Nyt myös Maailmanpankki vaatii kohtuutta

“Kun vannoutuneinkin markkinatalouden vauhdittaja, Maailmanpankki, myöntää raportissaan, että asioita täytyy tehdä uudella tavalla, näen pienen valonsäteen kajastuksen”, blogin kirjoittaja Marja-Liisa Tapio-Biström sanoo. Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Tarvitaan uusi hyvän elämän resepti. Se tarkoittaa uusia tapoja toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää.

Uudessa raportissaan Reboot Development: The Economics of a Livable Planet Maailmanpankki, tämä tärkeä kansainvälinen rahoituslaitos korostaa, että maa, ilma ja vesi, jotka mahdollistavat elämän planeetallamme, ovat uhattuina. 90 % maapallon ihmisistä elää joko heikentyneillä maa-alueilla, tai alueilla, joissa ilma on epäterveellistä tai vedestä on puutetta. 80 % kehittyvien maiden asukkaista elää alueilla, joissa kaikki kolme ympäristöongelmaa ovat tosiasia.

Raportti toteaa:

1.     Olemme ylittäneet luonnon kestokyvyn rajat

2.     Kehityksen uudelleenohjaus tarvitsee muutakin kuin rahaa

3.     Metsät muodostavat maapallon elintoimintoja kannattelevan rakenteen

4.     Resurssien käytön tehokkuus – tuhlauksen lopettaminen - on kestävän kehityksen salainen moottori

5.     Elinkelpoinen planeetta turvaa toimeentulon ja tuo uusia työmahdollisuuksia

Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Esimerkiksi tänä päivänä ihmisten ja kotieläinten massa on 90 % kaikkien nisäkkäiden painosta, kaikki luonnonvaraiset eläimet muodostavat vain 10 % eläinten kokonaismassasta. Vain 150 vuotta sitten luku oli 50 %. (Kuva: Myös orankien kannat ovat romahtaeet)

Metsä on raportin mukaan muutakin kuin hiilivarasto ja luonnon monimuotoisuuden aarreaitta. Metsä on elämän ylläpitämisen perusta maapallolla.  Metsät ylläpitävät veden kiertokulkua - 50 % sateesta muodostuu metsistä. Puut pumppaavat vettä maaperästä haihduttamalla sadepilvien raaka-aineeksi mahdollistaen ruuan ja energian tuotannon.

Nyt tarvitaan uutta ajattelua

Muutos vaatii uutta ajattelua – vanhoja toimintatapoja ei voi enää jatkaa. Kaikenlainen tuhlaus, yli varojen eläminen, ylikulutus on lopetettava. Ympäristön saastuminen ja pilaantuminen on itse asiassa merkki siitä, että raaka-aineita menee hukkaan. Hyvä esimerkki on kasvien lannoittaminen typellä ja fosforilla. Niiden ylikulutus aiheuttaa valtavaa vahinkoa vesistöille, samalla valmistus vie suuria määriä fossiilista energiaa. Muutamalla toimintatapoja voidaan myös säästää rahaa ja arvokkaita resursseja.

Maailmanpankin ekonomistit ovat laskeneet, että uudet tavat toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää voivat olla osa tulevaisuuden hyvän elämän reseptiä.

Raportti antaa myös toiveikkaan näkymän siihen, kuinka muutokset, joilla turvataan planeetan elinkelpoisuus, luovat samalla uutta työtä ja toimeentuloa. Maat, jotka investoivat vihreään tuotantoon, kiertotalouteen ja elinkeinoihin, jotka menestyvät ekologisten kestävyysrajojen sisäpuolella, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Tästä haasteesta ei kenelläkään ole varaa kieltäytyä!

Kirjoittaja:
Marja-Liisa Tapio-Biström
MMT, aktivistimummo

Arkistokuva

Aktivistimummot metsän asialla

Metsäkeskustelu käy kiivaana. Asiaa voi katsoa monelta kannalta. Keskustelua on värittänyt “tutkimusmenetelmien tarkentumisesta” johtuva epätietoisuus, joka kilpistyy kysymykseen: “Ovatko metsämme päästölähteitä vai hiilinieluja?” Tästä Aktivistimummot ottavat selvää Viikissä 20.1. klo 15 alkaen. Tule mukaan kyselemään keskustelemaan.  
Metsäasioissa saamme oppaaksemme LUKEN tutkimusprofessori Ilkka Leinosen, joka tietää, mitä suomalainen ja kansainvälinen tutkimus asiasta kertoo.  Tavataan Viikin kampuksen A-talon sisääntuloaulassa 20.1.klo 15. Osoite Latokartanonkaari 9. Varaa aikaa kaksi tuntia.

Tapaamme Lukessa tutkimusprofessori Ilkka Leinosen. Häneltä saamme vastauksia kysymykseen: Miksi viestit metsien hiilinielusta muuttuivat? Voimmeko luottaa nykyiseen laskentatapaan ja onko se kansainvälisesti vertaiukelpoinen? Keskustelua vetää aktivistimummo ja emerita professori Sirpa Kurppa.

Ilkka Leinonen on johtanut Lukessa viime vuodet metsäalan kasvihuonekaasulaskennan kehittämistä. Tänä vuonna Luke on aloittanut metsäsektorin kokonaisilmastovaikutusten arvioinnin. Arviointi toistetaan vuosittain.  Tämä työ antaa tietoa ja auttaa metsien hoidossa. .

Keskustelutilaisuus pidetään Viikin kampuksen A-talossa. Tavataan sisääntuloaulassa 20.1. klo 15.

Olemme avanneet ilmottautumisen Aktivistimummojen Facebook-sivuille.
Voit ilmottautua myös sirpa.kurppa@outlook.com
Toivomme ilmottautumisia 16.1. mennessä.

TIetoa kulkuyhteyksistä

Toivon tekoja Oodissa 6.3.26

Joukko aktiivisia kansalaisia on ollut synnyttämässä Toivon ekosysteemiä vuoden 2025 loppupuolella. Tavoitteena on saada aikaan yhteistoimintaa, jolla luodaan nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. ToivoTeoiksi- yhteisön tavoitteita toteuttamaan lähtivät mukaan mm. Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu sekä Anarkistimartat. Yhteistyöllä haetaan kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana jotta pystytään luomaan tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville.  Ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Ensimmäinen yhteinen tilaisuus pidetään Oodissa 6.3. alkaen klo 16.

Eri puolilla yhteiskuntaamme on noussut tarve rakentaa nykyistä valoisampaa näkymää tulevaisuuteen. Alkuvuodesta 3.1.2026 toimittaja Jussi Pullinen kirjoitti siitä, miten utopioiden tilalle nousee helposti dystopioita: Utopioiden puute on jo vaarallista | HS.fi. Wikipedian määritelmän mukaan dystopia on epätoivottava yhteiskunta, kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta, ihanneyhteiskunnan vastakohta. Kristian Kumlin jatkoi tästä ja ihmetteli mielipidekirjoituksessaan 6.1.2026 visioiden ja unelmien puutetta: Ihmettelen maamme johtajien lähes täydellistä unelmien ja visioiden puutetta | HS.fi

Samanaikaisesti vastuumme tulevista sukupolvista haastaa meitä tekemään enemmän planetaarisen kestävyyden eteen. Timo Harakka ja Sophien Howe totesivat oivallisesti kirjoituksessaan 3.12., että tulevien sukupolvien oikeudet tulisi kirjata lakiin (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011667183.html). 

Mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana? 

Harva innostuu, jos näköpiiristä ei löydy mitään ponnistelun arvoista. Yhteinen tavoite ja yhteinen ponnistelu tuo esiin parhaat puolet sekä yksilöistä että yhteisöistä. Näin uuden vuoden alkaessa onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana. 

Maaliskuussa 2025 julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on laskenut. Sitran 30.10.2025 julkaisema Ennakointikatsaus kysyy: Mitä tapahtuu, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? Toisin kuin aiemmin hyvinvointivaltion historiassa, tänä päivänä emme voi enää pitää nuorten tulevaisuususkoa itsestäänselvyytenä. Toisaalta yli 65-vuotiaat suhtautuvat positiivisimmin tulevaisuuteen. Voisiko sukupolvien välisellä yhteistyöllä olla nykyistä aktiivisemmin roolia nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa? 

Tulevaisuususkon rapautuminen ei ole nuorten vastuulla oleva ongelma, vaan sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikki mukaan. Kyse on ilmiöstä, joka edellyttää monen eri toimijan, sektorin ja hallinnonalan välistä yhteistyötä. Liikkeelle on syytä lähteä heti. ”Älä koskaan aliarvioi pienen, omistautuneen ihmisryhmän kykyä muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan tehnyt niin", totesi sosiaaliantropologi Margaret Mead aikoinaan. Kun eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja toimivat yhdessä, syntyy riittävä mittakaava ja vaikuttavuus, jolla voi aidosti muuttaa kehityksen suuntaa. 

Sisu = yhteisön voima

Kansalliseen identiteettiimme vahvasti liittyvä sisun käsite ei sekään ole pelkästään yksilön selviytymistaistelua. Se voi myös olla - jos niin haluamme - yhteisön voimaa, joka syntyy yhdessä tekemisestä, toisiin nojautumisesta ja yhteisen hyvän eteen työskentelystä. 

Mitä jos tukisimme vaihteeksi toinen toisiamme ja ottaisimme käyttöön uuden yhteisöllisen version sinnikkyydestämme!

Me Toivo Teoiksi -yhteisö, Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu ja Anarkistimartat uskomme, että meidän kannattaa monestakin syystä pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Eri sukupolvien välinen yhteistyö voi synnyttää myös monenlaisia muita positiivisia vaikutuksia yhteisöllisyyden ja itsensä merkitykselliseksi kokemisen kautta. Yhteistyöllä voisimme saada kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana ja luoda tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville. 

Tule mukaan tutustumaan TOIVOON. Kokoonnumme  Oodin Maijan salissa 6.3. klo 16-20.

Haluamme osoittaa, että ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Järjestämme keskustakirjasto Oodissa Tarmon päivänä 6.3. klo 16-20 kaikille avoimen tapahtuman, jossa mm. kuulemme, minkälaisia hyväksi todettuja toimintamalleja ylisukupolvisesta yhteistyöstä on jo olemassa ja ideoimme yhdessä tietä eteenpäin. 

Kannattaa siis jo nyt laittaa aika kalenteriin. Jos haluat olla mukana ohjelman toteutuksessa, ole yhteydessä virpiep(at)gmail.com niin jutellaan lisää!

Virpi Einola-Pekkinen
Yksi Toivo Teoiksi-yhteisön perustajajäsenistä

virpiep(at)gmail.com

Kuva ToivoTeoksi -yhteisön keskustelutilaisuudesta 19.12.2025. Perustajajäsenet Virpi Einola-Pekkinen vasemmalla ja Liisa Virolainen oikealla. Keskellä Benjamin Pitkänen.