Järvihavainnot omaksi ja tieteelliseksi hyödyksi

Tässä Aktivistimummojen #rantakuntoon-kampanjan yhdeksännessä blogissa emeritusprofessorit Timo Huttula ja Matti Leppäranta antavat tavalliselle luontoharrastajille ja rannoilla liikkujalle vinkkejä ympäristön havainnointiin. Innokkaimat ja pitkäjänteisimmät luontoharrastajat pääsevät tämän blogin neuvoin perehtymään vähän tieteellisempäänkin havainnointiin. Hyvä mahdollisuus on myös tietojen tallentaminen esimerkiksi Järviwikiä hyödyntäen.

Järvilä ja rannoilla liikkuja havainnoi ympäristöään. Yleisimmin huomio kiinnittyy maisemalliseen näkymään, eläimiin ja kasveihin. Vesimaisema elää voimakkaasti ajan ja sään mukana. Vesilintuja ja niiden elämää on kiinnostavaa seurata. Joskus pääsee näkemään vesirajassa jopa saukon. Myös lumpeet ja ulpukat kaunistavat järven pintaa.

Järven fysikaaliset ominaisuudet, kuten aallot, pinnan heijastelut ja värisävyt, vedenkorkeus sekä vedenpinnan lämpötila, kiinnittävät myös helposti huomiota. Vedenkorkeuden vaihtelua voi seurata esimerkiksi rantakivestä tai laiturin tolpasta ja lämpötilan saa veden pinnalta helposti lämpömittarilla. Veden kirkkautta voidaan tarkastella sillä, kuinka syvältä pohja vielänäkyy.

Luontoharrastaja voi käyttää tieteellisempiäkin keinoja havainnoinnissaan

Luontoharrastaja voi täsmentää havainnointiaan astetta syvempään, jolloin pienetkin järven tilan muutokset alkavat näkyä havaintojen aikasarjojen kertyessä. Vedenkorkeuden voi mitata laiturin tolppaan kiinnitetystä senttimetriasteikosta. Tällöin on hyvä seurata veden tasoa useamman minuutin ajan ja arvioida sen keskiarvo, jolloin aaltoilun vaikutus tasoittuu pois. Pintalämpötilaa mitattaessa on tärkeää suojata mittari auringolta (viranomaisten antamat pintalämpötilat on mitattu 20 senttimetrin syvyydessä). Veden kirkkaus riippuu veden humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksista sekä levistä ja se ilmaistaan niin sanottuna näkösyvyytenä. Tämä tarkoittaa sitä syvyyttä, josta valkoinen, halkaisijaltaan 30-senttinen levy juuri ja juuri häviää havaitsijan näkyvistä. Tällainen levy on yksinkertainen valmistaa itse esimerkiksi valkoiseksi maalatusta metallipurkin kannesta, sen alle kiinnitetystä painosta ja narusta. Järven pinnan ilmiöistä, kuten nopeista virroista, kuplinnasta, levien esiintymisestä ja voimakkaista laikuista voidaan pitää kirjaa, ja aallokon korkeutta voidaan silmämääräisesti arvioida kiinteästä paikasta, esimerkiksi laiturilta. Myös levien runsautta on helppo seurata. Näkösyvyys kertoo jo paljon tilanteesta. Lisäksi rantaan virtausten kuljettama ja kasaama vihreänkirjava "mössö" on hyvä seurantakohde.

Säähavaintojen kerääminen täydentää järvistä kerättyä tietoja

Säähavaintojen kerääminen täydentää järvistä kerättyä tietoja. Tärkeimpiä säämuuttujia ovat ilman lämpötila ja kosteus, tuulen nopeus ja suunta, pilvisyys sekä ilmanpaine, ja ne kerätään päivittäin samaan kellonaikaan.  Nykyisin on myös saatavana edullisia sähköisiä piensääasemia, joiden mittaustiedot saa kerättyä langattomasti keskusyksikköön ja sen kautta kotitietokoneelle. Talvella voidaan seurata järven jään ja lumen paksuutta sekä maastosta lumen vesiarvoa (lumipeitettä vastaava vesimäärä millimetreinä), joka kertoo, kuinka paljon lumipeitteestä tulee sen sulaessa vettä. Vesiarvosta tiedotetaan Suomen ympäristökeskuksen sivustolla, ja sen perusteella voidaan arvioida kevään vedenpinnan korkeutta ja tulvariskiä. Se kertoo myös lumen painosta, sillä 100 millimetriä vesiarvoa vastaa 100 kiloa lunta neliömetrillä. Se voidaan määrittää ottamalla luminäyte pohjalliseen lieriöön lumipeitteen läpi ja antamalla näytteen sulaa lieriössä. Läpinäkyvään lieriöön piirretty millimetriasteikko antaa vesiarvon suoraan.

Luontoharrastaja voi tallentaa havaintojaan kaikkien hyödyksi Järviwiki-palveluun

Kaiken kaikkiaan havaintojen kerääminen ja kirjaaminen on hyvä ja erittäin suositeltava mahdollisuus oppia järviluonnon toiminnasta ja vuorovaikutuksista sen piirissä.  Kun seurantaa jatkaa samasta havaintopaikasta useita vuosia, oppii vedenlaadun luontaisen vaihtelun ja huomaa helpommin myös muutoksia. Luontoharrastaja voi myös tulla mukaan kansalaisten yhteiseen havaintotyöhön viemällä havaintojaan virallisiin rekistereihin. Järviluonnon osalta tähän on tarjolla www.jarviwiki.fi -palvelu. Tällöin tiedot tulevat myös tieteellisen tutkimuksen käyttöön.

Timo Huttula kertoo, että hän on vienyt Järviwikiin lumen syvyys- ja painohavaintoja oman kesämökin tontilta jo viitenä talvena. ”On erittäin mielenkiintoista seurata lumihangen kehitystä talven aikana”, hän sanoo. ”Lisäksi vesiarvosta eli painotiedosta on suoranaista hyötyä, kun arvioin sitä, milloin katoilta lunta on pudotettava. Kevättalvella 2022 lumenpaino nousikin havaintopaikallani jo arvoon 246 kiloa neliömetriä kohti, ja jouduin pudottamaan lumet iäkkään loma-asuntomme katolta”.

Kansalaishavainnot eivät aina vastaa mittaustarkkuudeltaan virallisten tahojen, kuten ympäristöhallinnon, keräämiä havaintoja. Havainnot auttavat kuitenkin kokonaiskuvan täydentämisessä, kun niitä on tarpeeksi paljon ja useasta paikasta, sillä viranomaistietoa on koko maasta sangen rajoitetusti. Järviwikin Havaintolähetti-osan kautta voi nykyisin tallentaa 15 erilaista suuretta aina alueen roskaisuudesta sinileviin ja sitä voi käyttää tietokoneella ja älypuhelimella. Omia ja virallisia havaintoja voi katsoa karttapohjalla ja niitä voi tulostaa myös aikasarjoina. Järviwiki sisältää paljon hyödyllistä tietoa Suomen järvistä ja merialueilta. Se sisältää muun muassa tiedot kaikista kalalajeista ja ravuista sekä järvien pinta-alat

Teksti: Timo Huttula, prof. ja tietokirjailija sekä Matti Leppäranta, prof. ja tietokirjailija 

Aktivistimummot tekevät yhteistyötä Suomen Vesistösäätiön “Vesi vanhin voitehista” -hankkeen kanssa. Samassa hankkeessa toimivat myös professorit T.Huttula ja M.Leppäranta.

Kuva: Yrjö Kivinen
Kuvateksti: Hyrdologi Yrjö Kivinen käyttämässä näkösyvyyslevyä Nurmijärven Sääksjärvellä 11.7. 2023. Näkösyvyys oli peräti 5 m 30 cm.