Aktivistimummot ja Ilmasto­isovanhemmat = Klimat­mommona

Maaliskuun lopussa Svenska Yle esittää tunnin dokumentin Klimatmommona. Dokumentti esittelee Aktivistimummojen ja Ilmastoisovanhempien työtä vuoden ajalta. Mummojen ja pappojen tavoite on jättää lastenlapsille maailma, jossa voi elää. Mikä senioreita ajaa aktivismiin, jonka viesti on: toiminta luo toivoa! Klimatmommona-dokumentin löydät Yle Areenasta .

Syksyllä 2019 Suomeen syntyi kaksi uutta kansalaisliikettä, jota toimivat ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.  Liikkeiden käynnistäjinä oli joukko isovanhempia, jotka ovat huolestuneita lastenlasten tulevaisuudesta maapallolla. Molemmissa liikkeissä oli huomattu, että julkisuudessa ilmaston ja luonnon puolesta toimivat pääosin nuoret. Greta Thunbergin toiminta Ruotsissa ja siitä syntynyt kansainvälinen Fridays For Future -liike innostivat suomalaisia isovanhempia, mummoja ja vaareja: Nyt on saatava käänne parempaan!

Aktivistimummot-verkoston perusti 12 eri aloilla toimivaa mummoa (https://www.aktivistimummot.fi/blogi/perustaminen). Liike on profiloitunut asiantuntijoiden verkostoksi. Se on seitsemän vuoden aikana laajentunut noin 10 000 someseuraajaksi. Joukosta noin 5 % on miehiä. Aktivistimummojen toimintamuoto on tutkitun tiedon välittäminen. Nimestä huolimatta kaikenikäiset naiset ja miehet ovat tervetulleita mukaan. 

Ilmastoisovanhemmat (www.ilmastoisovanhemmat.fi) ry:ssä on tällä hetkellä lähes 300 jäsenmaksun maksanutta jäsentä ja laaja seuraajajoukko somekanavilla. Ilmastoisovanhemmilla on aktiivisia toimintaryhmiä Hämeenlinnassa, Joensuussa, Tampereella ja Turussa. Näkyvintä toimintaa ovat perjantaiset mielenosoitukset Eduskuntatalon portailla klo 10–12. Ilmastoisovanhemmilla on tällä hetkellä 17 kansanedustajakummia. 

Aktivistimummojen vahvuus on asiantuntijatiedon ja mummoviisauden yhdistämisen.  Näkyviä toimia ovat yleisötapahtumat, vaalipaneelit sekä kohtuutta ja toivoa korostavat some-kampanjat. Aktivistimummot jakaa keväisin Pelargonia-tunnustuksen ilmastoa ja luontoa suojelevalle edelläkävijälle. Luonnonperintösäätiön kanssa kerätään jo toista suojeltavaa ikimetsää, Mummonmetsää.

Ilmastoisovanhempien viralliset kannanotot valtion suunnitelmiin ja lakiesityksiin ovat oleellinen osa toimintaa. Kansanedustajakummien kanssa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia ja tapaamisia. Paikallisryhmät ottavat kantaa paikallisiin ympäristökysymyksiin. Kärkenä kommenteissa on vastuu tulevien sukupolvien hyvästä ympäristöstä.

Päättäjävaikuttamisessa ja kansainvälisissä asioissa (European Grandparents for Climate) Aktivistimummot ja Ilmastoisovanhemmat toimivat yhdessä. Molemmat jakavat yhteistä sanomaa: Meidän sukupolvemme aikana pitää ilmastomuutoksessa ja luontokadossa saada käänne parempaan. Olisimme vastuuttomia, jos emme toimisi nyt. 

Aktivistimummoihin pääset mukaan liittymällä Facebook-ryhmään tai Instagramiin sekä seuraamalla tapahtumia nettisivuilta www.aktivistimummot.fi, 
Ilmastoisovanhempien  liittymisohjeet löydät netistä https://ilmastoisovanhemmat.fi/yhdistys/jaseneksi/

Kirjoittajat 

Seija Kurunmäki, Aktivistimummot-verkoston yhteysmummo, seija.kurunmaki@kuule.fi
Matti Nummelin, Ilmastoisovanhemmat ry pj.,  matti.nummelin@gmail.com

Kuva YLE.

Kirja-arvio Leo Stranius: 1,5 astetta parempi arki

Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström luki Leo Straniuksen kirjan: 1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi (2025 Gummerus) - ja vaikuttui. Paljon viisaita ajatuksia kohtuudesta. Hyvä elämä ja toivo ei synny suorittamisesta vaan eläytymisestä.

“Ai se sympaattinen mies, joka kehottaa kaikkia seisomaan kylmässä suihkussa ja pureskelemaan porkkanaa ja laskemaan kaikkea? No sitäkin mutta itse asiassa kirja potkaisee liikkeelle valtaisan aivomyrskyn ja ajatusten vyöryn, antaa oivalluksia ja panee miettimään monia asioita - enempää yhdeltä kirjalta ei totisesti voi vaatia”.

Meillä on pitkä yhteinen tie kohti maailmaa, jossa eletään ekologisen kestokyvyn rajoissa ja turvataan kaikille oikeudenmukaisesti hyvä elämän edellytykset. Itseasiassa lukemattomia polkuja mutta myös muutama valtatie, kuten fossiilisista polttoaineista luopuminen ja ylikulutuksen lopettaminen. Sen me kaikki tiedämme ihan arkijärjellä. Ja tämä pitkä tie pitäisi yhdessä kulkea nopeasti. Mummo miettii tässä kohtaa kohtuutta, vanhaa viisautta, joka nyt juuri tuntuu juuri siltä pelastavalta polulta, jota tarvitsemme. Leo taitaa olla insinööri, mittaa ja laskee. Ja kaikki pitää tosiaan jollakin tavalla mitata ja laskea, että oikeasti tiedetään, mitkä asiat vaikuttavat. Ettei vain hyveellisesti vaellella lillukanvarsissa uskaltamatta nähdä, mitkä asiat todella vaativat uusia toimintatapoja meiltä kaikilta.

Leon suuri oivallus on se, että välttämätön uusi elämäntapa johtaa paljon parempaan elämän laatuun ja lisää hyvinvointia – sekä fyysistä että psyykkistä.

Hyvä on antaa aikaa ja voimavaroja elämän tärkeisiin asioihin, myös kansalaistoimintaan paremman tulevaisuuden puolesta. Kohtuullinen elämäntapa vähentää stressiä ja lisää elämän merkityksellisyyttä. Miten liikumme, asumme ja syömme – merkitsee todella paljon. Politiikan täytyy johtaa siihen, että ilmaston, elonkehän ja kaikille ihmisille oikeudenmukaisten elintapojen valinta on aina helpoin ja halvin ja hauskin tapa.

Saastuttaminen ja pilaaminen ja ylikulutus pitää aina olla hankalaa ja kallista.

Aika paljon siis pitää muuttua. Kirja pursuaa mainioita – välillä aika äärimmäisiä mutta useimmiten hyvin käyttökelpoisia esimerkkejä siitä miten muutos kohti oman elämän ja planeetan tasapainoa saadaan aikaiseksi.

Mitä mummoa jäi mietityttämään?

Kirjan aika insinöörimäinen ote. Luonto, pysähtyminen, elämyksellinen arjen kauneus, pienen lapsen lämmin käsi ja ison lapsen viisaat ajatukset – koko huikea elämän kirjo ja se mielekkyys, joka liittyy elämän kauneuteen, läheisyyteen, lämpöön, rakkauteen ja syvään ystävyyteen. Ihmisten kohtaamiseen ja ymmärryksen löytymiseen. Siitä syntyy hyvä elämä ja toivo – ei suorittamisesta vaan eläytymisestä. Nämäkin ajatukset heräsivät tuon mainion kirjan siivittäminä.

Lukusuositus.

Teksti: Marja-Liisa Tapio Bistrom, aktivistimummo, MMT

KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA OODISSA 6.3. KLO 16-19

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan TULEVAISUUDEN TOIVOSTA OODIIN 6 .3. KLO 16-19
YHDESSÄ YLI SUKUPOLVIEN - KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA
Meitä on koolla iso joukko erilaisia ja eri-ikäisiä toimijoita, jotka uskovat ylisukupolvisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Aktivistimummot ovat mukana.

Millainen on Sinun suhteesi tulevaisuuteen?

Onko se jotain, joka vain tulee vai jotain, johon haluat itse vaikuttaa? Millaista yhteistä tulevaisuutta päättäjien tulisi edistää? Miten eri ikäisten ihmisten välinen yhteistyö voisi tukea nuorten tulevaisuususkoa? Mitä sinä voit tehdä paremman tulevaisuuden hyväksi?

Me allekirjoittaneet uskomme, että ylisukupolviseen yhteistyöhön kannattaa satsata monestakin syystä.

On tärkeää pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön - yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Menetelmiä ja työkaluja on runsaasti, niiden käyttöä ja skaalausta voidaan edelleen laajentaa.

Sinun mielipiteesi on tärkeä!

Keskustelujen pohjalta kokoamme yhteistä viestiä päätöksentekijöille välitettäväksi. Tule siis mukaan keskustelemaan!

Järjestämme 6.3.2025 kaikille avoimen keskustelutilaisuuden parempien tulevaisuuksien tekemisestä ja ylisukupolvisesta yhteistyöstä. Jaamme kokemuksia hyviksi todetuista toimintamalleista ja ideoimme yhdessä uusia. Tule jakamaan kokemuksiasi ja jalostamaan ajatuksiasi yhdessä muiden kanssa. Tapahtuma ei edellytä ennakkoilmoittautumista.

Tule mukaan, vaikka kaverin kanssa!

Toivo Teoiksi -yhteisö, Diakonissalaitos, Itla, Lasten ja nuorten säätiö, Aktivistimummot, Anarkistimartat

Kuva Sanna Mander

OHJELMA

YHDESSÄ YLI SUKUPOLVIEN - KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA

Ajankohta: 6.3. klo 16-19
Paikka: Oodi, Maijansali

OHJELMA

16.00 Yllätysohjelmanumero
16.05 Tervetuloa: Virpi Einola-Pekkinen, ToivoTeoiksi -yhteisö
16.10 Pöytäkeskusteluihin virittelevät puheenvuorot:

1. TULEVAISUUSKESTÄVÄ OHJAUS: Sukupolvien ketju ja vastuu tulevaisuuksista: Riikka Pellikka, STM 

2. AKTIVISMI: Aktiivisilla teoilla kohti parempia tulevaisuuksia: Reetta Meriläinen, Aktivistimummot ja Benjamin PItkänen, Viral vegans

3. TOIVON PEDAGOGIIKKA. Miten vahvistaa opiskelijoiden tulevaisuususkoa, hyvinvointia ja resilienssiä: Kiira Eerola, Helsingin kaupungin opiskeluhuolto

4. YLISUKUPOLVINEN YHTEISTYÖ. Miten ylisukupolvinen dialogi ja yhteistyön kulttuuri kannattelee kestävää yhteiskuntaa: Jonna Tötterman, Matter, D4CR ja Aakusti Oksanen, Drum Vision.

5. DIAKONISSALAITOKSEN ILMIÖASEMA. Jokaisella on tulevaisuusvaltaa. Uudenlaiset menetelmät tulevaisuusvallan tukena: Maiju Lehto, Diakonissalaitos

16.50 Tauko

17.00 Fasilitoidut pöytäkeskustelut edellä mainituista teemoista. Voit osallistua yhteen tai useampaan teemakeskusteluun.

18.00 Ideoiden jakaminen ja jatkotoimet.

18.30 ”Siitä, mihin lopetetaan, alkaa tyhjyys. Ratkaisevaa on, miten sen täytämme.” Aakusti Oksanen, Drumvision & co johdattelevat meidät yhteisöllisyyden uudelle taajuudelle! 

19.00 Tapahtuman virallinen osuus päättyy

Nyt myös Maailmanpankki vaatii kohtuutta

“Kun vannoutuneinkin markkinatalouden vauhdittaja, Maailmanpankki, myöntää raportissaan, että asioita täytyy tehdä uudella tavalla, näen pienen valonsäteen kajastuksen”, blogin kirjoittaja Marja-Liisa Tapio-Biström sanoo. Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Tarvitaan uusi hyvän elämän resepti. Se tarkoittaa uusia tapoja toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää.

Uudessa raportissaan Reboot Development: The Economics of a Livable Planet Maailmanpankki, tämä tärkeä kansainvälinen rahoituslaitos korostaa, että maa, ilma ja vesi, jotka mahdollistavat elämän planeetallamme, ovat uhattuina. 90 % maapallon ihmisistä elää joko heikentyneillä maa-alueilla, tai alueilla, joissa ilma on epäterveellistä tai vedestä on puutetta. 80 % kehittyvien maiden asukkaista elää alueilla, joissa kaikki kolme ympäristöongelmaa ovat tosiasia.

Raportti toteaa:

1.     Olemme ylittäneet luonnon kestokyvyn rajat

2.     Kehityksen uudelleenohjaus tarvitsee muutakin kuin rahaa

3.     Metsät muodostavat maapallon elintoimintoja kannattelevan rakenteen

4.     Resurssien käytön tehokkuus – tuhlauksen lopettaminen - on kestävän kehityksen salainen moottori

5.     Elinkelpoinen planeetta turvaa toimeentulon ja tuo uusia työmahdollisuuksia

Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Esimerkiksi tänä päivänä ihmisten ja kotieläinten massa on 90 % kaikkien nisäkkäiden painosta, kaikki luonnonvaraiset eläimet muodostavat vain 10 % eläinten kokonaismassasta. Vain 150 vuotta sitten luku oli 50 %. (Kuva: Myös orankien kannat ovat romahtaeet)

Metsä on raportin mukaan muutakin kuin hiilivarasto ja luonnon monimuotoisuuden aarreaitta. Metsä on elämän ylläpitämisen perusta maapallolla.  Metsät ylläpitävät veden kiertokulkua - 50 % sateesta muodostuu metsistä. Puut pumppaavat vettä maaperästä haihduttamalla sadepilvien raaka-aineeksi mahdollistaen ruuan ja energian tuotannon.

Nyt tarvitaan uutta ajattelua

Muutos vaatii uutta ajattelua – vanhoja toimintatapoja ei voi enää jatkaa. Kaikenlainen tuhlaus, yli varojen eläminen, ylikulutus on lopetettava. Ympäristön saastuminen ja pilaantuminen on itse asiassa merkki siitä, että raaka-aineita menee hukkaan. Hyvä esimerkki on kasvien lannoittaminen typellä ja fosforilla. Niiden ylikulutus aiheuttaa valtavaa vahinkoa vesistöille, samalla valmistus vie suuria määriä fossiilista energiaa. Muutamalla toimintatapoja voidaan myös säästää rahaa ja arvokkaita resursseja.

Maailmanpankin ekonomistit ovat laskeneet, että uudet tavat toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää voivat olla osa tulevaisuuden hyvän elämän reseptiä.

Raportti antaa myös toiveikkaan näkymän siihen, kuinka muutokset, joilla turvataan planeetan elinkelpoisuus, luovat samalla uutta työtä ja toimeentuloa. Maat, jotka investoivat vihreään tuotantoon, kiertotalouteen ja elinkeinoihin, jotka menestyvät ekologisten kestävyysrajojen sisäpuolella, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Tästä haasteesta ei kenelläkään ole varaa kieltäytyä!

Kirjoittaja:
Marja-Liisa Tapio-Biström
MMT, aktivistimummo

Arkistokuva

Aktivistimummot metsän asialla

Metsäkeskustelu käy kiivaana. Asiaa voi katsoa monelta kannalta. Keskustelua on värittänyt “tutkimusmenetelmien tarkentumisesta” johtuva epätietoisuus, joka kilpistyy kysymykseen: “Ovatko metsämme päästölähteitä vai hiilinieluja?” Tästä Aktivistimummot ottavat selvää Viikissä 20.1. klo 15 alkaen. Tule mukaan kyselemään keskustelemaan.  
Metsäasioissa saamme oppaaksemme LUKEN tutkimusprofessori Ilkka Leinosen, joka tietää, mitä suomalainen ja kansainvälinen tutkimus asiasta kertoo.  Tavataan Viikin kampuksen A-talon sisääntuloaulassa 20.1.klo 15. Osoite Latokartanonkaari 9. Varaa aikaa kaksi tuntia.

Tapaamme Lukessa tutkimusprofessori Ilkka Leinosen. Häneltä saamme vastauksia kysymykseen: Miksi viestit metsien hiilinielusta muuttuivat? Voimmeko luottaa nykyiseen laskentatapaan ja onko se kansainvälisesti vertaiukelpoinen? Keskustelua vetää aktivistimummo ja emerita professori Sirpa Kurppa.

Ilkka Leinonen on johtanut Lukessa viime vuodet metsäalan kasvihuonekaasulaskennan kehittämistä. Tänä vuonna Luke on aloittanut metsäsektorin kokonaisilmastovaikutusten arvioinnin. Arviointi toistetaan vuosittain.  Tämä työ antaa tietoa ja auttaa metsien hoidossa. .

Keskustelutilaisuus pidetään Viikin kampuksen A-talossa. Tavataan sisääntuloaulassa 20.1. klo 15.

Olemme avanneet ilmottautumisen Aktivistimummojen Facebook-sivuille.
Voit ilmottautua myös sirpa.kurppa@outlook.com
Toivomme ilmottautumisia 16.1. mennessä.

TIetoa kulkuyhteyksistä

Toivon tekoja Oodissa 6.3.26

Joukko aktiivisia kansalaisia on ollut synnyttämässä Toivon ekosysteemiä vuoden 2025 loppupuolella. Tavoitteena on saada aikaan yhteistoimintaa, jolla luodaan nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. ToivoTeoiksi- yhteisön tavoitteita toteuttamaan lähtivät mukaan mm. Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu sekä Anarkistimartat. Yhteistyöllä haetaan kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana jotta pystytään luomaan tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville.  Ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Ensimmäinen yhteinen tilaisuus pidetään Oodissa 6.3. alkaen klo 16.

Eri puolilla yhteiskuntaamme on noussut tarve rakentaa nykyistä valoisampaa näkymää tulevaisuuteen. Alkuvuodesta 3.1.2026 toimittaja Jussi Pullinen kirjoitti siitä, miten utopioiden tilalle nousee helposti dystopioita: Utopioiden puute on jo vaarallista | HS.fi. Wikipedian määritelmän mukaan dystopia on epätoivottava yhteiskunta, kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta, ihanneyhteiskunnan vastakohta. Kristian Kumlin jatkoi tästä ja ihmetteli mielipidekirjoituksessaan 6.1.2026 visioiden ja unelmien puutetta: Ihmettelen maamme johtajien lähes täydellistä unelmien ja visioiden puutetta | HS.fi

Samanaikaisesti vastuumme tulevista sukupolvista haastaa meitä tekemään enemmän planetaarisen kestävyyden eteen. Timo Harakka ja Sophien Howe totesivat oivallisesti kirjoituksessaan 3.12., että tulevien sukupolvien oikeudet tulisi kirjata lakiin (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011667183.html). 

Mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana? 

Harva innostuu, jos näköpiiristä ei löydy mitään ponnistelun arvoista. Yhteinen tavoite ja yhteinen ponnistelu tuo esiin parhaat puolet sekä yksilöistä että yhteisöistä. Näin uuden vuoden alkaessa onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana. 

Maaliskuussa 2025 julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on laskenut. Sitran 30.10.2025 julkaisema Ennakointikatsaus kysyy: Mitä tapahtuu, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? Toisin kuin aiemmin hyvinvointivaltion historiassa, tänä päivänä emme voi enää pitää nuorten tulevaisuususkoa itsestäänselvyytenä. Toisaalta yli 65-vuotiaat suhtautuvat positiivisimmin tulevaisuuteen. Voisiko sukupolvien välisellä yhteistyöllä olla nykyistä aktiivisemmin roolia nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa? 

Tulevaisuususkon rapautuminen ei ole nuorten vastuulla oleva ongelma, vaan sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikki mukaan. Kyse on ilmiöstä, joka edellyttää monen eri toimijan, sektorin ja hallinnonalan välistä yhteistyötä. Liikkeelle on syytä lähteä heti. ”Älä koskaan aliarvioi pienen, omistautuneen ihmisryhmän kykyä muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan tehnyt niin", totesi sosiaaliantropologi Margaret Mead aikoinaan. Kun eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja toimivat yhdessä, syntyy riittävä mittakaava ja vaikuttavuus, jolla voi aidosti muuttaa kehityksen suuntaa. 

Sisu = yhteisön voima

Kansalliseen identiteettiimme vahvasti liittyvä sisun käsite ei sekään ole pelkästään yksilön selviytymistaistelua. Se voi myös olla - jos niin haluamme - yhteisön voimaa, joka syntyy yhdessä tekemisestä, toisiin nojautumisesta ja yhteisen hyvän eteen työskentelystä. 

Mitä jos tukisimme vaihteeksi toinen toisiamme ja ottaisimme käyttöön uuden yhteisöllisen version sinnikkyydestämme!

Me Toivo Teoiksi -yhteisö, Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu ja Anarkistimartat uskomme, että meidän kannattaa monestakin syystä pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Eri sukupolvien välinen yhteistyö voi synnyttää myös monenlaisia muita positiivisia vaikutuksia yhteisöllisyyden ja itsensä merkitykselliseksi kokemisen kautta. Yhteistyöllä voisimme saada kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana ja luoda tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville. 

Tule mukaan tutustumaan TOIVOON. Kokoonnumme  Oodin Maijan salissa 6.3. klo 16-20.

Haluamme osoittaa, että ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Järjestämme keskustakirjasto Oodissa Tarmon päivänä 6.3. klo 16-20 kaikille avoimen tapahtuman, jossa mm. kuulemme, minkälaisia hyväksi todettuja toimintamalleja ylisukupolvisesta yhteistyöstä on jo olemassa ja ideoimme yhdessä tietä eteenpäin. 

Kannattaa siis jo nyt laittaa aika kalenteriin. Jos haluat olla mukana ohjelman toteutuksessa, ole yhteydessä virpiep(at)gmail.com niin jutellaan lisää!

Virpi Einola-Pekkinen
Yksi Toivo Teoiksi-yhteisön perustajajäsenistä

virpiep(at)gmail.com

Kuva ToivoTeoksi -yhteisön keskustelutilaisuudesta 19.12.2025. Perustajajäsenet Virpi Einola-Pekkinen vasemmalla ja Liisa Virolainen oikealla. Keskellä Benjamin Pitkänen.