kohtuutonta. Sen merkeissä me Aktivistimummot kysyimme julkisuudessa ilmastoa puolustaneilta henkilöiltä, mikä heidän mielestään on kaikkein kohtuuttominta. Saimme vastauksia laajoista, globaaleista asioista sellaisiin, joihin me suomalaiset voimme vaikuttaa. Kiitos Timo Huhtamäki, Sixten Korkman, Minna Lindgren, Sirpa Pietikäinen, Martti Suosalo, Hanna Weselius.

Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström luki Leo Straniuksen kirjan: 1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi (2025 Gummerus) - ja vaikuttui. Paljon viisaita ajatuksia kohtuudesta. Hyvä elämä ja toivo ei synny suorittamisesta vaan eläytymisestä.

“Kun vannoutuneinkin markkinatalouden vauhdittaja, Maailmanpankki, myöntää raportissaan, että asioita täytyy tehdä uudella tavalla, näen pienen valonsäteen kajastuksen”, blogin kirjoittaja Marja-Liisa Tapio-Biström sanoo. Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Tarvitaan uusi hyvän elämän resepti. Se tarkoittaa uusia tapoja toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää.

Joukko aktiivisia kansalaisia on ollut synnyttämässä Toivon ekosysteemiä vuoden 2025 loppupuolella. Tavoitteena on saada aikaan yhteistoimintaa, jolla luodaan nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. ToivoTeoiksi- yhteisön tavoitteita toteuttamaan lähtivät mukaan mm. Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu sekä Anarkistimartat. Yhteistyöllä haetaan kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana jotta pystytään luomaan tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville.  Ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Ensimmäinen yhteinen tilaisuus pidetään Oodissa 6.3. alkaen klo 16.

Aktivistimummot tonttuineen tarttuivat krääsätalouden kasvuun joulukampajassaaan. Suomeen tulee valtavat määrät paketteja maailmalta verkkokauppojen kautta. Määräksi arvioidaan 50 miljoonaa pakettia eli lähes 10 pakettia jokaista Suomessa asuvaa kohti. “Temuttaminen” eli krääsän tilaaminen lisääntyy, samalla myös pakettien palautusralli. Siinä ei ole mitään järkeä.

Aktivistimummojen vuoden 2025 teema on kohtuus ─ unelma kohtuullisesta kulutuksesta niin, että maapallon resursseista riittäisi jaettavaa kaikille. Aktivistimummoille kohtuus on yksi toiminnan ydinasioista. Aktivistimummot järjestivät lokakuun lopussa Keskustakirjasto Oodissa Unelma kohtuudesta -yleisötilaisuuden, jonka tavoite oli avata eri näkökulmia kohtuuteen. Tilaisuuden puhujiksi saatiin kolme erinomaista puhujaa niin akateemisesta kuin kulttuurinkin maailmasta. Yleisöä oli noin 80 henkilöä.

Elokuun lopussa Oslossa pidettiin European Grandparents for Climate -kokous. Koolla oli noin 40 ilmastosta huolestunutta isovanhempaa, 10 maasta. Suomesta oli mukana Ilmastoisovanhempia ja Aktivistimummoja. Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Armi Temmes ja Marja-Liisa Tapio-BIström kertovat blogissa kokouksen annista.

Aktivistimummo Tiina Korhonen muistuttaa ylikulutuspäivän blogissaan meidän jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon kohtuullistamalla omaa kulutustamme. Me Suomessa olemme varsinaisia tuhlareita, olihan Suomen ylikulutuspäivä jo 6.4., kun taas maailman ylikulutuspäivää vietetään 24.7.

Huhtikuun blogissa Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström kertoo huomioistaan päiväkotipihoista. Lapset viettävät päiväkodissa valtaosan hereilläoloajastaan. Ja kuka päättää päiväkotien sijoittamisesta ja pihojen suuruudesta? Kuntapäättäjät!
Mummot, äänestestään kuntapäättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät vastuunsa lähiluonnon vaalijoina ja terveellisen ympäristön luojina!

Itämerestä on tulossa likakaivo. Aktivistimummoissa huolestuttiin todella, kun luimme Hesarista (3.3.2025) uutisen
että Itämereen saa luvan kanssa päästää vaarallisia myrkkyjä. Asiaa seuranneet Aktivistimummot Armi Temmes ja Päivi Salpakivi-Salomaa ottivat kantaa asiaan. Kaatopaikan sijaan itämerestämme voidaan tehdä Pohjolan näyteikkuna.

Aktivistimummojen tavoitteena on hillitä ilmastokriisiä ja ympäristöuhkia. Paljon on puhuttu kunnissa tehtävistä hiilikuormaan ja lähiluontoon vaikuttavista päätöksistä. Mutta tehdäänkö hyvinvointialueilla ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia päätöksiä? Kyllä tehdään! Lue kahden lääkärin ja aktivistimummon kirjoittamasta blogista, miten hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavat myös ilmastoon ja ympäristöön.

Aktivistimummot alkavat valmitautua ALUE- JA KUNTAVAALIIN. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä toimijoita. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä. Tässä blogissa saat vinkkejä kysymyksistä, joita ehdokkaalle kannattaa esittää. Mitä useampaan blogissa esitettyyn kysymykseen ehdokkaasi vastaa kielteisesti, sitä fossiilimpi hän on!

Nyt meillä kaikilla on mahdollisuus päästä tuulettamaan ilmastotunteitamme uudella tavalla. Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on tuottanut ilmastotunnepelin maksutta kaikkien saataville. Peli kokoaa toisilleen entuudestaan tuntemattomatkin juttelemaan kenties maailman tärkeimmistä aiheista, ilmastosta ja luonnosta. Ilmastolääkäri Hanna Rintala haastaa Aktivistimummoja kokeilemaan pelihetkeä tuttujen tai vähän tuntemattomampien kanssa. Hän innostaa mummoja järjestämään matalan kynnyksen ilmastokahviloita vaikkapa lähikirjastoon.