Kohdataan ympäristökriisi yhdessä

Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja Kohdataan ympäristökriisi yhdessä tuo näkyväksi nuorten huolen ympäristöstä. Tutkimusten mukaan jopa 75% nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana.  Aktivistimummot-liike lähtee mukaan kampanjaan.  Aktivisimummojen tavoitteena on estää lamaannuttava epätoivo ja tuoda näkyväksi myös toivon sanomaa ja nostaa esiin asioita, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty ja tehdään.  Mukanaololla myös muistutetaan, että nuoria ei jätetä yksin ympäristöhuoliensa kanssa.

Nuorten huoli ei ole tuulesta temmattua. Ilmaston lämpeneminen, lajikato, luonnonvarojen ehtyminen, sodat ja muut tulevaisuuden kriisit ja uhkakuvat tulevat vaikuttamaan merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Nuori voi kokea itsensä pieneksi ja voimattomaksi suurten ympäristöongelmien edessä. Kokemus voi olla jopa musertava. .

Nuorten tulevaisuushuolia ei pidä koskaan ohittaa tai vähätellä. Viisi vuotta toiminut  Aktivistimummot - liike  korostaa oikean monipuolisen tutkitun tiedon ja toivon merkitystä.

 - Media välittää jatkuvasti uhkaavia ja pelottavia uutisia eri kanavilla. Hyvät uutiset ja myönteinen kehitys saavat vähemmän näkyvyyttä. Nuorten on tärkeä saada tietoa myös ympäri maailmaa tapahtuvasta kehitystyöstä ja toiminnasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siitä, että tämä toiminta on ollut tuloksellista.  Nuoria tulee kuulla ja he tarvitsevat tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä emotionaalista tukea.  Meidän tulee vaatia ilmastotoimia erityisesti päättäjiltä. Me itse voimme hillitä ilmastonmuutosta arjen pienilläkin valinnoillamme . Oma toiminta vahvistaa toimintakykyä, toimii puskurina ilmastoahdistusta vastaan sekä antaa toivoa, Aktivistimummo ja lastenpsykiatri Liisa Viheriälä sanoo.

Lue Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja-aineisto ja tiedote  https://www.ymparistoahdistus.fi
Lisätietoa kampanjasta kia.lofberg@mieli.fi

Aktivistimummot jakaa maaliskuun 2024 aikana kampanjamateriaalia sosiaalisessa mediassa, mm. Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä.

Lisätietoa

Aktivistimummot

Liisa Viheriälä
Lastenpsykiatri
viherialaliisa@gmail.com

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen yhteyshenkilö
seija.kurunmaki@kuule.fi
0400-460894

 Kuva: ymparistoahdistus.fi

Riittävän paras joulu

Kolme vuotta sitten Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen yhdistivät voimansa riittävän parhaan joulun puolesta. Kampanjan kasvona toimi silloin Aktivistimummojen riveihin liittynyt Joulumuori. Joulumuoria oli jo pitkään surettanut halvat ja hajoavat joulunviettotavat, jotka kuluttavat sekä luonnon että meidän ihmisten voimavaroja. Joulumuori tahtoi aktivoitua tärkeän asian puolesta. Vuoden 2020 kampanja poiki monta hyvää ideaa siitä, miten saamme paremman joulumielen välttämällä krääsävuorten syntymistä omiin ja lastenlastemme koteihin. Laitamme nyt hyvän kampanjan kiertoon julkaisemalla osan sisällöstä myös vuonna 2023. Tervetuloa mukaan keskustelemaan aiheesta Aktivistimummojen Facebook-sivuille.

Riittävän paras joulu -kampanjassa Aktivistimummot, niinkuin myös Joulumuori tahtoo kannustaa kaikkia viettämään kohtuullista ja armollista joulunaikaa. On hyvä muistaa, ettei joulua tarvitse suorittaa. Joulun ytimessä eivät ole lahjavuoret, kirkkaiksi puunatut pinnat tai stressaava tavoite ideaalista joulusta. Sen sijaan Joulumuori toivoisi näkevänsä joulunviettäjien keskittyvän kohtuullisuuteen ja harkintaan. Niihin perustuvat teot ovat välittämistä, joka ulottuu sekä itseen, toisiin että myös maapallomme tilaan. 

Joulun juhlimiseen voi liittyä paljon erilaista kuormittavuutta: kiihtyvä kulutuskäyttäytyminen merkitsee raskaan joulun toivotusta sekä meille ihmisille että maapallolle. Pidättäytymällä parhaamme mukaan joulunajan kulutushysteriaan tempautumisesta, voimme hidastaa osaltamme ilmasto- ja ympäristökriisejä. Kaiken lisäksi ajatuksella ostettu kohtuullinen lahja on myös saajalleen merkityksellinen, verrattuna silkan ostamisen takia hankittuun, nopeasti unohtuvaan tavarapaljouteen. Näin oma harkinta ja kohtuus korostavat sekä henkilökohtaisia ilmastotekoja että joulunajalle tärkeää lähimmäisten huomioimista.

Joulumuori muistuttaa, että harkintaa ja kohtuullisuutta voi soveltaa myös joulukiireisiin. Tänä vuonna hiljentymistä on hyvä harjoitella - kaupoissa kun ei muutenkaan tulisi sankoin joukoin kokoontua. Kun karsii stressaavia siivous- ja ostosaikatauluja, ehtii pysähtyä pohtimaan joulun ulottuvuuksia rauhan ja rakkauden juhlana. Mitä jos joulusiivous tarkoittaisikin puhtaiden ja ehjien vaatteiden eteenpäin lahjoittamista? Tai pitäisikö sinun tänä vuonna herätellä perheesi ja ystäviesi kanssa keskustelua lahjan antamisen merkityksestä, myös lasten perspektiivistä? 

Reiluutta Joulumuori on pohtinut paljon, näkyyhän ilmasto- ja ympäristökriisi kotimaisemissakin. Kriisien hidastaminen vaatii niin kulutuksen kuin politiikankin muutosta. Joulumuorilla on vahva usko joukkoistamisen voimaan: toimimalla yhdessä, edistämällä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta pystymme vauhdittamaan muutosta.

Kun muistaa olla lempeä itseään kohtaan, voi huomata, että joulunajan hyvää tahtoa on helpompi ulottaa myös muihin – ja koko elonkirjoon. Kaikkein paras joulu on juuri sellainen, joka sinulle riittää. Ja luonto kiittää.

Lue lisää Riittävän paras joulu -kampanjasta:
Aktivistimummot

Materiaalit Lille Santanen

Krääsäkulttuurista palvelukulttuuriin

Aktivistimummojen Parasta päälle -keskustelutilaisuus 14.11. herätti kuulijat huomaamaan, miten paljon meistä kukin voi tehdä vaatteiden aiheuttaman ilmastokuorman vähentämiseksi. Paitsi kuluttajien markkinakäyttäytymisessä tarvitaan muutoksia myös markkinoiden rakenteissa.

Pullonpalautus malliksi vaatekierrätykseen

Suomi on pullonpalautuksen mallimaa. Sen on mahdollistanut kauppojen ja juomateollisuuden sekä lainsäädännön tukema keräystoiminta sekä kuluttajien vahva sitoutuminen pullonpalautukseen. Käytettyjen vaatteiden keräilyssä vastaavaa järjestelmää ei ole. Kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mihin omasta käytöstä poistetut vaatteet laitetaan. Vaatteiden kierrätyksessä olemme Euroopan peränpitäjiä.  Samaan aikaan vaatevuoret kasvavat ihmisten vaatekaapeissa.  Noin 30 % kaikista vaatteista jää myymättä, eli se jää suoraan jätteeksi.

Ostamme liikaa vaatteita

-Perusongelma on se, että ihmiset ostavat ihan liikaa vaatteita. Keskivertosuomalainen ostaa vuodessa 38 vaatetta, kun ilmaston ja tarpeenkin kannalta järkevä määrä olisi 6 ─ 13 vaatetta vuodessa, sanoo tietokirjailija Aku Varamäki, Viisi vaatetta vuodessa -kampanjan perustaja ja Planetaarinen vaatekaappi -kirjan kirjoittaja.

Käyttämättömät vaatteet makaavat kaapissa

– Kaappimme ovat täynnä nukkuvaa tavaraa. Tutkimusten mukaan noin 66% vaatekaapeista on vailla tulevaisuuden käyttöä ja näiden vaatteiden arvo on miljardeja. Meillä nukkuu siis sekä vaatteita että pääomaa, kertoo Pohjoismaiden suurimman second hand-verkkokauppa Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki
– Suomalainen käyttää uusiin päällysvaatteisiin 820 euroa henkilöä kohden. Käytettyjen osuus tästä on vain muutama prosentti. Hassuinta on, että kasvava käytettyjen vaatteiden kauppa kuluttajien välillä ei näy edes bruttokansantuotteessa, vaikka käytettyjä vaatteita suositaan yhä enemmän.
– Kiertotaloudessa on kyse ennen kaikkea tapojen muuttamisen bisneksestä. Se koskee sekä kuluttajaa että koko järjestelmää, sillä tällä hetkellä kaikki perustuu uuden ostamiseen, Huhtamäki sanoo.

Harvoin ja hartaasti

Emerita professori, tekstiilitaiteilija Helena Hyvönen näkee toivoa niissä uusissa suunnittelijoissa, jotka voivat tehdä työtään kestävyys ja laatu ohjenuoranaan, pintamuodin tuottamisen sijaan.  Jotta vastuullista vaatetta tuottava sektori kukoistaisi, tarvitaan kuluttajia, joilla on mahdollista satsata laatuun. Voi ostaa harvemmin ja hankkia vaikka yhden vaatteen, joka on käyttökelpoinen vaikkapa 10 vuotta.

Mitä mummot voivat tehdä?

1.     Lopetetaan huonolaatuisen rihkamavaatteen ostaminen itselle ja lapsenlapsille

2.     Ostetaan laadukasta kierrätettyä ja harkiten uutta

3.     Pyritään ostaessamme selvittämään vaatteen alkuperä ja ympäristökuorma

4.     Suositaan palveluja: ompelijoita, räätäleitä, suutareita, modisteja

5.     Korjataan mielivaatteiden vauriot tai ostetaan korjaus palveluna

6.     Suositaan vaatteiden ottamista ja antamista lainaan

7.     Laitetaan ajoissa kiertoon hyväkuntoiset vaatteet, joita emme käytä

8.     Otetaan vastaan haaste #viisivaatettavuodessa

9.     Vaaditaan päättäjiltä tehokkaampia toimia vaatekierrätyksen helpottamiseksi

10.  Puhutaan vaatteista,  vaatteiden  tekijöistä, vaatteiden aiheuttamasta vesi-ja hiilikuormasta, sekä myös sosiaalisesta vastuullisuudesta

Kuvassa panelistit vasemmalta oikealle: Laura Pörsti, Helena Kääriäinen, Aku Varamäki, Helena Hyvönen ja Timo Huhtamäki

Lisätietoa:

www.aktivistimummot.fi
www.emmy.fi
www.planetaarinenvaatekaappi.com
Kuluttajaliitto, vastuullinen kuluttaminen https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/vastuullinen-kuluttaminen-vaatteet-ja-tekstiilit/

Aktivistimummojen lahjatoive: Lahjoitus mummonmetsään

Jos haluat muistaa neljä vuotta täyttävää Aktivistimummot-liikettä ja pidät luontoa ja lastenlasten tulevaisuutta arvossa, lahjoita Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään. 

Nyt puhutaan metsien suojelusta. Suojelu on yksi tärkeimmistä toimista luontokadon pysäyttämiseksi. Monet järjestöt tekevät työtä metsien arvon ymmärryksen lisäämiseksi. Lue lisää (greenpeace.org)
Myös me Aktivistimummot kannamme kortemme kekoon.  Aktivistimummot on nyt noin 10 000 hengen joukko, joka on huolestunut luonnon ja maailman lastenlasten tulevaisuudesta, mutta haluaa luoda teoillaan toivoa.

Muutama vuosi sitten loimme yhteiskampanjan Luonnonperintösäätiön kanssa. Tavoitteena on kerätä varoja nimikoituun, suojeltuun noin 10 hehtaarin ikimetsäpalstaan, Mummonmetsään. Nyt on koossa noin 27000 euroa. Sillä rahalla saamme suojeluun reilun viiden hehtaarin palstan.

Summa on syntynyt siitä, että moni mummo ja muutkin luonnon ystävät ovat lahjakrääsän sijaan sijoittaneet rahasumman Luonnonperintösäätiön keräykseen. Kiitos kaikille lahjoittajille!

Lahjoitus Luonnonperintösäätiön mummonmetsään sopii niin synttärilahjaksi, ylioppilaslahjaksi kuin kuin ammattiin valmistuvillekin. Se on mieluisa lahja myös isänpäivänä ja äiienpäivänä sekä jouluna. Se on hyvä lahja kaikenikäisille. 

Aktivistimummojen syntymisestä on nyt neljä vuotta (23.10.2023). Joka vuosi meillä on sama toive. Jos haluat muistaa meitä, konkreettinen tapa vaikuttaa on lahjoittaa roponen (5, 10, 15, 20 € tai minkä summan haluat) Mummonmetsään. Lahjoittaminen on helppoa. 

Lue lisää Luonnonperintösäätiön kampanjat-sivuilta.

KIITOS!

Lisätietoja

Luonnonperintösäätiö

info@luonnonperintosaatio.fi

Aktivistimummot

Seija Kurunmäki puh. 0400-460894

Seija.kurunmaki@kuule.fi

Aktivistimummot-liikkeen alkutaival kuvattu Pöytä puhtaaksi -kirjassa

Aktivistimummot Marja Kytömäki ja Eeva-Riitta Piispanen ovat kirjoittaneet kirjan nimeltä Pöytä puhtaaksi (Kustantamo ETC, 2023).  Kirja on esimerkki siitä, mitä ”hyvää” koko maailman pysäyttänyt korona sai aikaan. Kirja koostuu eläköityneiden entisen työkavereiden kirjeenvaihdosta, joka käytiin koronasulun aikana. Kirja kertoo myös Aktivistimummot-liikkeen syntyajoista vuosina 2019-2020.  Kirjan luettuaan lukija huomaa, miten paljon yhteiskunnassamme on edelleen ikään liittyviä vanhentuneita asenteita. Kirjan kirjoittajat vaativat yhteiskuntaan ikäymmärrystä. 

Lähes parikymmentä vuotta työparina toimineet sanankäytön ammattilaiset olivat suunnitelleet eläkepäiviensä aluksi tapaamisia museoissa, elokuvissa, muissa kulttuuririennoissa ja kaupungin parhaissa kahviloissa. Koronapandemia levisi nopeasti koko maailmaan ja kaikki edellä mainitut sulkivat ovensa. Tapaamiset vaihtuivat kirjeenvaihdoksi, josta lopulta tuli lähes kahden vuoden mittainen ratkaisu yhteydenpitoon ja keskinäisen eläkevalmennuksen mentorisuhde. Kahviloita kirjoittajat pääsivät testaamaan kaksi vuotta aiottua myöhemmin.

Koronapandemia vaikutti myös Aktivistimummot-liikkeen alkutaipaleeseen, vaikka se pystyikin toimimaan verkossa ja Facebookissa. Eeva-Riitta Piispanen on yksi Aktivistimummot-liikkeen perustajista ja Marja Kytömäki liikkeen varhainen jäsen. Aktivistimummojen synty on kuvattu Pöytä puhtaaksi -kirjassa ja aktivistimummouden arvot toivo ja kohtuus ovat vahvasti läsnä monissa kirjan luvuissa.

Samoin kuin Aktivistimummot, kirja Pöytä puhtaaksi muuttaa käsitystä myöhemmästä aikuisiästä. Kirjoittajat viittaavat useisiin tutkimuksiin, jotka todistavat käsityksen vanhuudesta vanhentuneeksi. Aktivistimummot, joka nykyään on noin 10 tuhannen henkilön kansanliike, rikkovat toiminnallaan vanhentuneiden asenteiden rajoja. Myöskään Pöytä puhtaaksi -kirjan tekijät eivät ole valmiita asettumaan vanhusrooleihin, joita entistä toimintakykyisemmille ja vireämmille eläkeläisille tarjotaan. He vaativat yhteiskuntaan ikäymmärrystä. 

Kytömäki ja Piispanen ovat koonneet kymmenkunta sivua käsittävän luettelon lähteistä, joita ovat kirjoittaessaan käyttäneet ja joihin kirjassaan viittaavat. Pöytä puhtaaksi koostuu 34 kirjeestä, jotka Kytömäki ja Piispanen vuoroin lähettivät toisilleen alkaen 17.6.2020 ja päättyen 10.2.2022. Viimeisen kirjeen jälkeen maailma muuttui jälleen järkyttävällä tavalla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan antoi uuden merkityksen vuoden 2021 toukokuisen kirjeen yhdelle lauseelle "kun virusta pakenet, karhu tulee vastaan". Sota Euroopassa energiakriiseineen vaikutti myös Aktivistimummot-liikkeen toiminnan painopisteisiin.

Kirja on nyt saatavilla kirjakaupoista ja kirjastoista.
Kirjan julkistamistilaisuus Helsingissä 4.10. klo 17.

Lisätietoja:

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, 0400-460894 (Aktivistimummojen yhteyshenkilö)
Eeva-Riitta Piispanen 0400-478016 (Pöytä puhaaksi -kirjan toinen kirjoittaja)

Kuva: Vesku Lanki

Kuvassa vas: Eeva-Riitta Piispanen, oik: Marja Kytömäki.

Aktivistimummo ja EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki

Katso video: Climate action across generations and nations: meet Anu & Carlos | European Parliament Multimedia Centre (europa.eu)

Aktivistimummo Anu Harkki on toiminut myös EU:n Ilmastolähettiläänä vuodesta 2021.  EU-Ilmastolähettiläät eli European Climate Pact Ambassador -organisaatio on yhteensä lähes 600 lähettilään joukko. Heidän tavoitteenaan on EU:n hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomalainen Aktivistimummo ja ilmastolähettiläs Anu Harkki oli kesällä EU-lähettiläsorganisaation kuvaamana. Nyt korkeatasoinen pääosin Espoon Nuuksiossa kuvattu video on jaossa EU:n somekanavissa.

- Aktivistimummojen ja EU-ilmastolähettiläiden työn yhteinen piirre on se, että molemmissa verkostoissa tukeudutaan vahvasti tutkittuun tietoon ja sen levittämiseen eri keinoin, FT Anu Harkki kertoo.

Ilmastolähettiläiden tärkein tavoite on luoda kestävämpää Eurooppaa ja tukea Euroopan yhteistä Ilmastosopimusta, joka on osa Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Aktivistimummojen tärkein työ on turvata lapsenlapsille maailma, jossa voi elää.

Ilmastolähettiläitä on kaikissa EU-maissa yhteensä jo 558 ja Suomessa lähettiläitä on kymmenen (10). Pääset tutustumaan Suomen lähettiläisiin täällä. Meet our Ambassadors (europa.eu)

Vuonna 2024 pidetään Euroopan parlamenttivaalit. Sen vuoksi parlamentti haluaa kertoa Ilmastosopimuksen tavoitteista ja aikaansaannoksista entistä tiiviimmin. Sitä tukemaan parlamentti teetti viime kesänä ensimmäisen Ilmastolähettiläiden esittelyvideon: Meet Anu & Carlos. Videota julkaistaan nyt Euroopan Parlamentin some-kanavilla.  Suomalainen ilmastolähettiläs ja aktivistimummo Anu Harkki on videon päätähti. Lisää kiinnostavuutta esittelyyn on saatu leikkaamalla samaan videoon suomalaista kesämaisemaa ja Anun ajatuksia sekä Kanarian Saarten maisemia ja lähettiläs Carloksen ajatuksia. 

Lisätietoa EU-ilmastolähettiläistä
Meet our Ambassadors (europa.eu)
Anu Harkki
European Climate Pact Ambassador
anu.harkki1@gmail.com

Lisätietoa Aktivistimummojen toiminnasta
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki
seija.kurunmaki@kuule.fi
puh. 0400460894

Video Block

Double-click here to add a video by URL or embed code. Learn more

Aktivistimummot rantojen asialla ET-lehdessä

Heinäkuun ET-lehti (14/23) julkaisi haastattelut kolmesta Aktivistimummosta, Päivi Salpakivestä, Liisa Viheriälästä ja Helena Kääriäisestä, jotka muistelivat lapsuutensa kesiä ja vesiä. Kiitos Susanna Viljanen hyvästä jutusta ja Tommi Mattila ja Susanna Kekkonen hyvistä kuvista.

Lue ET-lehti diginä Sanoman sivustolla (vaatii Sanoma-tilauksen)

Lue artikkeli Paluu lapsuuden kesiin (pdf).

Juttu liittyy Aktivistimummojen kesän #rantakuntoon -kampanjaan, joka tähtää siihen, että jokainen meistä tietää miten paljon voimme omilla toimilla tehdä rantojemme hyväksi. Olemme keränneet faktat seitsemäksi teesiksi ja kesän aikana julkaisemme blogin laajentamaan jokaista aihetta.  Meillä on yhteinen tavoite. Säilyttää lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Vesien ja rantojen suojelu on tärkeä osa sitä työtä.

Ranta kuntoon - lue Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi

Aktivistimummot palkitsivat VR:n ilmastotyön Pelargonia-tunnustuksella

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen sai tänä vuonna VR. Neljättä kertaa jaetulla tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja monimuotoisen luonnon puolesta. VR:n valintaan vaikuttivat kestävään matkailuun kannustava sovellus, uusi junayhteys Repoveden kansallispuistoon sekä ravintolavaunun vastuulliset valinnat. Tunnustus jaettiin 2.6. junassa Hki-Kuopio, jonka yksi pysäkki on Hillosensalmella, josta pieni bussimatka Repoveden kansallispuistoon (jonne mummojoukko palkinnon jaon jälkeen suuntasi)

Aktivistimummot-liike tänä valitsi tunnustuksen saajaksi VR:n kolmella perusteella:

1.     Helppokäyttöinen ja informatiivinen VR Matkalla -sovellus rohkaisee vähäpäästöiseen junamatkailuun: sovelluksen hiilijalanjälkilaskuri kertoo konkreettisesti, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä matkustaja säästää, kun hän taittaa matkan junalla auton sijaan.

2.     VR tarjoaa jo toista kesää peräkkäin päivittäiset junayhteydet Hillosensalmelle, jolloin Repoveden kansallispuistossa on helppo vierailla hiilineutraalisti junalla.

3.     VR:n ravintolavaunuissa on jo vaihdettu muovisia pakkausmateriaaleja ilmastoystävällisempiin, ja ruoka-annoksissa on tarjolla paljon kotimaisia raaka-aineita ja pientuottajien valmistamia tuotteita. Tuotevalinnoissa huomioidaan tuotteille annetut sertifioinnit. 

”Junailevat Aktivistimummot ovat ilolla huomanneet nämä seikat, joilla VR tekee matkailusta yhä vähäpäästöisempää ja pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta. Eräs aktivistimummo tarkisti juuri junamatkansa 12 kk ajalta: junassa vietetty aika 28 h 38 min ja hiilidioksidipäästöt 98 % pienemmät kuin samat matkat autolla matkustaen”, kertoo Aktivistimummojen  Seija Kurunmäki.

VR on yhdessä Metsähallituksen kanssa koonnut reittiehdotuksia, miten kansallispuistoon pääsee matkustamaan yksityisautoilua välttäen. Viime kesäkauden uusi junayhteys Hillosensalmelle jatkuu myös tänä vuonna syksyyn saakka, mikä mahdollistaa kätevästi myös ruskaretkeilijälle päivävierailun Helsingistä Repoveden kansallispuistoon.

 VR on tunnustuksesta iloinen ja otettu

”Olemme todella ilahtuneita Aktivistimummojen myöntämästä tunnustuksesta. Haluamme tehdä ilmastoystävällisestä junamatkailusta kaikkein houkuttelevimman kulkumuodon ja suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mitä useampi matkustaja valitsee kulkea hiilineutraalisti junalla, sitä suuremman ilmastohyödyn saamme yhdessä aikaan”, kuvailee VR:n vastuullisuusjohtaja Maria Kuivaniemi.

Aiemmin Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saajiksi on valittu:
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö 
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu

Kuvateksti: Palkinto jaettiin aamujunassa Helsingistä Hillosensalmelle, Repovedelle 2.6. klo klo 8.19. 

Lisätietoja
Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
aktivistimummot@gmail.com

Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647

VR:n viestintä
puh. 029 434 7123
viestinta@vr.fi

Ranta kuntoon

Aktivistimummot-liike tempaisee kesän aikana rantojen puolesta antamalla tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi. Ohjeet on laadittu yhteistyössä Suomen Vesistösäätiön kanssa.

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot ja rantavedet luonnontilaan.

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnon lajeja. Unohda keinonurmikot.

4. Havainnoi, mittaa ja opi uutta. Mikä on järvesi näkösyvyys sinilevätilanne tai ravinnetaso?

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä.

6. Kuuntele hiljaa ja häiriöttä luonnon ääniä ja anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla ja vedessä.

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista

Aktivistimummot-liikkeessä on huomattu, että ihmiset ovat motivoituneita toimimaan rantojen hyväksi. Monilta puuttuu kuitenkin tietoa siitä, mitä itse voisi tehdä rantojen hyväksi.

Rannoilla yhdistyvät ympäristönsuojelun ydinkysymykset: ilmastonsuojelu, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesiensuojelu.
- Moni luulee, että ei voi tehdä mitään, mutta meidän kaikkien pienilläkin teoilla on merkitystä, sitä haluamme tällä kesän kampanjalla korostaa, Aktivistimummo Seija Kurunmäki sanoo. Aktivistimummot innostavat kaikkia tarttumaan toimiin ja verkostoitumaan omien lähivesien toimijoiden kanssa.

Rannat ovat rakkaita sukupolvien kohtaamispaikkoja. Kesän aikana Aktivistimummot julkaisevat sivuillaan monipuolisesta ja käytännönläheistä tietoa tavoista, joilla jokainen voi parantaa rantojen kuntoa.

Lisätietoja:

Päivi Salpakivi, metsänhoitaja, Aktivistimummo
puh. 0400-754748
salpasalo@hotmail.com

www.aktivistimummot.fi

Lue blogi: Rakkaat rannat ja rajapinnat, Päivi Salpakivi, Armi Temmes ja Matti Leppäranta

Syksyllä 2019 perustettu Aktivistimummot-liike tekee työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Tärkeinä periaatteina toivon ja kohtuuden sanoma. Käyttövoimana on mummoviisaus. Perustajajoukossa on mm. ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen ja luonnontieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita ja viestinnän ammattilaisia. Aktivistimummot-liike on kasvanut lähes 7000 mummohenkisen fb-sivuostoksi.

 Taustatietoa:

vesi.fi
vesi.fi/vesitieto/rantojen-kunnostus/
jarviwiki.fi/wiki/Etusivu
vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista/

Verrattomat vetemme - pieni opas vastuullisempaan elämään vesien äärellä. Vesistösäätiö  (ilmestyy toukokuussa)

Äitienpäivälahjatoiveena ikimetsää

Haluatko hankkia äitienpäivälahjan, josta on iloa pitkäksi aikaa? Jo lähes neljä vuotta Aktivistimummot-liike on suositellut sijoitusta Luonnonperintösäätiön hallinoimaan ikimetsään. Olemme Mummonmetsä-kampanjalla keränneet jo yli 25 000€. Varoja on koossa noin viiden hehtaarin metsäpalstaan. Tavoitteena on kerätä varat ainakin 10 hehtaarin palaan. Pala ikimetsää on monelle mummolle ja äidille mieluisampi lahja kuin tavara, jonka tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja jonka tuottama ilo jää monesti lyhyeksi.

Metsillä on suomalaisille monia merkityksiä. Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Lisäksi suojelumetsät ovat loistavia kaikille avoimia virkistymis- ja retkeilypaikkoja. Suojellussa aarniometsässä voidaan jokamiehenoikeuden turvin harrastaa marjastusta ja sienestystä. 

Luonnonperintösäätiö on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Luonnonperintösäätiö tarjoaa ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun. Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen.

Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg iloitsee, että ikimetsien merkitys on alettu ymmärtää. Työtä pitää jatkaa jotta suojelumetsää saadaan lisää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Pepe Forsberg on innoissaan mummojen kampanjasta: “Mummojen Mummonmetsä-kampanja ja äitienpäivä kulkevat hyvin käsi kädessä. Toivon, että moni löytää siitä unelman, jonka toteuttamisessa haluaa olla mukana. Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!" (kommentti tiedotteesta 24.9.22)

Lahjoitus ikimetsään on mieluinen ja ikuisesti kestävä äitienpäivälahja monelle äidille ja mummolle. Lahjanantaja voi kertoa lahjasta lahjansaajalle tulostamalla Luonnonperintösäätiön sivuilta kortin. Myös sertifikaatin tilaus on mahdollista. Viidenkymmenen euron (50€) lahjoitus merkitsee varoja 100 neliön metsäpalaan ja pienikin summa (5€) vie eteenpäin tavoitettamme kohti Mummonmetsää.

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike on laajentunut nopeasti yli 6000 facebook-aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi

 https://www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 

www.luonnonperintosaatio.fi

Aktivistimummot ja #LupausTalvelle

Aktivistimummojen tammikuinen Eteenpäin, sanoi mummo lumessa-kampanja huipentuu Lumen päivään 2.2. Samana Lumen päivänä Protect Our Winters FInland-organisaatio haastaa äänestäjät ja päättäjät tekemään työtä ilmaston ja lumen puolesta. Myös Aktivistimummot-liike antoi lupauksensa talvelle. Mummot heittävät myös oman pallonsa suoraan päättäjille muistuttaen päättäjien tärkeästä roolista ilmastonmuutoksen hillitsijöinä ja luonnon monimuotoisuuden vaalijoina. Tulkaa mukaan 6.2. klo 14.

Kun vastasimme Protect Our Winters-haasteeseen, #LupausTalvelle

Lupasimme ÄÄNESTÄJINÄ

1. VAIKUTTAA POLITIIKKAAN:  Lupaan äänestää, kirittää ja tukea kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tekeviä ehdokkaita nyt ja tulevaisuudessa.

2. OLLA ÄÄNESSÄ: Lupaan viestiä talvien pelastamisesta ja sen ratkaisuista omissa verkostoissani kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

3. OPISKELLA: Lupaan olla utelias uudelle tiedolle ja uusille tavoille sekä kehittää osaamistani ilmastokriisin hillitsemiseksi.

4. ELÄÄ YKSINKERTAISEMMIN: Lupaan vähentää kulutusta kaikilla elämän osa-alueilla sekä tavoitella 2500 kg vuotuista hiilijalanjälkeä vuoteen 2030 mennessä. 

5. MATKUSTAA FIKSUMMIN: Lupaan suosia vähäpäästöisempiä kulkuvälineitä ja -tapoja arjessani ja lomalla sekä etsiä iloja ja harrastusmahdollisuuksia myös läheltä.

6. SYÖDÄ ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI: Lupaan suosia kasvisruokaa ja minimoida ilmastoa kuormittavat eläinperäiset tuotteet ruokavaliossani. 

7. ÄÄNESTÄÄ LOMPAKOLLA: Lupaan kohdistaa rahani ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin palveluihin, sijoituksiin ja tuotteisiin.

Allekirjoittaessaan #LupausTalvelle -haasteen EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAAT lupaavat seuraavaa.

1. Ottaa talvien suojelun huomioon kaikissa tilanteissa, joissa voin vaikuttaa

2. Pitää kiinni Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

3. Sitoutua COP15 sopimuksen tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä.

4. Olla mukana rakentamassa kestävämpää yhteiskuntaa, joka ei ole riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Aktivistimummot-liike lupasi vaikuttaa politiikkaan. Se tapahtuu tuota pikaa, koska Aktivistimummot ovat kutsuneet isoimmat puolueet ja joukon asiantuntijoita
Eurooppa-saliin päättäjätapahtumaan 6.2. klo 14. Tapahtumassa keskustellaan monipuolisesti päättäjien mahdollisuuksista ilmastomuutoksen hillintään ja haastetaan heitä toimimaan rohkeammin ilmaston asialla.

Protect Our Winters Finland (POW) ja Aktivistimummot tekevät yhteistyötä. Aktivistimummot ovat yhteistyössä myös Suomen Vesistösäätiön Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hankkeen kanssa.. Siellä olevat vesiasiantuntijat osaavat kertoa,, että lumesta on moneksi.  Aktivistimummot-liike on mukana kansainvälisessä Our Kid’s Climate-verkostossa.

 Lisätietoa:

Aktivistimummot
Helena Kääriäinen, helena.kaariainen@thl.fi, puh. 040 8309889
Reetta Meriläinen, reettam2@gmail.comja puh. 0400 464220.
Seija Kurunmäki, Seija.kurunmaki@kuule.fi, puh. 0400 460894
Kuva: Anne Leppänen

Protect Our Winters Finland, POW,

Noora Vihervaara,noora@protectourwinters.fi  puh. 0405255323 
#LupausTalvelle-sivut

Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hanke, Suomen Vesistösäätiö

Seuraa ja kommentoi kampanjaa Aktivistimummojen somekanavissa
Facebook
Twitter
Insta @aktivistimummot

Kampanja: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa

Keskitalven lumikampanjallaan Aktivistimummot muistuttavat lumen tärkeydestä ja lumen monista rooleista maassamme. Lumi on yksi paitsi veden olomuoto ja osa hyvää talvea, myös tärkeä ilmastonmuutoksen markkeri. Lumen säilyttäminen vaatii täsmälleen samoja toimia kuin ilmastonmuutoksen ja  luontokadon hillintä.  Kaikissa ilmastotoimissa tarvitaan sitkeyttä ja yhteistyötä. Sitä mummoilla riittää. Siksi kampanjan teemaksi valittiin: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Lumikampanja näkyy kuluttajille faktapohjaisina piirrettyinä tietoiskuina ajalla 23.1.-2.2. Tietoiskuissa muistutetaan lumen monista rooleista. Luontomme ja kasvimme ovat kautta vuosituhanten sopeutuneet lumitalviin,  lumen valoa heijastava vaikutus vaikuttaa niin luonnon kuin mielenkin terveyteen. Talven lumileikit ja urheilu ovat tärkeä osa kulttuuria ja sukupolvien yhdessäoloa.  Lumen tärkeitä merkityksiä voisi luetella kinoksittain.

Kampanjassa mummot muistuttavat, että lumi on tärkeä ilmastonmuutoksen markkeri.
- Kun huolehdimme ilmastosta pienentämällä kaikin tavoin hiilijalanjälkeämme, huolehdimme myös lumesta ja lumitalvista, joita niin me mummot kuin myös lapsenlapsemme rakastavat, sanoo Helena Kääriäinen Aktivistimummoista.

 Päättäjille ja eduskuntavaaliehdokkaille muistutetaan heidän tärkeästä roolistaan myös lumiasioissa. Päättäjiä rohkaistaan mukaan tekemään enemmän ja nopeammin työtä ilmaston puolesta. Siksi isoimmat puolueet ja joukko asiantuntijoita on kutsuttu Eurooppa-saliin päättäjätapahtumaan 6.2. klo 14.

 -Lumi ja talvet ovat meille suomalaisille erityisen rakkaita asioita, josta saamme paljon iloa ja riemua. Lumella on myös tärkeä rooli pohjoisessa luonnossa. Talvien säilyttäminen on meille paras syy tehdä entistä reippaammin ilmastotoimia. On huippujuttu, että Aktivistimummotkin ovat mukana lumitöissä ja kannustamassa ihmisiä muutokseen kohti kestävämpää elämäntapaa”, POW:in hallituksen puheenjohtaja ja Lumen jäljillä -kirjan kirjoittaja Heidi Kalmari kertoo.

Aktivistimummot ja Protect Our Winters Finland eli POW tekevät lumiyhteistyötä. Suomen POW aloittaa oman Lupaus talvelle -kampanjansa Lumen päivänä 2.2.2023. 
Mummot ovat yhteistyössä myös Suomen Vesistösäätiön Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hankkeen lumi- ja vesiasiantuntijoiden kanssa.

Aktivistimummot-liike on mukana kansainvälisessä Our Kid’s Climate-verkostossa. Monien muiden kansainvälisten vapaaehtoistoimijoiden rinnalla Aktivistimummot-liike sai verkoston kautta pienen rahoituksen lumihankkeelleen. Kampanja starttaa 23.1. kun Aktivistimummot alkavat heittä lumipalloja eli  tietoiskuja niin päättäjien kuin meidän kaikkien iloksi.  Pysykää kanavalla.

 Lisätietoa:

Aktivistimummot
Helena Kääriäinen, helena.kaariainen@thl.fi, puh. 040 8309889
Seija.kurunmaki@kuule.fi, puh. 0400 46089
Kuva: Anne Leppänen Lue lisää kuvittajasta

Protect Our Winters, POW

Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hanke, Suomen Vesistösäätiö

Seuraa ja kommentoi kampanjaa Aktivistimummojen somekanavissa
Facebook
Twitter
Insta @aktivistimummot

Aktivistimummot mukana vaatimassa oikeudenmukaista siirtymää

Aktivistimummot-liike on mukana tänään 17.1 käynnistyvässä Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanjassa. Finnwatchin organisoimassa kampanjassa on mukana 64 suomalaista järjestöä, jotka yhteistyössä kirkon kanssa ovat laatineet oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet. Kampanja kutsuu kansanedustajaehdokkaita mukaan sitoutumaan periaatteisiin.

– Haluamme lopettaa kiistelyn siitä, tehdäänkö tieteenmukaiset ilmasto- ja luontokatotoimet. Ne on tehtävä. Eduskuntavaaleissa on keskusteltava siitä, miten tarvittavien toimien oikeudenmukaisuus varmistetaan, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet koostuvat kymmenestä kohdasta.
- Me Aktivistimummoissa korostamme erityisesti periaatteita, jotka muistuttavat, että ilmasto- ja luontokatotoimia tulee tehdä etupainotteisesti tulevat sukupolvet huomioiden, kerrotaan Aktivistimummoista. On selvää, että ilmastokriisin ratkaisuissa onnistutaan varmimmin, kun luomme samalla oikeudenmukaisempaa ja onnellisempaa yhteiskuntaa.

Lisätietoa: Oikeudenmukainensiirtymä -nettisivut

———————————————————————-

10 periaattetta:

1. Maapallon lämpeneminen on rajoitettava puoleentoista asteeseen esiteollisesta ajasta. Luontokato tulee pysäyttää.

2. Tarvittavista toimista tehtävät päätökset tulee pohjata parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon.

3. Tarvittavien toimien mittaluokkaa ja nopeutta arvioitaessa on huomioitava niin varovaisuusperiaate kuin tulevat sukupolvet. Tästä syystä tarvittavat päästövähennykset ja luontokatoon puuttuvat toimet tulee tehdä etupainotteisesti. Suomen kaltaisten rikkaiden maiden vastuu on tehdä näitä toimenpiteitä kehittyviä maita nopeammin sekä osallistua kehittyvien maiden ilmasto- ja luontokatotoimien rahoittamiseen.

4. Siirtymän tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteisesti toteutettavaa. Suomen tulee laatia asiantuntijatietoon pohjautuva konkreettinen
ja jatkuvasti päivitettävä suunnitelma siitä, miten koko yhteiskunnan kattava oikeudenmukainen ekologinen siirtymä on mahdollista toteuttaa kokonaisuutena. Siirtymässä on tärkeää huomioida politiikkajohdonmukaisuus: myös toimien, jotka eivät ole suoraan kytköksissä ekologiseen siirtymään, tulee olla linjassa siirtymän kanssa.

5. Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän ytimessä ovat ihmisoikeudet. Ilmasto- ja luontokatotoimien on noudatettava Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.

6. Ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Siirtymätilanteissa erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin ja turvattava heidän oikeuksiensa toteutuminen. Myös siirtymäaloilla toimivat työntekijät, maatalousyrittäjät ja yrittäjät tulee tunnistaa, ja heitä tulee tukea.

7. Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vähentää köyhyyttä sekä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Siirtymästä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jako edellyttää progressiiviseen verojärjestelmään perustuvaa rahoituspohjaa.

8. Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotanto- ja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä sekä hyvälaatuisia työpaikkoja.

9. Työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä, muilla sidosryhmillä
ja yksittäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua ilmasto- ja luontokatotoimien suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon sekä tehtyjen toimien arviointiin.

10. Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla esimerkiksi osana ilmastovuosikertomusta. Ilmastovuosikertomuksessa tulisi tarkastella myös niitä kansainvälisiä vaikutuksia, joita Suomen ekologisella siirtymällä on muihin maihin, ja erityisesti kehittyviin talouksiin.

Aktivistimummojen neljäs vuosi

Aktivistimummot-liike syntyi vuonna 2019, kun joukko mummoja havaitsi, että ilmastonmuutoksesta huolta kantavina esiintyivät vain nuoret.  Samaan aikaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset alkoivat näkyä kaikkialla maailmassa.  Jokainen ajatteleva ihminen kohtasi tiedon, että muutos tarvitaan ja muutoksen on tapahduttava  tämän sukupolven aikana (vuoteen 2030 mennessä).
Myös mummojen huoli lastenlasten tulevaisuudesta kasvoi. Emme voi olla hiljaa. Halusimme yhdessä nuorten kanssa julistaa sanomaa #NytOnPakko.

Kahdentoista eri aloilla toimineen mummon joukko kiteytti sanomansa ja valitsi roolinsa ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon äänitorvena. Tavoitteena oli saada aikaan laajeneva verkosto tekemään tekoja, joilla luodaan toivoa ja lievitetään ahdistusta. Yhteisvoimin, mummoviisautta ja ryhmän monipuolisuutta hyödyntäen toiminnan raamit kirjoitettiin Aktivistimummot-liikkeen manifestiksi.

Aktivistimummojen pääviestit ovat: toivo, kohtuus ja tutkimukseen perustuvat faktat. Tavoitteemme kirjasimme nettisivuillemme  www.aktivistimummot  näin:

Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

Kolmen olemassaolovuotemme aikana olemme levittäneet tietoa ja ymmärrystä ilmastosta ja luonnosta. Meille on ollut ilo huomata, että elämänkokemuksesta ja työelämän aikana syntyneistä verkostoista on hyötyä.  Myös keskustelut ja yhteiset ilmastoteot omien lasten ja lastenlasten kanssa ovat merkityksellisiä.

Aktivistimummoina olemme huomanneet, että voimme vaikuttaa paitsi yksilöinä, myös ryhmänä sekä liittoutumalla muiden ympäristöaktivistien kanssa. Mummoja kuunnellaan.

Monien toimijoiden hyvänsuuntaisista teoista huolimatta elämämme edelleen maailmassa, jossa luontokato ja päästöjen aiheuttamat katastrofit lisääntyvät. Käännettä parempaan ei ole vielä nähty.  Myös me ”kiltit mummot ”uskallamme myös ärähtää. Ensin ärähdämme päättäjille.  On aika toimia.

Tekoja ja viestejä

Toteutamme tietoa lisääviä tapahtumia (Ilmastoahdistus 2020, Ilmasto ja terveys 2020, Elämänsiivous 2021). Vuonna 2022 kampanjoimme heti Venäjän hyökkäyksen alettua energian säästön tärkeydestä Palkitsemme edelläkävijöitä vuosittaisella Pelargonia-palkinnolla, haastamme päättäjiä ilmastotoimiin ja  keräämme rahaa Luonnonperintösäätiön suojeltavaan Mummonmetsään (kasassa 2023 alussa on noin 25 000 euroa eli 5 hehtaarin suojelualue).  Jaamme tietoa ja olemme mukana yhteiskampanjoissa muiden ilmasto-ja luontoaktivistien kanssa. Olemme tyytyväisiä yhteydenotoista, puhujapyynnöistä ja yhteistyöehdotuksista, joita saamme Suomesta ja maailmalta.

On ollut ilo innostaa mukaan mummoja ja mummohenkisiä, niin Suomessa kuin maailmalla.  Ryhmämme Facebookissa on yli  6000-päinen ja twitterissä ja Instagramissakin  äänemme kuuluu.  Aktivistimummot palkittiin vuonna 2021 Valli ry:n Vuoden Isovanhempi-tunnustuksella.

Vuosi 2023

Vuosi 2023 Aktivistimummojen neljäs  toimintavuosi.  Aloitamme vuoden Ota kiinni, mummo heittää pallon!- kampanjalla Alkuvuodesta haastamme äänestäjiä kiinnittämään huomiota siihen, miten eduskuntavaaliehdokkaat huomioivat lastenlastemme tulevaisuuden. Vuonna 2023 kannustamme siihen, että metsiä hoidetaan hyvin ja suojellaan hyvin. Myös vedet ja rannat ovat lähellä mummojen sydäntä. 

Luonnon kunnioitus ja energian säästäminen sekä kaikenlaisen tuhlauksen lopettaminen on mummojen aktivismin kovinta ydintä.

Tule mukaan liittymällä Aktivistimummojen fb-ryhmään.  

Lahjaksi Mummonmetsää

Pari vuotta sitten Aktivistimummot-liike loi yhteiskampajan Luonnonperintösäätiön kanssa. Tavoitteena on kerätä varoja nimikoituun, suojeltuun ikimetsäpalstaan. Nyt on koossa noin 25 000 euroa, jolla saamme suojeluun noin viiden hehtaarin palstan. Summa on syntynyt sillä , että moni mummo ja muutkin luonnon ystävät ovat lahjakrääsän sijaan sijoittaneet rahasumman Luonnonperintösäätiön keräykseen. Kiitos kaikille lahjoittajille!

Kerroimme alkuvaiheessa että tavoitteemme on 10 hehtaarin Mummonmetsä. Nyt kerätty summa pitäisi sitä varten tuplata.. Ehkä jo vuonna 2023 olemme saaneet kokoon sellaisen summan, että Luonnonperintösäätiö voi hankkia Mummonmetsäksi sopivan metsäpalstan. Tule mukaan Mummonmetsä-keräykseen. Lahjoittaminen on helppoa.

Oheisen artikkelin lopussa on linkki, joka johtaa lahjoitukseen. Samalla voi tilata muistoksi lahjansaajalle menevän kortin. Se ilahduttaa niin antajaa kuin lahjan saajaakin. Ja ennenkaikkea luontoa ja tulevia sukupolvia.
https://luonnonperintosaatio.fi/kampanjat/aktivistimummojen-mummonmetsa/

Mummojen energiansäästömeemit lähtivät lentoon

Aktivistimummot-liike osallistui Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan omalla sosiaalisen median meemikampanjallaan lokakuun aikana. Energiansäästö on mummojen erikoisosaamista ja kampanja innosti niin, että mummot lisäsivät sosiaalisen median kanaviaan.. Nettisivujen, Faceboookin ja Twitterin rinnalle luotiin Instagram-tili, jotta mummoviisaudet saatiin lentoon ja jakoon mahdollisimman monille silmille.
- Kun mummojen kanssa ideoimme kansanperinteeseen pohjaavia lausahduksia, oli kaikilla mielessä, että nyt ei ole aika ankeuttaa, vaan nähdä myös energiansäästössä iloa ja mahdollisuuksia, kampanjaa koordinoinut aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen sanoo. Hän iloitsee, miten uskomattomalla tahdilla syntyi uusia lasautuksia ja perinteisten sanontojen päivityksiä.
- Lopulta meillä oli varaa, mistä valita ja loput ovat vielä tallessa sukanvarressa, mummo nauraa.

Myös kuvitus saatiin omasta takaa. Yksi ryhmän aktiiveista on kuvittaja Anne Leppänen, joka teki kampanjasta somesopivan, hauskan ja erottuvan.
Kampanjan taustalla oli #AstettaAlemmas -kampajan keräämät faktat, jotka mummojen oma energia-asiantuntijaryhmä muokkasi kansankielisiksi.

Aktivistimummojen kuvat ja lausahdukset on julkaistu, nähtävissä ja jaettavissa: Facebook-ryhmässä Aktivistimummot, Twitterissä @aktivistimummot ja Instagramissa "@Aktivistimummot.

Lisätietoja kampanjasta Eeva-Riitta Piispanen
eevis@staccato.fi
puh. 0400 478 016

Kolme vuotta eikä suotta

Aktivistimummot- liike tuli näkyväksi kolme vuotta sitten, 23.10.2019, kun esittelimme ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteemme ja manifestimme www.aktivistimummot.fi-sivuilla. Kolmen vuoden aikana tämä 12 mummon moniammatillinen joukko on kasvanut yli 6000 mummon Facebook-ryhmäksi, joka näkyy ja viestii aktiivisesti myös Twitterissä ja Instagramissa.
Tällä hetkellä päällimmäisiä toimia ovat energiansäästötalkoot ja keräys Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään. Mummoviisaudella näyttää olevan kysyntään. Siitä ollaan kiinnostuneita myös maailmalla.

Vuoden 2018 tienoilla, hälyttävän IPPC-raportin jälkeen, alkoi ilmastohuoli lisääntyä. Greta Thunbergin esimerkki innosti erityisesti nuoria myös mielenosoituksiin.
Pohdimme ystävien kanssa, miksi aikuiset ja vanhempi väki on hiljaa. Oli selvää, että nykymenon jatkuminen pahentaa luonnon tilaa entisestään. Myös kasvavaan ahdistukseen kaipasivat helpotusta kaikenikäiset.
- Tuntui helpottavalta päästä vaihtamaan ilmastoajatuksia muiden kanssa. Meillä oli yhteinen huoli: lastenlasten tulevaisuus. Tuntui merkitykselliseltä pohtia, millaisilla teoilla me kiireisimmästä työelämästä eläköityneet osaajat voisimme vaikuttaa, ryhmää koonnut Seija Kurunmäki muistelee.

Kolmen vuoden toiminnan aikana Aktivistimummot ovat eläneet kaksi eristettyä koronavuotta. Moneti mummojen kokoontumis- ja tapahtumasuunnitelmista muuttuivat virtuaaliksi..
- Muiden kansalaistoimijoiden tavoin, ainut mahdollisuus meille oli tehdä nopea digiloikka. Hyppy oli luonteva, koska ryhmä uskoo vahvasti viestinnän voimaan, Kurunmäki kertoo.

Aktivistimummot ovat päässeet puhumaan ilmastotavoitteistaan ja toimistaan monissa medioissa. Niissä on päästy välittämään kohtuuden ja toivon sanomaa. Tekemiset on kirjattu Aktivistimummot.fi-sivuille tiedotteiksi ja blogeiksi. Yritysten ja yksilöiden vaikuttavat ilmastoteot halutaan näkyviksi mm. myöntämällä vuosittainen Pelargonia-tunnustus. Suurta iloa toi vuonna 2021 saatu Vuoden Isovanhempi-tunnustus.

— Olemme huomanneet, että mummoviisaudella on nyt kysyntää, sanoo Aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen, joka vetää mummojen energiakampanjaa . - Kampanjassa muistutamme, että elämässä on paljon mukavia asioita, jotka eivät vaadi ollenkaan fossiilienergiaa, Piispanen kertoo. Kampanja alkoi jo keväällä 2022 ja jatkuu nyt syksyllä osana AstettaAlemmaks-kampanjaa.

- Yhteinen kumulatiivinen asiantuntijuus ja yhdessätekemisen ilo innostavat toimimaan, sanoo Helena Kääriäinen, joka kuuluu myös Ilmastolääkärit-ryhmään. Hän kertoo, että yllätyneensä positiivisesti siitä, miten kovasti mummoista ollaan myös maailmalla kiinnostuneita . Englanninkielisille sivuille on kerätty haastatteluita, joita  suomalaisista aktiivisista “ilmastomummoista” jatkuvasti tehdään.

Aktivistimummot-liike kirjasi syntyessään tärkeäksi tavoitteeksi teot, joilla ilmastoahdistus voidaan kanavoida teoiksi. Aktivistimummo ja metsämummo Arja Voutilainen kirjoitti äskettäin aiheesta mummojen sivuilla ja ympäristöahdistus.fi-blogissa.

Metsä on tärkeä hiilinielu ja biodiversiteetin ylläpitäjä. Aktistimummojen pysyvä lahjatoive on Luonnonperintösäätiön kanssa kerättävä Mummonmetsä. Koossa kolmivuotispäivänä on reilu 20 000€:n potti. Sitä kasvatetaan tavoitteena perustaa nimikoitu Mummonmetsä. Tavaran sijaan mummot innostavat yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä sijoittamaan ikimetsään, josta on iloa ja hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Pienikin lahjoitus, esim. 10 euroa, vie tavoitetta eteenpäin. Lahjoittamaan pääset tästä linkistä.

Toivo, kohtuus ja tuhlauksen lopetus

Teemamme #toivo ja kohtuus kantavat. Energian tuhlauksen lopetuksen on yksi tavoite. Kurkotamme kohti tulevia tekemisiä: metsän, veden ja lumen puolesta ja päättäjien tiukempia toimia vaatien.
Empatialla, ilolla ja huumorilla lastenlasten tulevaisuuden puolesta.

Tule mukaan Mummonmetsä-keräykseen!

Lahjoittamaan pääset tästä linkistä.

Teksti:

Seija Kurunmäki
www.aktivistimummot.fi
Yhteyshenkilö
0400-460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

”HARVOIN JA HARTAASTI” ja muita Aktivistimummojen energiansäästövinkkejä”

Aktivistimummot laittavat omalla viestintäkampanjallaan kortensa kekoon viikolla 40 alkavaan Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan. Mummot ovat muotoilleet ”mummoviisauksia”, jotka ovat tarjolla vapaasti jaettaviksi somekanavissa. Aktivistimummot muistuttavat keväällä aloittamansa kampanjan hengessä: Lopetetaan tuhlaus ja ryhdytään kohtuukäyttäjiksi.

”Elämässä on paljon mukavia asioita, jotka eivät vaadi ollenkaan tai hyvin vähän fossiilienergiaa, aktivistimummo ja energiansäästökampanjan koordinaattori Eeva-Riitta Piispanen muistuttaa. On myös asioita, joissa tuhlauksen vähentäminen ei ollenkaan vähennä elämänlaatua, päinvastoin. Asuntojen astetta tai paria alempi lämpötila tuntuu miellyttävältä, pyöräily ja kävely ovat paitsi energiaa säästäviä, myös terveyttä edistäviä. Yhdessä syöminen ja saunominen ja vähemmän lämmitetyissä tiloissa oleskelu villasukat jalassa lisäävät yhteenkuuluvuutta. Monista energiaa tuhlaavista tavoista, kuten pitkistä suihkuista ja turhasta autoilusta, on mahdollista luopua.

”On realismia, että meillä on myös energiaa vaativia tarpeita, joista on kerralla tai kokonaan vaikea luopua. Työ- ja perhesuhteet tai terveys voivat vaatia matkustamista aika ajoin. Maaseudulla sujuvan julkisen liikenteen puuttuessa autoilu on ainut keino kulkea ja välttämättömät syyt pakottavat myös joskus lentämään”, Piispanen kertoo. Vaikka itsellä olisikin varaa jatkaa energian käyttöä kuten ennenkin, kohtuukäyttö ja energiankäytön järkevä ajoitus koituvat energiapulassa kaikkien eduksi.

Kolme keväällä lanseerattua keinoa pätee edelleen

• Keino nro 1: Huoneiston lämpötila. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa. Julkisissa tiloissa lämpötilaa voi laskea reippaammin.

• Keino nro 2: Vähennä autoilu minimiin, käytä julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävele ja pyöräile. Nopeudet pienemmiksi ja autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa. Vähäpäästöisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä.

• Keino nro 3: Mummoviisas vinkki kuluttavan elämäntavan muuttamiseen, kuten ahkeran lentämisen ja sähkösaunan lämmittämisen vähentämiseksi on yksinkertainen: Harvoin ja hartaasti.

Mummoviisauksista meemejä

Aktivistimummot uskovat viestinnän voimaan. Tällä kertaa mummoviisaudet kiteytettiin sananlaskumuotoisiksi meemeiksi, joiden toivotaan leviävän maailmalle.

Makupaloiksi viisi mummoviisautta:

Harvoin ja hartaasti, sanoi mummo, kun sähkösaunaa lämmitti.

Nauranpa lämpimikseni, sanoi mummo, kun sisälämpötilan alensi.

Ja nyt painetaan villaisella, sanoi mummo, kun lisää sukkia kutoi.

Aktivistimummot-verkosto perustettiin syksyllä 2019. Perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. ”Me Aktivistimummot teemme työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Mummoviisaudella tarkoitamme aikuisten vastuuta sekä kohtuuden ja toivon sanomaa. Me muutamme oman ahdistuksemme teoiksi, mutta vältämme lisäämästä pienten lasten ahdistusta,” verkoston kokoaja, aktivistimummo Seija Kurunmäki muistuttaa.

Lisätietoja antaa ja asiantuntijoille osoitettavat haastattelupyynnöt välittää: Eeva-Riitta Piispanen,          
0400 478 016 eevis@piispanen.fi
Kampanjakoordinaattori, Aktivistimummot
www.aktivistimummot.fi

Mummonmetsä-keräys jatkuu

Eilinen 24.9.22 Metsämarssi-mielenosoitus nosti metsät puheenaiheeksi. Metsällä ei mene niin hyvin kuin luullaan. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi vanhojen metsien suojelua pitää tehostaa.
Kymmenien luonnonsuojelujärjestöjen yhteinen mielenosoitus esitti päättäjille viisi konkreettista tavoitetta, joihin myös meidän mummojen on helppo yhtyä.

Järjestöt vaativat hallitukselta seuraavia toimenpiteitä:

• Valtion mailla sijaitsevien luonnonmetsien ja vanhojen metsien suojelu

• Rahoituksen turvaaminen luonnontilaisten ja vanhojen metsien vapaaehtoiselle suojelemiselle yksityismailla

• Toimien käynnistäminen, joilla suojellaan kolmekymmentä prosenttia Suomen metsistä EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti

• Metsäkatomaksun käyttöönotto hiilinielujen turvaamiseksi ja lisäämiseksi

• Talousmetsien hakkuiden merkittävä vähentäminen valtion mailla

Aktivistimummojen vanhojen metsien suojeluohjelma on Mummonmetsä

Me Aktivistimummot aloitimme Mummonmetsä-keräyksen keväällä 2020 tukemalla Luonnonperintösäätiön ainutlaatuista ikimetsien suojelutoimintaa. Tavoitteena on keräysvaroin perustaa suojeltu mummonmetsä/suojeltuja mummonmetsiä, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toimivat hiilivarastoina. Koossa on nyt, reilun kahden vuoden kampanjoinnin jälkeen yli 22 000€. Keräys jatkuu. Karkea pääsääntö on, että 50 euron lahjoituksella saa suojeluun 100 neliötä ikimetsää eli pienelläkin lahjoituksella on merkitystä.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg iloitsee mummojen kampanjasta: “Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!"

Haluatko metsäsi päätyvän suojelluksi mummonmetsäksi?

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike laajeni nopeasti yli 6000 aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi
www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 
www.luonnonperintosaatio.fi

Puolitetaan ruokahävikki

Aktivistimummot ovat mukana viestimässä ruokahävikistä viikolla 37 (12.-18.9.2022). Kuluttaja-lehden toteuttama Hävikkiviikko toteutetaan osana kansallista Hävikkifoorumia. Laajan yhteistyöhankkeen tavoite on puolittaa kotitalouksien ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hävikkiviikko-viestintäkampaja jakaa paljon tietoja ja vinkkejä sekä haluaa kiinnittää huomion ruoan arvostukseen.

Kotitalouksissa tuotamme 20–25 kiloa ruokahävikkiä/hlö/vuosi.

Kaikki se kulutus, joka päätyy ruokahävikiksi on turhaa. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa; pellolla, kuljetuksissa, elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja kotona., Kaikkein eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tuotamme kotitalouksissa keskimäärin 20–25 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä, 13 kilosta 105 kiloon/henkilö.

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen haasteista sekä keittiötaitojen heikkoudesta. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen - ja viimeinen käyttöpäivä- merkintöjen eroa ei tunneta.

Eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), hedelmistä (16 %) sekä kahvista (14%).

Kuluttaja-lehti yhteistyökumppaneineen herättelee vuosittaisella (nyt 10.kerta) viesitintäkampanjalla meitä kaikkia pohtimaan omaa suhdettamme ruokaan ja ruokahävikkiin, ja ruoan arvostukseen. Kampanja kannustaa tunnistamaan hävikin syntymisen syitä ja miettimään keinoja, joiden avulla voisimme vähentää ruokahävikkiä omassa arjessamme.

Aktivistimummojen hävikkiviisauksia

Aktivistimummot julkaisevat viikon aikana omilla Facebook-sivuilla mummojen vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi. Mummot ovat mukana myös Hävikkifoorumin toteuttamissa videoissa teemalla “Aktivistimummojen hävikkiviisauksia”

Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka liittyy ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja, työaikaa ja energiaa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan kun työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin. Ilmastonmuutoksen edetessä ja ruoantuotannon haasteiden lisääntyessä on yhä tärkeämpää, ettemme ruokahävikkinä hukkaa arvokkaita resursseja. Kuluttajan arjessa ruokahävikin torjuminen on yksi konkreettinen, meidän jokaisen käsissä oleva kestävä teko. Se on viisasta ja siitä tulee hyvä mieli. Vuoden kaikkina viikkoina. Hävikki on asia, johon meistä jokainen voi vaikuttaa nyt heti. Ei tarvitse odottaa vuotta 2030.

Mummojen tavoite on puolittaa ruokahävikki saman tien. Keräämme vinkkejä fb-sivuillemme.

Kuluttaja-lehti on tuottanut aiheesta monipuolisen Hävikkiviikko-materiaalin, jota viikon aikana jaetaan monista kanavista. Liity mukaan hävikkiä torjumaan.

Lisätietoa Aktivistimummojen fb-sivuilta. #hävikkifoorumi #hävikkiviikko

Lisätietoa myös täältä:

Hävikkifoorumi

Hävikkiviikko 2022

Kysy lisää Aktivistimummoilta.

Yhteyshenkilö

Seija Kurunmäki, 0400-460894 Seija.kurunmaki@kuule.fi