Hyvää kesää joka niemen notkoon ja saarelmaan

Aktivistimummot ovat menneet metsään ja rannoille. Hyvää kesää kaikille!
Nyt on hyvä hetki muistuttaa kolmen vuoden takaisesta RANTA KUNTOON -kampanjasta.

Aktivistimummot-liikkeen asiantuntijat antoivat tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi.
Ohjeet on laadittiin yhteistyössä Suomen Vesistösäätiön kanssa.

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot ja rantavedet luonnontilaan.

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnon lajeja. Unohda keinonurmikot.

4. Havainnoi, mittaa ja opi uutta. Mikä on järvesi näkösyvyys sinilevätilanne tai ravinnetaso?

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä.

6. Kuuntele hiljaa ja häiriöttä luonnon ääniä ja anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla ja vedessä.

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista

Aktivistimummot-liikkeessä on huomattu, että ihmiset ovat motivoituneita toimimaan rantojen hyväksi. Monilta puuttuu kuitenkin tietoa siitä, mitä itse voisi tehdä rantojen hyväksi.

Rannoilla yhdistyvät ympäristönsuojelun ydinkysymykset: ilmastonsuojelu, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesiensuojelu.
Meidän kaikkien pienilläkin teoilla on merkitystä. Aktivistimummot innostavat kaikkia tarttumaan toimiin ja verkostoitumaan omien lähivesien toimijoiden kanssa. Rannat ovat rakkaita sukupolvien kohtaamispaikkoja. Lue Aktivistimummot-nettisivuilta kesän 2023 blogeja. Sinne keräsimme monipuolisesta ja käytännönläheistä tietoa tavoista, joilla jokainen voi parantaa rantojen kuntoa.

Lisätietoja:

Seija Kurunmäki, Aktivistimummojen yhteysmummo
puh. 0400-460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Päivi Salpakivi, metsänhoitaja, Aktivistimummo
puh. 0400-754748
salpasalo@hotmail.com

Ilmastomummot YLE 1:llä juhannuspäivänä 20.6.

Juhannuspäivänä 20.6. klo 16.05 YLE 1 esittää Klimatmommona eli Ilmastomummot dokumentin. Dokumentti on katsottavissa myös YLE Areenassa.. Dokumentti esittelee Aktivistimummojen ja Ilmastoisovanhempien työtä vuoden ajalta. Mummojen ja pappojen tavoite on jättää lastenlapsille maailma, jossa voi elää. Mikä senioreita ajaa aktivismiin, jonka viesti on: toiminta luo toivoa! Klimatmommona-dokumentin löydät Yle Areenasta .

Syksyllä 2019 Suomeen syntyi kaksi uutta isovahempien perustamaa kansalaisliikettä, jota toimivat ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.  Liikkeiden käynnistäjinä oli joukko isovanhempia, jotka ovat huolestuneita lastenlasten tulevaisuudesta maapallolla. Molemmissa liikkeissä oli huomattu, että julkisuudessa ilmaston ja luonnon puolesta toimivat pääosin nuoret. Myös isovanhemmat tekevät työtä, jotta saadaan käänne parempaan! Lue lisää Aktivistimummoista ja ilmastoisovanhemmista täältä.

Viikon mummo 4: Liisa Viheriälä

Aktivistimummojen nettisivuilla on nimetty parikymmentä mummoa, jotka ovat työuransa aikana toimineet monilla aloilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Haluamme antaa osaamistamme ja mummoviisautta muidenkin käyttöön. Aloitimme kesäkuun alussa Aktivistimummojen asiantuntijaesittelyt VIIKON MUMMO-kampanjana. Neljännellä viikolla esittelemme aktivistimummo ja lastenpsykiatri Liisa Viheriälän, joka kertoo, miten hän näkee ilmastonmuutoksen lasten kannalta.

Ilmasto ja lapset

Lasten hyvinvointi on aina koskettanut minua. Siksi valitsin kymmenistä lääketieteen erikoisalavaihtoehdoista omakseni juuri lastenpsykiatrian. Rakkaus luontoon, sen eläimiin, kasveihin, rantoihin ja metsiin on puolestaan vaikuttanut paljon harrastuksiini, kuvataiteisiin ja mökkeilyyn. Olen kahden äidin äiti ja neljän nuoren mummi. Nämä ovat elämäni tärkeimmät ja rakkaimmat tehtävät.

Lastenpsykiatri aktivistimummona

Uudenlainen mahdollisuus vaikuttaa lasten tulevaisuuteen tarjoutui, kun pääsin eläkkeelle jäätyäni mukaan perustamaan Aktivistimummot-liikettä. Aktivistimummojen tavoite on tutkittua tietoa jakamalla motivoida päättäjiä ja kansalaisia ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintään.

Lasten kehityksen ja hyvän elämän turvaaminen edellyttää riittävää vanhemmuutta ja toimivaa yhteiskuntaa sekä luonnollisesti elinkelpoista maapalloa. Meillä on valtavasti tietoa ilmaston lämpenemisestä ja luontokadon kiihtymisestä. Onneksi on tietoa myös siitä, miten näitä uhkia voidaan vähentää. Psykiatrina olen paljon pohtinut, miksi tieto ei muutu teoiksi ja miksi meidän on lähes mahdotonta luopua maapalloa tuhoavista elintavoistamme. Ihminen voi olla luomakunnan kruunu, mutta on varmasti osa luontoa ja siitä täysin riippuvainen, aivan kuten pieni lapsi äidistään. On sietämätöntä edes kuvitella, että se, josta olemme täysin riippuvaisia, on tuhoutumassa.

Mikä neuvoksi?

Helpoin ulospääsy ongelmasta on torjua koko asia, syyttää muita tai sijoittaa ongelma toiselle puolelle maapalloa muiden hoidettavaksi. Niin jotkut toimivat. Se on lyhytnäköistä.
Lasten ja nuorten kysymykset ja huoli tulevasta on otettava vakavasti, heitä on kuultava ja heidän kanssaan on keskusteltava monipuolisesti, mutta heitä ei tule kuormittaa omalla ahdistuksella tai syyllisyydellä. Julkisen keskustelun ikävien ja uhkaavien uutisten vastapainoksi lapset tarvitsevat monipuolista oikeaa tietoa siitä, mitä hyvää on tehty ja tehdään enenevästi ilmaston ja luonnon hyväksi. Tämä rohkaisee heitäkin tällaisiin tekoihin. On kuitenkin muistettava, että vain me aikuiset voimme vaikuttaa ja kääntää kehityksen kulun.
Lasten ja nuorten vastuulla se ei ole.

Liisa Viheriälä, aktivistimummo, lastenpsykiatri
viherialaliisa@gmail.com

Viikon mummo 3. Kirsi Hellas

Aktivistimummot-nettisivuilla on nimetty parikymmentä mummoa, jotka ovat työuransa aikana toimineet monilla aloilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Haluamme antaa osaamistamme ja mummoviisautta muidenkin käyttöön. Aloitimme kesäkuun alussa Aktivistimummojen asiantuntijaesittelyt VIIKON MUMMO-kampanjana, jotta halukkaat voivat löytää meitä erilaisiin tapahtumiin, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään tai lastenlastemme tulevaisuuteen. Lue lisää tiedotteesta. Kolmannella viikolla esittelyssä aktivistimummo ja luonnonsuojelija oik.kand Kirsi Hellas, joka kertoo, miten hänestä tuli luonnonsuojelija.

Minä ja luonto

Luonnon monimuotoisuus on elämän perusta, se turvaa elämän edellytykset maapallolla. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää luontokatoa hävittämällä lajeja ja niiden elinympäristöjä.  Tarvitaankin ilmastotoimia, jotka samalla suojelevat ja palauttavat luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat vakavia uhkia myös taloudelle ja turvallisuudelle.

Miten minusta tuli luonnonsuojelija

Lapsena tutkin innolla ötököitä, mutta päädyin kuitenkin opiskelemaan oikeustiedettä. Työura alkoi luonnonsuojelualueisiin liittyvien asioiden parissa, ja se innosti hankkimaan lisäkoulutusta mm. ekologiasta ja ympäristönsuojelusta. Parinkymmenen kesän ajan toimin talkooleirien vetäjänä yhteistyössä WWF:n kanssa. Leirityöt olivat monipuolisia luonnon kunnostustoimia, esimerkiksi perinnemaisemien ennallistamista.

Omassa elämässäni

Kuljen mieluiten pyörällä tai kävellen ja kesäisin merellä myös tuulivoimalla ja meloen. Lastenlasten kanssa tutkitaan yhdessä luonnon ihmeitä. Kulutusta pyrin vähentämään, korjattu vanha on monesti parempi kuin uusi. Kohtuullisuus on tie hyvään elämään.

Tavoitteenani aktivistimummona on saada ilmastonmuutoksen huomioiminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen mukaan kaikkeen päätöksentekoon. Useimmiten päätökset, jotka keskittyvät lyhyen tähtäimen uhkien torjuntaan, eivät huomioi vaikutuksia ilmastoon ja luontoon. Siksi tarvitaan yli vaalikausien kestävää pitkäjänteistä suunnittelua ja aktiivista toimien toteuttamista.

Kirsi Hellas, aktivistimummo, oik.kand
kirsi.hellas@gmail.com

Viikon mummo 2. Helena Kääriäinen

Aktivistimummot-nettisivuilla on nimetty parikymmentä mummoa, jotka ovat työuransa aikana toimineet monilla aloilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Haluamme antaa osaamistamme ja mummoviisautta muidenkin käyttöön. Aloitimme kesäkuun alussa Aktivistimummojen asiantuntijaesittelyt VIIKON MUMMO-kampanjana, jotta halukkaat voivat löytää meitä erilaisiin tapahtumiin, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään tai lastenlastemme tulevaisuuteen. Lue lisää tiedotteesta. Toisella viikolla esittelemme aktivistimummo ja ilmastolääkäri LT Helena Kääriäisen, joka kertoo miten terveys ja ilmasto liittyvät yhteen ja mitä asioita hän haluaa painottaa.

Ilmasto ja terveys

Olen sekä aktivistimmmo että ilmastolääkäri. Tämä kombinaatio luo kiinnostavan näkökulman. Me mummot korostamme kohtuullista elämäntapaa keinona hidastaa ilmastomuutosta ja vähentää ympäristökuormaa, kun taas ilmastolääkärit toteavat, että lähes kaikenlainen kohtuullisuus on ilmaston ja ympäristön ohella hyväksi myös terveydelle. Kun liikumme enemmän omilla lihaksilla, vähennämme autoilun ilmastohaittoja kuten mikrohiukkaskuormaa ja hiilipäästöjä, mutta samalla kunto kohenee, painonhallinta helpottuu ja mieli virkistyy. Kun syömme vähemmän lihaa, vähennämme osaltamme hiili- ja metaanipäästöjä, ja kaupan päälle pienenee riskimme lukuisiin tauteihin sydän- ja verisuonitaudeista syöpään. Muitakin esimerkkejä löytyy. Näistä asioista on hauska pitää pikku luentoja Martta- ja eläkeläisryhmille, mutta kiinnostavaa olisi päästä puhumaan aiheesta myös nuorille kuulijoille.

Mummoroolissani olen mukana kansainvälisissä ilmastoverkostoissa. On sydäntälämmittävää tutustua siihen ruohonjuuritason intoon, jota mm. Afrikka ja Etelä-Amerikka tuntuu olevan tulvillaan. Toki ilmastotietoisia kansalaisryhmiä löytyy myös kaikkialta Länsimaista.

Lääketieteen erikoisalani, genetiikka, ei liity kansantauteihin ja ilmastomuutokseen. Ilmastolääkärien verkostossa saan vinkkejä alan viimeisimmästä tutkimustiedosta ja pystyn yhdistämään ajantasaista terveystietoa mummo-osaamiseeni.

Omassa elämässäni

Talvisin olen espoolaismummo ja harrastan maalausta. Kesät vietän samalla saarella, jolla olen lomaillut 7-vuotiaasta alkaen. Itämeri on huolestuttavasti muuttunut, mutta saari on silti edelleen rakas kiinnekohta minulle  ja laajalle saman saaren sukulaisjoukolle. Ja vielä: olen neljän lapsenlapsen mummu. Sieltä se motivaatio ilmastotyöhön kumpuaa!

Helena Kääriäinen, aktivistimummo, ilmastolääkäri, LT
helena.kaariainen@fimnet.fi

Kuva omasta arkistosta mökkisaaresta

Pelargonia-tunnustus 2026 Lakiasiaintoimisto Maailmalle

Vuosittaisella Pelargonia-tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät työtä ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen eteen sekä edistävät luonnon oikeuksia. Vuonna 2026, seitsemättä kertaa jaettavan Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saa Lakiasiaintoimisto Maailma.

Lakiasiaintoimisto Maailma on noin vuosi sitten perustettu voittoa tavoittelematon toimija, joka ajaa ympäristön ja ympäristöaktivistien asiaa oikeusteitse. Toiminnan tavoitteena on kasvattaa ympäristön painoarvoa oikeudessa strategis­esti valittujen oikeudenkäyntien kautta. Tähän mennessä sen tunnetuin toimeksianto on Stansvikin luonnonmetsän puolesta taistelleiden aktivistien oikeudellinen puolustus. Se johti ensimmäistä kertaa Suomen oikeushistoriassa tuomioon, jossa syytteet niskoittelusta poliisia vastaan hylättiin pakkotilaperusteella ympäristön ja luonnon arvokkuuden vuoksi. 

”On tärkeää, että on olemassa taho, joka taistelee luonnon oikeuksien puolesta, koska luontoarvoja ei aina ole tuomioistuinten ratkaisuissa huomioitu lakien edellyttämällä tavalla”, sanoo aktivistimummo Kirsi Hellas, joka on oikeustieteiden kandidaatti ja tehnyt työuransa luonnonsuojeluhallinnossa. ”Lakiasiaintoimisto, joka ajaa ympäristön ja luonnon asiaa, taistelee samalla myös lastenlastemme oikeuksien puolesta. Lakisasiaintoimisto Maailma saa huomion kiinnittymään ympäristöä turvaavaan lainsäädännön oikeaan ja riittävään soveltamiseen ja tuo meille kaikille lisää rohkeutta tehdä työtä luonnon ja ympäristön puolesta”, hän jatkaa. 

”Tunnustus on meille suuri ilo ja kunnia. Tämän työn parhaita puolia on ilahduttaa ja rohkaista ihmisiä ajattelemaan, että toimijuutta on”, Lakiasiaintoimisto Maailman Laura Kolehmainen ja Tuuli Talvinko toteavat. ”Vuoden verran toimittuamme olemme huomanneet, että Suomessa on laajasti tajuttu, mihin pyrimme toiminnallamme. Saamme jatkuvasti tuen osoituksia ja myös pyyntöjä tarttua ympäristöongelmiin”, he iloitsevat. 

Vuosittain jaettavan Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen ovat aiemmin saaneet::
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu
2023 VR
2024 Kerttu Kotakorpi
2025 Martti Suosalo ja Virpi Suutari 

Lisätietoja

Lakiasiaintoimisto Maailma

https://maailmalegal.fi

Laura Kolehmainen
+358 413159362
laura.kolehmainen@maailmalegal.fi

Tuuli Talvinko
+358 413128926
tuuli.talvinko@maailmalegal.fi

Aktivistimummot 

www.aktivistimummot.fi

Seija Kurunmäki 
0400 460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Kirsi Hellas 
0500 139370
kirsi.hellas@gmail.com

Esittelemme kesällä 2026: Aktivistimummot asiantuntijoina

Seitsemän vuotta sitten syntynyt Aktivistimummot-liike on kerännyt joukkoonsa ison joukon erilaista asiantuntemusta. Nyt kun luontokato- ja ilmastonmuutosasiat jäävät koko ajan muiden ”kiireellisempien” asioiden jalkoihin, ovat mummot päättäneet tarttua entistä tiukemmin erityisesti päättäjien jahkailuun. Lastenlasten tulevaisuutta tärkeämpää asiaa ei ole! Nyt liikkeen asiantuntijat ovat lähdössä jakamaan mummoviisautta ja asiantuntemusta äänestäjille ja päättäjille. Aktivistimummot julkaisivat sivuillaan mummojen ASIANTUNTIJAPOOLIN ja kesällä 2026 esitellään somessa joka viikko yksi mummo. Seuraa Facebookissa ja Instassa VIIKON MUMMO-kampanjaa, joka alkaa kesäkuun alussa. Silloin esittelyssä Marja-Liisa Tapio-Biström.

Vuosien aikana on toteutettu kaikille avoimia tapahtumia ja tietoiskuja, joihin on puhujiksi saatu monia ilmaston ja luonnon tilaa sekä kulutusta ja ihmismieltä tutkineita puhujia. Mukanaolevien tieto on monipuolistunut – ja samalla on huoli kasvanut.  

”Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät, vaikka tieteen tuottamaa tietoa hillinnän keinoista on entistä enemmän kaikkien ulottuvilla.  Nyt tarvitaan vahvempia toimia. Meidän mummojen tehtävä on rohkaista ihmisiä, kansalaisia ja päättäjiä toimimaan. Samalla haluamme tiivistää monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden välillä”, Aktivistimummo Seija Kurunmäki sanoo.

Aktivistimummot julkaisivat nettisivuillaan Asiantuntijapooli-listansa ja kesällä 2026 esittelemme mummot VIIKON MUMMO-somekampanjassa. Kesän aikana voit tutustua parikymmeneen mummoon, joiden joukossa, mm. pitkän uran tehneitä luonnontieteilijöitä, lääkäreitä, juristeja, humanisteja ja viestijöitä. Pitkään työelämässä toimineilla on hyvät verkostot tämän päivän tutkijoihin.

Eväitä äänestäjille ja ehdokkaille

Aktivistimummojen syksyn ponnistus on antaa eväitä kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Äänestäjien on hyvä tietää, että vaikka talousasiat hallitsevat puhetta, on se puhe kärpäsen surinaa, jos ilmastonmuutos jatkaa nopeudella, jolla se nyt etenee. ”Kansanedustajilla on suuret mahdollisuudet viheliäisten ongelmien ratkaisijoina.. Jotta hyvästä suunnasta tulee valtavirtaa, tarvitaan valtion ja lainsäädännön raamit tukemaan yksittäisten ihmisten oikeansuuntaisia ratkaisuja. Päättäjät ovat vastuussa myös tulevaisuudesta, ei vain vaalipäivän lupauksista. Mummot, ja ylipäänsä eläkeläiset, ovat aktiivisin äänestäjäryhmä.”, Aktivistimummo, MMT Marja-LiisaTapio-Bistrom muistuttaa. 

”Nykyinen tilanne ja ennusteet ovat sellaisia, että lastenlastemme hyvä tulevaisuus on uhattuna. Tärkeitä päätöksiä paremman tulevaisuuden puolesta ei voi lykätä, vaikka maailma tuntuu olevan sekaisin. Meillä on vankkaa tietoa ilmastonmuutosta hillitsevistä ja luonnon monimuotoisuutta elvyttävistä toimista. Viimeistään nyt on aika muuttaa suuntaa, toivoa on vielä”, sanoo Marja-Liisa Tapio-Biström, joka toimii yhtenä poolin luonnontieteen asiantuntijoista.  Lue lisää Marja-Liisan ajatuksia Aktivistimummojen asiantuntija- ja VIIKON MUMMO-esittelystä.

Kysy aktivistimummoa tilaisuuteesi

Aktivistimummot-liike on verkosto, joka ryhmänä toimii pro bono. Jokainen asiantutijamummo päättää itsenäisesti ja tapahtumakohtaisesti siitä, lähteekö mukaan ja veloittaako esiintymisestään, esim. matka- ja muita kuluja. Lista asiantuntijamummoista on Aktivistimummojen sivuilla.

Lisätietoa

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, Aktivistimummojen yhteysmummo
0400-460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Kuvassa
Aktivistimummoja/asiantuntijamummoja keväällä 2025 Inikorpin ikimetsässä eli Mummonmetsässä Korppoossa. Jokainen mummoista esitellään kesän aikana erikseen.
Lue Aktivistimummojen blogisarjassa asiantuntijoista. 27.5. on julkaistu ensimmäinen Marja-Liisasta ja ruoasta kertova Mummotarinoita osa 1.

VIIKON MUMMO 1. Marja-Liisa Tapio-Biström ja ruoka

Aktivistimummot-nettisivuilla on nimetty parikymmentä mummoa, jotka ovat työuransa aikana toimineet monilla aloilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Haluamme antaa osaamistamme ja mummoviisautta muidenkin käyttöön. Aloitamme Aktivistimummojen asiantuntijaesittelyt VIIKON MUMMO-kampanjana, jotta halukkaat voivat löytää meitä erilaisiin tapahtumiin, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään tai lastenlastemme tulevaisuuteen. Lue lisää tiedotteesta. Ensimmäisenä esittäytyy aktivistimummo, MMT Marja-Liisa Tapio-Biström, joka kertoo miten ruoka ja ilmasto liittyvät yhteen ja miten hänestä tuli ruoka-asiantuntija.

 Ruoka ja ilmasto

Olemme kaikki maailman ihmiset täysin riippuvaisia hyvin ohuesta ruokamultakerroksesta, joka tuottaa suuren osan syömästämme ruuasta. Täydennyksenä, paikoin tärkeänä, ”veden vilja” kalat ja muut vedenelävät. Se, mitä kasvatamme ja mikä kasvaa riippuu ilmastosta ja säätilasta. Vesi on kaiken elämän alku ja meidän elämämme ehdoton edellytys. Muuttuva ilmasto, ja sen mukana tulevat erilaiset äärimäiset säätilat, vaikuttavat suoraa siihen, miten voimme tuottaa ruokamme, mitä tuotamme ja missä. Tämä on valtava asia ihmiskunnalle. Kaikki ruoka tuotetaan jossain paikassa, jonne ihmiset ovat asettuneet elämään, viljelemään maata, hoitamaan eläimiä, kasvattaneet juurensa. Kun muuttuvat olosuhteet järisyttävät tätä perustaa – on sopeutumishaasteemme valtava.

Miten tulin ruoka-asiantuntijaksi?

Kun ylioppilaskeväänä mietin mitä rupeaisin tekemään, aloin pohtia ruokaan liittyviä monia asioita. Mikä on maailman suurin ongelma? Nälkäiset ihmiset. Minäpä rupean opiskelemaan, miten ruokaa kasvatetaan. Aika pian huomasin, ettei ruuan kasvattaminen riitä, sitä pitää myös saada syödäkseen. Siirryin taloustieteeseen koska arvelin, että ratkaisut löytyvät siltä. Paljon olen oppinut erilaisissa globaalin ruokajärjestelmän parissa vietettyinä vuosina. Vähitellen aloin yhä enemmän pohtia ympäristökysymyksiä ja ilmastoasioita kansainvälisesti (FAO). Viime vuosikymmenet työskentelin suomalaisen ruokajärjestelmän parissa (maat.metsät.ministeriö). Hopealuotien metsästys muuttui kiinnostukseksi ruokajärjestelmistä, luonnon järjestelmistä aina systeemisen muutoksen miettimiseen. Miten meidän pitää hoitaa maata, jotta se hoitaisi meitä? Miten elämme yhtenä eliönä muiden joukossa niin että emme tuhoa sekä meidän ihmisten että kaikkien muiden eliöiden elin mahdollisuuksia? Olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Olen oppinut sen, miten ratkaisevan tärkeää monimuotoisuus on kaikessa. Tarvitaan erilaisia ruokakasveja, erilaisia maatiloja, erilaisia ihmisiä, erilaisia tapoja hoitaa asioita. Monimuotoisuus kaikessa on tulevaisuuden paras vakuutus. Olen myös oppinut, että valmiita malleja ei ole, tekemällä opimme, jos maltamme pysähtyä katsomaan, miettimään ja ymmärtämään mitä teemme. Tutkittu tieto on kaiken yhteiskunnallisen päätöksenteon pohja, mutta tieto muuttuu todellisuudeksi vain tunteiden kautta.
Ihminen oppii tekemällä käsin ja ymmärtää taiteen kautta.

Omassa elämässä

Omassa elämässäni vaalin niittyjä, rakastan vanhoja metsiä, rakastan nokkosia, syön joskus joskus niittylihaa ja kesällä kalastan. Ajan turmiollisella bensa-autolla, asun isoissa vanhoissa suojelluissa taloissa ja rakastan lapsenlapsiani.

Marja-Liisa Tapio-Biström
Aktivistimummo
maa- ja metsätaloustieteiden tohtori
tapio.bistrom@gmail.com

Mummotarinoita-sarja jatkuu. Lue lisää tiedotteesta 27.5.2026.

Kevätretki Stansvikiin 21.5.26

Aktivistimummojen kevätretki Stansvikiin järjestetään torstaina 21.5. klo 10.30. Tutustumme Stansvikin luontoon oppaanamme Aino Juvonen, yksi arvokkaan metsän keskeisistä suojelijoista ja puolestapuhujista. Aino kertoo retken aikana myös alueen suojelun eri vaiheista ja nykytilanteesta. Kierroksen jälkeen yhteinen omakustanteinen lounas Stansvikin Ravintola Pisarassa. 

Tapaamme klo 10.30 Stansvikin kartanon parkkipaikalla Stansvikintien päässä. HSL:n bussit 87 ja 88 Herttoniemen metroasemalta, Haakoninlahdenkadun pysäkki Stansvikintien risteyksen vieressä.
Siitä kävelymatkaa tapaamispaikalle noin 600 m. Lisätietoa Stansvikin alueesta löydät täältä.

Hyvä muistaa säänmukainen vaatetus ja maastoon sopivat kengät.

Mikäli olet tulossa mukaan retkelle, voit ilmoittautua Aktivistimummot-fb-sivujen viestikentässä.

Kuva Stansvikin metsästä Timo Vartiainen.

Lisätietoa
Sointu Fritze. Sähköposti sntfritze54@gmail.com

Tervetuloa mukaan!

Äitienpäivälahjaksi Mummonmetsää

Nyt kun äitienpäivä on tulossa, monessa perheessä mietitään, mitä antaa äidille, kasvattajalle tai mummolle lahjaksi. “Kun hänellä on jo kaikkea ja haluaa mielummin luopua kuin saada lisää tavaraa”. Lahjoitus Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään on mieluinen monelle. Sekä äiti että luontoäiti kiittää.

Jokainen suojeltu hehtaari on merkityksellinen. Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä hiilivarastoja, monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Kasvaessaan metsät sitovat hiiltä runkoihinsa ja juuristoon ja toimivat hiilinieluna. Lisäksi suojelumetsät tarjoavat tärkeän virkistymis- ja retkeilymahdollisuuden mummoille, lapsenlapsille ja kaikille kiinnostuneille.

Lahjoitus Luonnonperintösäätiölle on lahja luonnolle ja tuleville sukupolville.  Lahjoitus luonnolle vähentää turhan ja kuluttavan tavaran hankintaa ja sen aiheuttamia ympäristöpäästöjä.

Keväällä 2024 päättyi Aktivistimummojen ensimmäinen Mummonmetsä-kampanja, kun hankimme yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa Korppoosta 44 hehtaarin Inikorpin ikimetsän. Nyt keräämme Luonnoperintösäätiöön varoja toisen Mummonmetsän hankintaa varten. Tule mukaan.

Pienin lahjoitussumma on 5e, jokainen vitonen on tärkeä. Lahjoittamaan pääset täältä.

Seuraa #Mummonmetsä-tarinaa Facebookissa ja Instassa tai kysy lisää Mummonmetsä-keräyksestä.

Aktivistimummo Minna Takala, minliitakala@gmail.com

Mikä on kohtuuttominta?

Suomen ylikulutuspäivä oli 1.4. Se on kohtuutonta, kulutuksemme on kohtuutonta. Sen merkeissä me Aktivistimummot kysyimme julkisuudessa ilmastoa puolustaneilta henkilöiltä, mikä heidän mielestään on kaikkein kohtuuttominta. Saimme vastauksia laajoista, globaaleista asioista sellaisiin, joihin me suomalaiset voimme vaikuttaa. Kiitos Timo Huhtamäki, Sixten Korkman, Minna Lindgren, Sirpa Pietikäinen, Martti Suosalo, Hanna Weselius. Tässä kooste.

Vastaukset näkyvät edelleen Aktivistimummojen sosiaalisessa mediassa.

Näin meille vastattiin.

• Maailman varallisuus yksissä käsissä – joista ei heru ilmastonmuutoksen torjumiseen

• Kuljetukset kaukaa, jotta suomalaiset saisivat esim. kaikkia kasviksia Suomen sesongeista riippumatta – tai uusien heikkolaatuisten tuotteiden rahtaus, vaikka olemassa olevia voisi korjata

• Uusien sisustustuotteiden hankkiminen sesonkien ja trendien mukaan

• Lihaa painottava, eläinten kärsimyksen hyväksyvä ruoantuotanto

• Sumeilematon metsänhakkuu ja sen myötä uhanalaisten eläinten ahdinko

• Fossiilisten polttoaineiden subventointi

Some-seuraajat täydensivät listaa ja ehdottivat:

• Lentokoneen polttoaineelle kovempi vero

• Biokaasun käyttöä suosittava

• Enemmän suunnittelua eikä ruokaa jätteisiin, ainakaan sekajätteeseen

• Valtion metsät ja vanhat metsät suojeltava

• Ei muovipakkauksia tai ylipakkaamista

• Ei monia koteja, mökkejä ja autoja

  Eikä sotia!

Niiden lopettaminen tuntuu kyllä vaikealta. Joihinkin kohtuuttomuuksiin voimme vaikuttaa äänestämällä henkilöitä, joille ilmasto on aidosti tärkeä asia.
Joihinkin voimme vaikuttaa omassa ja lähipiirissä. Siirretään ensi vuoden ylikulutuspäivää myöhemmäksi!

Teksti ja kuvat Anne Leppänen

Aktivistimummot ja Ilmasto­isovanhemmat = Klimat­mommona

Maaliskuun lopussa Svenska Yle esittää tunnin dokumentin Klimatmommona. Dokumentti esittelee Aktivistimummojen ja Ilmastoisovanhempien työtä vuoden ajalta. Mummojen ja pappojen tavoite on jättää lastenlapsille maailma, jossa voi elää. Mikä senioreita ajaa aktivismiin, jonka viesti on: toiminta luo toivoa! Klimatmommona-dokumentin löydät Yle Areenasta .

Syksyllä 2019 Suomeen syntyi kaksi uutta kansalaisliikettä, jota toimivat ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.  Liikkeiden käynnistäjinä oli joukko isovanhempia, jotka ovat huolestuneita lastenlasten tulevaisuudesta maapallolla. Molemmissa liikkeissä oli huomattu, että julkisuudessa ilmaston ja luonnon puolesta toimivat pääosin nuoret. Greta Thunbergin toiminta Ruotsissa ja siitä syntynyt kansainvälinen Fridays For Future -liike innostivat suomalaisia isovanhempia, mummoja ja vaareja: Nyt on saatava käänne parempaan!

Aktivistimummot-verkoston perusti 12 eri aloilla toimivaa mummoa (https://www.aktivistimummot.fi/blogi/perustaminen). Liike on profiloitunut asiantuntijoiden verkostoksi. Se on seitsemän vuoden aikana laajentunut noin 10 000 someseuraajaksi. Joukosta noin 5 % on miehiä. Aktivistimummojen toimintamuoto on tutkitun tiedon välittäminen. Nimestä huolimatta kaikenikäiset naiset ja miehet ovat tervetulleita mukaan. 

Ilmastoisovanhemmat (www.ilmastoisovanhemmat.fi) ry:ssä on tällä hetkellä lähes 300 jäsenmaksun maksanutta jäsentä ja laaja seuraajajoukko somekanavilla. Ilmastoisovanhemmilla on aktiivisia toimintaryhmiä Hämeenlinnassa, Joensuussa, Tampereella ja Turussa. Näkyvintä toimintaa ovat perjantaiset mielenosoitukset Eduskuntatalon portailla klo 10–12. Ilmastoisovanhemmilla on tällä hetkellä 17 kansanedustajakummia. 

Aktivistimummojen vahvuus on asiantuntijatiedon ja mummoviisauden yhdistämisen.  Näkyviä toimia ovat yleisötapahtumat, vaalipaneelit sekä kohtuutta ja toivoa korostavat some-kampanjat. Aktivistimummot jakaa keväisin Pelargonia-tunnustuksen ilmastoa ja luontoa suojelevalle edelläkävijälle. Luonnonperintösäätiön kanssa kerätään jo toista suojeltavaa ikimetsää, Mummonmetsää.

Ilmastoisovanhempien viralliset kannanotot valtion suunnitelmiin ja lakiesityksiin ovat oleellinen osa toimintaa. Kansanedustajakummien kanssa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia ja tapaamisia. Paikallisryhmät ottavat kantaa paikallisiin ympäristökysymyksiin. Kärkenä kommenteissa on vastuu tulevien sukupolvien hyvästä ympäristöstä.

Päättäjävaikuttamisessa ja kansainvälisissä asioissa (European Grandparents for Climate) Aktivistimummot ja Ilmastoisovanhemmat toimivat yhdessä. Molemmat jakavat yhteistä sanomaa: Meidän sukupolvemme aikana pitää ilmastomuutoksessa ja luontokadossa saada käänne parempaan. Olisimme vastuuttomia, jos emme toimisi nyt. 

Aktivistimummoihin pääset mukaan liittymällä Facebook-ryhmään tai Instagramiin sekä seuraamalla tapahtumia nettisivuilta www.aktivistimummot.fi, 
Ilmastoisovanhempien  liittymisohjeet löydät netistä https://ilmastoisovanhemmat.fi/yhdistys/jaseneksi/

Kirjoittajat 

Seija Kurunmäki, Aktivistimummot-verkoston yhteysmummo, seija.kurunmaki@kuule.fi
Matti Nummelin, Ilmastoisovanhemmat ry pj.,  matti.nummelin@gmail.com

Kuva YLE.

Kirja-arvio Leo Stranius: 1,5 astetta parempi arki

Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström luki Leo Straniuksen kirjan: 1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi (2025 Gummerus) - ja vaikuttui. Paljon viisaita ajatuksia kohtuudesta. Hyvä elämä ja toivo ei synny suorittamisesta vaan eläytymisestä.

“Ai se sympaattinen mies, joka kehottaa kaikkia seisomaan kylmässä suihkussa ja pureskelemaan porkkanaa ja laskemaan kaikkea? No sitäkin mutta itse asiassa kirja potkaisee liikkeelle valtaisan aivomyrskyn ja ajatusten vyöryn, antaa oivalluksia ja panee miettimään monia asioita - enempää yhdeltä kirjalta ei totisesti voi vaatia”.

Meillä on pitkä yhteinen tie kohti maailmaa, jossa eletään ekologisen kestokyvyn rajoissa ja turvataan kaikille oikeudenmukaisesti hyvä elämän edellytykset. Itseasiassa lukemattomia polkuja mutta myös muutama valtatie, kuten fossiilisista polttoaineista luopuminen ja ylikulutuksen lopettaminen. Sen me kaikki tiedämme ihan arkijärjellä. Ja tämä pitkä tie pitäisi yhdessä kulkea nopeasti. Mummo miettii tässä kohtaa kohtuutta, vanhaa viisautta, joka nyt juuri tuntuu juuri siltä pelastavalta polulta, jota tarvitsemme. Leo taitaa olla insinööri, mittaa ja laskee. Ja kaikki pitää tosiaan jollakin tavalla mitata ja laskea, että oikeasti tiedetään, mitkä asiat vaikuttavat. Ettei vain hyveellisesti vaellella lillukanvarsissa uskaltamatta nähdä, mitkä asiat todella vaativat uusia toimintatapoja meiltä kaikilta.

Leon suuri oivallus on se, että välttämätön uusi elämäntapa johtaa paljon parempaan elämän laatuun ja lisää hyvinvointia – sekä fyysistä että psyykkistä.

Hyvä on antaa aikaa ja voimavaroja elämän tärkeisiin asioihin, myös kansalaistoimintaan paremman tulevaisuuden puolesta. Kohtuullinen elämäntapa vähentää stressiä ja lisää elämän merkityksellisyyttä. Miten liikumme, asumme ja syömme – merkitsee todella paljon. Politiikan täytyy johtaa siihen, että ilmaston, elonkehän ja kaikille ihmisille oikeudenmukaisten elintapojen valinta on aina helpoin ja halvin ja hauskin tapa.

Saastuttaminen ja pilaaminen ja ylikulutus pitää aina olla hankalaa ja kallista.

Aika paljon siis pitää muuttua. Kirja pursuaa mainioita – välillä aika äärimmäisiä mutta useimmiten hyvin käyttökelpoisia esimerkkejä siitä miten muutos kohti oman elämän ja planeetan tasapainoa saadaan aikaiseksi.

Mitä mummoa jäi mietityttämään?

Kirjan aika insinöörimäinen ote. Luonto, pysähtyminen, elämyksellinen arjen kauneus, pienen lapsen lämmin käsi ja ison lapsen viisaat ajatukset – koko huikea elämän kirjo ja se mielekkyys, joka liittyy elämän kauneuteen, läheisyyteen, lämpöön, rakkauteen ja syvään ystävyyteen. Ihmisten kohtaamiseen ja ymmärryksen löytymiseen. Siitä syntyy hyvä elämä ja toivo – ei suorittamisesta vaan eläytymisestä. Nämäkin ajatukset heräsivät tuon mainion kirjan siivittäminä.

Lukusuositus.

Teksti: Marja-Liisa Tapio Bistrom, aktivistimummo, MMT

KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA OODISSA 6.3. KLO 16-19

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan TULEVAISUUDEN TOIVOSTA OODIIN 6 .3. KLO 16-19
YHDESSÄ YLI SUKUPOLVIEN - KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA
Meitä on koolla iso joukko erilaisia ja eri-ikäisiä toimijoita, jotka uskovat ylisukupolvisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Aktivistimummot ovat mukana.

Millainen on Sinun suhteesi tulevaisuuteen?

Onko se jotain, joka vain tulee vai jotain, johon haluat itse vaikuttaa? Millaista yhteistä tulevaisuutta päättäjien tulisi edistää? Miten eri ikäisten ihmisten välinen yhteistyö voisi tukea nuorten tulevaisuususkoa? Mitä sinä voit tehdä paremman tulevaisuuden hyväksi?

Me allekirjoittaneet uskomme, että ylisukupolviseen yhteistyöhön kannattaa satsata monestakin syystä.

On tärkeää pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön - yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Menetelmiä ja työkaluja on runsaasti, niiden käyttöä ja skaalausta voidaan edelleen laajentaa.

Sinun mielipiteesi on tärkeä!

Keskustelujen pohjalta kokoamme yhteistä viestiä päätöksentekijöille välitettäväksi. Tule siis mukaan keskustelemaan!

Järjestämme 6.3.2025 kaikille avoimen keskustelutilaisuuden parempien tulevaisuuksien tekemisestä ja ylisukupolvisesta yhteistyöstä. Jaamme kokemuksia hyviksi todetuista toimintamalleista ja ideoimme yhdessä uusia. Tule jakamaan kokemuksiasi ja jalostamaan ajatuksiasi yhdessä muiden kanssa. Tapahtuma ei edellytä ennakkoilmoittautumista.

Tule mukaan, vaikka kaverin kanssa!

Toivo Teoiksi -yhteisö, Diakonissalaitos, Itla, Lasten ja nuorten säätiö, Aktivistimummot, Anarkistimartat

Kuva Sanna Mander

OHJELMA

YHDESSÄ YLI SUKUPOLVIEN - KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA

Ajankohta: 6.3. klo 16-19
Paikka: Oodi, Maijansali

OHJELMA

16.00 Yllätysohjelmanumero
16.05 Tervetuloa: Virpi Einola-Pekkinen, ToivoTeoiksi -yhteisö
16.10 Pöytäkeskusteluihin virittelevät puheenvuorot:

1. TULEVAISUUSKESTÄVÄ OHJAUS: Sukupolvien ketju ja vastuu tulevaisuuksista: Riikka Pellikka, STM 

2. AKTIVISMI: Aktiivisilla teoilla kohti parempia tulevaisuuksia: Reetta Meriläinen, Aktivistimummot ja Benjamin PItkänen, Viral vegans

3. TOIVON PEDAGOGIIKKA. Miten vahvistaa opiskelijoiden tulevaisuususkoa, hyvinvointia ja resilienssiä: Kiira Eerola, Helsingin kaupungin opiskeluhuolto

4. YLISUKUPOLVINEN YHTEISTYÖ. Miten ylisukupolvinen dialogi ja yhteistyön kulttuuri kannattelee kestävää yhteiskuntaa: Jonna Tötterman, Matter, D4CR ja Aakusti Oksanen, Drum Vision.

5. DIAKONISSALAITOKSEN ILMIÖASEMA. Jokaisella on tulevaisuusvaltaa. Uudenlaiset menetelmät tulevaisuusvallan tukena: Maiju Lehto, Diakonissalaitos

16.50 Tauko

17.00 Fasilitoidut pöytäkeskustelut edellä mainituista teemoista. Voit osallistua yhteen tai useampaan teemakeskusteluun.

18.00 Ideoiden jakaminen ja jatkotoimet.

18.30 ”Siitä, mihin lopetetaan, alkaa tyhjyys. Ratkaisevaa on, miten sen täytämme.” Aakusti Oksanen, Drumvision & co johdattelevat meidät yhteisöllisyyden uudelle taajuudelle! 

19.00 Tapahtuman virallinen osuus päättyy

Nyt myös Maailmanpankki vaatii kohtuutta

“Kun vannoutuneinkin markkinatalouden vauhdittaja, Maailmanpankki, myöntää raportissaan, että asioita täytyy tehdä uudella tavalla, näen pienen valonsäteen kajastuksen”, blogin kirjoittaja Marja-Liisa Tapio-Biström sanoo. Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Tarvitaan uusi hyvän elämän resepti. Se tarkoittaa uusia tapoja toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää.

Uudessa raportissaan Reboot Development: The Economics of a Livable Planet Maailmanpankki, tämä tärkeä kansainvälinen rahoituslaitos korostaa, että maa, ilma ja vesi, jotka mahdollistavat elämän planeetallamme, ovat uhattuina. 90 % maapallon ihmisistä elää joko heikentyneillä maa-alueilla, tai alueilla, joissa ilma on epäterveellistä tai vedestä on puutetta. 80 % kehittyvien maiden asukkaista elää alueilla, joissa kaikki kolme ympäristöongelmaa ovat tosiasia.

Raportti toteaa:

1.     Olemme ylittäneet luonnon kestokyvyn rajat

2.     Kehityksen uudelleenohjaus tarvitsee muutakin kuin rahaa

3.     Metsät muodostavat maapallon elintoimintoja kannattelevan rakenteen

4.     Resurssien käytön tehokkuus – tuhlauksen lopettaminen - on kestävän kehityksen salainen moottori

5.     Elinkelpoinen planeetta turvaa toimeentulon ja tuo uusia työmahdollisuuksia

Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Esimerkiksi tänä päivänä ihmisten ja kotieläinten massa on 90 % kaikkien nisäkkäiden painosta, kaikki luonnonvaraiset eläimet muodostavat vain 10 % eläinten kokonaismassasta. Vain 150 vuotta sitten luku oli 50 %. (Kuva: Myös orankien kannat ovat romahtaeet)

Metsä on raportin mukaan muutakin kuin hiilivarasto ja luonnon monimuotoisuuden aarreaitta. Metsä on elämän ylläpitämisen perusta maapallolla.  Metsät ylläpitävät veden kiertokulkua - 50 % sateesta muodostuu metsistä. Puut pumppaavat vettä maaperästä haihduttamalla sadepilvien raaka-aineeksi mahdollistaen ruuan ja energian tuotannon.

Nyt tarvitaan uutta ajattelua

Muutos vaatii uutta ajattelua – vanhoja toimintatapoja ei voi enää jatkaa. Kaikenlainen tuhlaus, yli varojen eläminen, ylikulutus on lopetettava. Ympäristön saastuminen ja pilaantuminen on itse asiassa merkki siitä, että raaka-aineita menee hukkaan. Hyvä esimerkki on kasvien lannoittaminen typellä ja fosforilla. Niiden ylikulutus aiheuttaa valtavaa vahinkoa vesistöille, samalla valmistus vie suuria määriä fossiilista energiaa. Muutamalla toimintatapoja voidaan myös säästää rahaa ja arvokkaita resursseja.

Maailmanpankin ekonomistit ovat laskeneet, että uudet tavat toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää voivat olla osa tulevaisuuden hyvän elämän reseptiä.

Raportti antaa myös toiveikkaan näkymän siihen, kuinka muutokset, joilla turvataan planeetan elinkelpoisuus, luovat samalla uutta työtä ja toimeentuloa. Maat, jotka investoivat vihreään tuotantoon, kiertotalouteen ja elinkeinoihin, jotka menestyvät ekologisten kestävyysrajojen sisäpuolella, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Tästä haasteesta ei kenelläkään ole varaa kieltäytyä!

Kirjoittaja:
Marja-Liisa Tapio-Biström
MMT, aktivistimummo

Arkistokuva

Aktivistimummot metsän asialla

Metsäkeskustelu käy kiivaana. Asiaa voi katsoa monelta kannalta. Keskustelua on värittänyt “tutkimusmenetelmien tarkentumisesta” johtuva epätietoisuus, joka kilpistyy kysymykseen: “Ovatko metsämme päästölähteitä vai hiilinieluja?” Tästä Aktivistimummot ottavat selvää Viikissä 20.1. klo 15 alkaen. Tule mukaan kyselemään keskustelemaan.  
Metsäasioissa saamme oppaaksemme LUKEN tutkimusprofessori Ilkka Leinosen, joka tietää, mitä suomalainen ja kansainvälinen tutkimus asiasta kertoo.  Tavataan Viikin kampuksen A-talon sisääntuloaulassa 20.1.klo 15. Osoite Latokartanonkaari 9. Varaa aikaa kaksi tuntia.

Tapaamme Lukessa tutkimusprofessori Ilkka Leinosen. Häneltä saamme vastauksia kysymykseen: Miksi viestit metsien hiilinielusta muuttuivat? Voimmeko luottaa nykyiseen laskentatapaan ja onko se kansainvälisesti vertaiukelpoinen? Keskustelua vetää aktivistimummo ja emerita professori Sirpa Kurppa.

Ilkka Leinonen on johtanut Lukessa viime vuodet metsäalan kasvihuonekaasulaskennan kehittämistä. Tänä vuonna Luke on aloittanut metsäsektorin kokonaisilmastovaikutusten arvioinnin. Arviointi toistetaan vuosittain.  Tämä työ antaa tietoa ja auttaa metsien hoidossa. .

Keskustelutilaisuus pidetään Viikin kampuksen A-talossa. Tavataan sisääntuloaulassa 20.1. klo 15.

Olemme avanneet ilmottautumisen Aktivistimummojen Facebook-sivuille.
Voit ilmottautua myös sirpa.kurppa@outlook.com
Toivomme ilmottautumisia 16.1. mennessä.

TIetoa kulkuyhteyksistä

Toivon tekoja Oodissa 6.3.26

Joukko aktiivisia kansalaisia on ollut synnyttämässä Toivon ekosysteemiä vuoden 2025 loppupuolella. Tavoitteena on saada aikaan yhteistoimintaa, jolla luodaan nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. ToivoTeoiksi- yhteisön tavoitteita toteuttamaan lähtivät mukaan mm. Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu sekä Anarkistimartat. Yhteistyöllä haetaan kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana jotta pystytään luomaan tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville.  Ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Ensimmäinen yhteinen tilaisuus pidetään Oodissa 6.3. alkaen klo 16.

Eri puolilla yhteiskuntaamme on noussut tarve rakentaa nykyistä valoisampaa näkymää tulevaisuuteen. Alkuvuodesta 3.1.2026 toimittaja Jussi Pullinen kirjoitti siitä, miten utopioiden tilalle nousee helposti dystopioita: Utopioiden puute on jo vaarallista | HS.fi. Wikipedian määritelmän mukaan dystopia on epätoivottava yhteiskunta, kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta, ihanneyhteiskunnan vastakohta. Kristian Kumlin jatkoi tästä ja ihmetteli mielipidekirjoituksessaan 6.1.2026 visioiden ja unelmien puutetta: Ihmettelen maamme johtajien lähes täydellistä unelmien ja visioiden puutetta | HS.fi

Samanaikaisesti vastuumme tulevista sukupolvista haastaa meitä tekemään enemmän planetaarisen kestävyyden eteen. Timo Harakka ja Sophien Howe totesivat oivallisesti kirjoituksessaan 3.12., että tulevien sukupolvien oikeudet tulisi kirjata lakiin (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011667183.html). 

Mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana? 

Harva innostuu, jos näköpiiristä ei löydy mitään ponnistelun arvoista. Yhteinen tavoite ja yhteinen ponnistelu tuo esiin parhaat puolet sekä yksilöistä että yhteisöistä. Näin uuden vuoden alkaessa onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana. 

Maaliskuussa 2025 julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on laskenut. Sitran 30.10.2025 julkaisema Ennakointikatsaus kysyy: Mitä tapahtuu, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? Toisin kuin aiemmin hyvinvointivaltion historiassa, tänä päivänä emme voi enää pitää nuorten tulevaisuususkoa itsestäänselvyytenä. Toisaalta yli 65-vuotiaat suhtautuvat positiivisimmin tulevaisuuteen. Voisiko sukupolvien välisellä yhteistyöllä olla nykyistä aktiivisemmin roolia nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa? 

Tulevaisuususkon rapautuminen ei ole nuorten vastuulla oleva ongelma, vaan sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikki mukaan. Kyse on ilmiöstä, joka edellyttää monen eri toimijan, sektorin ja hallinnonalan välistä yhteistyötä. Liikkeelle on syytä lähteä heti. ”Älä koskaan aliarvioi pienen, omistautuneen ihmisryhmän kykyä muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan tehnyt niin", totesi sosiaaliantropologi Margaret Mead aikoinaan. Kun eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja toimivat yhdessä, syntyy riittävä mittakaava ja vaikuttavuus, jolla voi aidosti muuttaa kehityksen suuntaa. 

Sisu = yhteisön voima

Kansalliseen identiteettiimme vahvasti liittyvä sisun käsite ei sekään ole pelkästään yksilön selviytymistaistelua. Se voi myös olla - jos niin haluamme - yhteisön voimaa, joka syntyy yhdessä tekemisestä, toisiin nojautumisesta ja yhteisen hyvän eteen työskentelystä. 

Mitä jos tukisimme vaihteeksi toinen toisiamme ja ottaisimme käyttöön uuden yhteisöllisen version sinnikkyydestämme!

Me Toivo Teoiksi -yhteisö, Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu ja Anarkistimartat uskomme, että meidän kannattaa monestakin syystä pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Eri sukupolvien välinen yhteistyö voi synnyttää myös monenlaisia muita positiivisia vaikutuksia yhteisöllisyyden ja itsensä merkitykselliseksi kokemisen kautta. Yhteistyöllä voisimme saada kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana ja luoda tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville. 

Tule mukaan tutustumaan TOIVOON. Kokoonnumme  Oodin Maijan salissa 6.3. klo 16-20.

Haluamme osoittaa, että ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Järjestämme keskustakirjasto Oodissa Tarmon päivänä 6.3. klo 16-20 kaikille avoimen tapahtuman, jossa mm. kuulemme, minkälaisia hyväksi todettuja toimintamalleja ylisukupolvisesta yhteistyöstä on jo olemassa ja ideoimme yhdessä tietä eteenpäin. 

Kannattaa siis jo nyt laittaa aika kalenteriin. Jos haluat olla mukana ohjelman toteutuksessa, ole yhteydessä virpiep(at)gmail.com niin jutellaan lisää!

Virpi Einola-Pekkinen
Yksi Toivo Teoiksi-yhteisön perustajajäsenistä

virpiep(at)gmail.com

Kuva ToivoTeoksi -yhteisön keskustelutilaisuudesta 19.12.2025. Perustajajäsenet Virpi Einola-Pekkinen vasemmalla ja Liisa Virolainen oikealla. Keskellä Benjamin Pitkänen.