Oma ranta - osa vesistöä

Tänä kesänä Aktivistimummot-liike on puhunut rantojen puolesta antamalla tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi. Tässä seitsemännessä “Ranta kuntoon”-kampanjan blogissa aktivistimummo MMT Marja-Liisa Tapio-Biström muistuttaa, että jokainen ranta on osa isompaa vesistöä. Hänellä on kokemusta myös yhteistyön merkityksestä vesien suojelussa.

Oma ranta on rakas. Oma järvi tai merimaisema samoin. Veneilyn myötä monet meistä pääsevät tutustumaan laajemminkin lähivesiin.

Kaikki vesi tulee jostakin ja menee jonnekin, ja vie monen moisia asioita mukanaan. Veden mukana kulkee ravinteita, humusta ja roskiakin.. Kun haluaa parantaa veden laatua ja lähiympäristöä, pitää miettiä mistä vesi tulee ja millaisten ympäristöjen läpi se kulkee. Ojitetut metsät ja pellot sekä mökkiasutus vaikuttavat vesiin. Lopulta kaikki päätyy mereen. Eipä ihme, että herkkä Itämeri, erityisesti Saaristomeri oireilee ravinnekuorman alla.

Haluatko vaikuttaa oman mökkirantasi veden laatuun?

Kannattaa katsella laajemmalle. Järvien ympärille on luotu osakaskuntia, joiden kautta myös mökkiläisillä on osuus yhteisiin vesialueisiin ja kalastukseen. Paikkakunnallasi voi olla vesiensuojeluyhdistys, joka saattaa aktiivisesti parantaa lähivesien tilannetta esimerkiksi puroja ennallistamalla, järviruokoa niittämällä tai järjestämällä yhdessä viranomaisten kanssa särkikalojen poistokalastuksia. Poistokalastukset ovat tehokas keino huonosti voivien järvien elvyttämiseen, kalojen mukana poistuu iso määrä fosforia, joka ylläpitää rehevöitymistä ja leväkukintoja.

Usein tarvitaan toimia järveen tulevien ojien veden laadun parantamiseksi. Kun suorat ojat muutetaan luonnonmukaisesti suikerteleviksi ja sopiviin paikkoihin kaivetaan kosteikkoja, veden kulku hidastuu ja ravinteet ehtivät laskeutua. Luonnonmukaiseen ojitukseen kuuluu leveämmät ojien reunat, tulvavesille tehdään tilaa uomaa muotoilemalla. Ojien leveämmät reunat luovat kasvupaikan monille niitty- ja rantalajeille sekä elinympäristön monipuoliselle eliöstölle aina vesilinnuista sammakoihin. Ojien luonnonmukainen kunnostus on hyvä mahdollisuus vaikuttaa järviveden laatuun, mutta vaatii taitoa, kärsivällisyyttä ja resursseja. Lopputulos on kuitenkin hieno. Tämän linkin kautta pääset katsomaan yhtä esimerkkiä ja esimerkillisesti toimivaa viljelijää (https://www.aitosuvi.fi/ajankohtaista/vesienhoito-kestavyyslaji-rautajarven-kosteikkohanke-vei-viisi-vuotta).

Turvemaiden metsien ojiin voidaan tehdä pohjapatoja ja risupatoja, jotka vähentävät turpeen sisältämien humusaineiden kulkeutumista järviin. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009711128.html

Järvien ja merenlahtien tervehdyttäminen vaatii yhteistyötä

Järvien ja merenlahtien tervehdyttäminen ei ole yhden ihmisen hommaa vaan siihen tarvitaan isompi joukko vesistöjen tervehdyttämisestä innostuneita. Usein taustalta löytyy yksi tai muutama tulisielu, jotka saavat muutkin mukaan. Mutta onko parempaa tapaa tutustua naapureihin, kuin yhteisillä vesienkunnostustalkoilla. Ja kuinka paljon syvyyttä saakaan sekä mökkiolemiseen että omaan rantarakkauteensa osallistumalla hyvien asioiden tekemiseen. Tämä mummo ajattelee tietysti ensisijaisesti lapsenlapsiaan, joille haluan terveet ja hyvin voivat vesistöt. Samalla varmasti myös terveemmät ja hyvinvoivemmat lapsenlapset ja heidän lapsensa. Vesienkunnostus on kärsivällisyyslaji, jossa sinnikkäällä työllä saadaan aikaan hienoja tuloksia.

Otapa selvää oman rantapaikkakuntasi vesiensuojelu-, luonnonsuojelu- tai kyläyhdistyksistä, alla olevista linkeistä pääset eteenpäin. Mene mukaan tekemään omasta rannastasi ja omasta järvestäsi vielä ihanampi.

Vesistökunnostusverkosto | Vesi.fi

Rantojen kunnostus | Vesi.fi

YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf (helsinki.fi)

Teksti
Marja-Liisa Tapio-Biström, aktivistimummo, MMT
tapio.bistrom@gmail.com 

Kuva kertoo, että kosteikot pidättävät ravinteita, madaltavat tulvahuippuja ja toimivat luonnon monimuotoisuuden aarreaittoina
Marja-Liisa Tapio-Biström

Edellinen
Edellinen

Monimuotoisuus on rikkaus, vieraslajit vitsaus

Seuraava
Seuraava

Aktivistimummo haastaa kohtuuteen - veneilyssäkin