Viikon mummo 9: Leena Hinkkanen
Tämän viikon mummo on ekonomi Leena Hinkkanen, joka toimi pankkimaailmassa yli 30 vuotta. Hän pohtii ilmastonmuutosta talouden ja rahan näkökulmasta. Hän muistuttaa blogissaan meitä siitä, miten vahva ohjauskeino raha ja verotus voisivat olla, jos niitä käytettäisiin rohkeammin. Asiantuntijoiden mukaan tehokkain keino rahalla ohjaamiseen on muuttaa koko globaali systeemi verotuksen kautta eli laittaa kaikki hiilidioksidipäästöt maailmanlaajuisesti verolle. Kun ohjausverot olisivat riittävän korkeat, markkinat hoitaisivat muutokset kohti päästöttömyyttä. Tärkeää olisi, että päättäjät ohjaisivat muutosta niin, että se olisi ja se koettaisiin oikeudenmukaiseksi.
”Money makes the world go round”
Lause tarkoittaa, että rahalla on ratkaiseva merkitys ihmisten arjessa, taloudessa ja yhteiskunnan toiminnassa. Allekirjoitan tuon Liza Minellin laulun sanat, koska katsoin asioita pankkimaailmasta käsin yli 30 vuotta. Työssä ollessani, 2000-luvun alussa, sain kokea ilmastoon sijoittavien rahastojen synnyn. Lainapuolella ilmastoasioilla alkoi olla merkitystä vasta 2020-luvun alussa. Tällöin yrityslainoitukseen tuli mukaan ESG-raportointi, jolla pankit arvioivat yrityksen sitoutumista kestävään kehitykseen. Tänä päivänä se ei enää ole pelkkää raportointia vaan vaikuttaa suoraan lainan saantiin ja hintaan. Pankit tarjoavat myös ”vihreää lainaa” yritysten ympäristökuormitusta vähentäviin investointeihin sekä yksityistalouksille esimerkiksi kodin energiaremontteihin.
Päästökauppajärjestelmä on taloudellinen ohjauskeino, joka perustuu ”saastuttaja maksaa” -periaatteeseen. Siihen ovat velvollisia osallistumaan sähkön- ja lämmöntuottajat, suuret teollisuuslaitokset sekä lento- ja meriliikenne. Päästöoikeudella tarkoitetaan oikeutta päästää ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä kasvihuonekaasuja. Yritykset voivat itse päättää vähentävätkö päästöjään vai ostatko päästöoikeuksia. Viime vuonna päästökauppa tuotti Suomessa 410 miljoonaa euroa, Euroopassa 43 miljardia euroa ja koko maailmassa 73 miljardia euroa.
Ilmastonmuutoksen hillintään käytetään paljon rahaa. Päästöjä pyritään vähentämään siirtymällä uusiutuvaan energiaan, parantamalla energiatehokkuutta, edistämään kiertotaloutta sekä suojelemaan hiilinieluja, kuten metsiä ja soita. Myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kuluu rahaa, kun joudumme valmistautumaan sään ääri-ilmiöihin kehittämällä infrastruktuuria ja maatalouden viljelymenetelmiä. Maailmanlaajuisesti kaikkiin näihin ilmastotoimiin käytettiin viime vuonna arviolta 1,8 biljoonaa euroa.
Raha ja verotus ohjauskeinoina - oikeudenmukaisuus huomioiden
Näistä biljoonista euroista huolimatta olemme saaneet taas tänä kesänä todistaa vaarallisen korkeiksi kohonneita lämpötiloja, tulvia, tulipaloja ja muita luonnonkatastrofeja, joiden taustalla on ilmaston lämpeneminen ja luontokato. Talouden kielellä luontopääoman arvo alenee: kulutamme luonnonvaroja nopeammin kuin ne uudistuvat. Valtaosa noista miljoonista ohjautuu poliittisten päätösten seurauksena yrityksille tukina ”vihreään siirtymään” eli hiilipäästöjen vähentäminen luo uutta liiketoimintaa. Aurinkopaneelit, sähköautot, tuulivoimalat ovat hienoja asioita. Näyttää siltä, että nyt tehdyt toimet eivät riitä. Miten voisimme osallistaa meidät kaikki?
Asiantuntijoiden mukaan tehokkain keino rahalla ohjaamiseen on muuttaa koko globaali systeemi verotuksen kautta eli laittaa kaikki hiilidioksidipäästöt maailmanlaajuisesti verolle.
Kun ohjausverot olisivat riittävän korkeat, markkinat hoitaisivat päästöttömän energian tuotannon. Silloin ei erikseen tarvittaisi yrityksille maksettavia vihreän siirtymän tukia.
Työtä ja palkkoja verotettaisiin vähemmän, mutta päästöjen verottamista nostettaisiin asteittain niin, että se ohjaa kulutuksen päästöttömiin. Palkasta ja eläkkeestä jäisi selvästi aiempaa enemmän rahaa käteen, mutta samanaikaisesti bensa- ja dieselautoilu, lentäminen, lämmittäminen fossiilisilla polttoaineilla jne. kallistuisivat. Vaateteollisuudelle, kulutustuotteille sekä elintarvikkeille laitettaisiin fossiilivero. Tämä olisi valtava muutos nykyiseen ja se pitäisi tehdä niin, että ihmisille syntyy selvä käsitys miksi näin tehdään. Uskon, että kaikkien ilmastotoimien hyväksyttävyys riippuu siitä, miten oikeudenmukaisiksi ja tasapuolisiksi niiden seuraukset koetaan.
Omassa elämässä
Minusta tuli mummo vuonna 2017 ja aktivistimummo syksyllä 2019, heti kun Aktivistimummot perustettiin. Olin jo keväällä 2019 osallistunut ensimmäisen lapsenlapseni kanssa “Vauvat Gretan kanssa”- Vaunumiekkareihin eduskuntatalon rappusilla. Nuoremman lapsenlapseni kanssa olemme olleet siellä useammankin kerran. Tykkään aktivistimummona olla mukana jakamassa tutkittua tietoa ja tuoda esiin tekoja, joilla voimme vaikuttaa. Erityisesti haluan olla vaikuttamassa päättäjiin eli heihin, jotka ohjailevat noita valtavia rahavirtoja.
Omat kulutusvalintani ovat kohtuullistuneet. Eläkkeelle siirtyessäni sanoin latujen ja polkujen kutsuvan. Mummouden lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat nyt uinti, kävely ja hiihto sekä kirjojen lukeminen ja kuuntelu. Asun Helsingissä, mutta välillä matkaan VR:llä vanhaan kotikaupunkiini Imatralle, jotta pääsen pulahtamaan siskoni kanssa Vuoksen veteen. Rakastan kylmissä vesissä uintia. Elämä tuntuu mukavalta ja kohtuulliselta.
Leena Hinkkanen
Aktivistimummo, ekonomi, ent. pankinjohtaja
leena.hinkkanen@icloud.com