Emme ole yksin - kokoontuminen Norjassa
Elokuun lopussa Oslossa kokoontui ilmastosta huolestuneita isovanhempia ympäri läntistä Eurooppaa. Kokoontumisen syy oli pari vuotta sitten perustetun European Grandparents for Climate -järjestön ensimmäinen kokous. Koolla oli noin 40 isovanhempaa, 10 maasta. Suomesta oli mukana Ilmastoisovanhempia ja Aktivistimummoja. Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Armi Temmes ja Marja-Liisa Tapio-BIström kertovat blogissa kokouksen annista.
Eurooppalaiset isovanhempien ilmastoliikkeet perustivat pari vuotta sitten yhteisen järjestön European Grandparents for Climate (EGC). Se kokoontui pohtimaan rooliaan eurooppalaisessa ilmastotyössä Osloon 28.-31.8.2025. Ohjelma oli monipuolinen ja virkistävä: EGC:n kehittämistä koskevan keskustelun lomassa kuultiin kiinnostavia luentoja, virkistäydyttiin runojen ja yhteislaulun parissa, käytiin pitkillä, sateisilla kävelyretkillä, osallistuttiin suureen ilmastomielenosoitukseen ja tanssittiin suomalaisten ilmastoisovanhempien ideoimaa humppaa.
European Grandparents for Climate -järjestön roolia ja laajentumista pohdittiin
Enemmistö kansallisista isovanhempien järjestöistä on pieniä, vain vapaaehtoisvoimin toimivia, kuten Aktivistimummot. Poikkeuksena on isäntämaa Norja, jossa järjestössä on tuhansia jäseniä, palkattua henkilökuntaa ja oma toimisto! Suuri osa kokouksen ajasta käytettiin EGC:n roolin pohtimiseen. Yksimielisesti todettiin, että EGC:n tehtävä on ennen muuta toimia äänitorvena Euroopan ja erityisesti EU:n komission suuntaan. Sen lisäksi se olemassaolollaan toki voimaannuttaa kansallisia toimijoita. EGC olisi vahvempi, jos siihen kuuluisi ryhmiä noin kymmenen maan asemesta jopa kaikista Euroopan maista. Tätä laajennusta yritetään viedä eteenpäin.
Luentojen eräs kohokohta oli Oslon kaupungin ilmastotyön esittely. Siellä suositaan julkista liikennettä ja sähkön käyttöä sekä liikenteessä että työkoneiden voimanlähteenä, kehitetään kierrätystä ja kiertotaloutta, luovutaan avohakkuista eroosion välttämiseksi. Oslon tavoitteena on leikata 95% hiilipäästöjen 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Luennoissa kävi kiinnostavalla tavalla ilmi asioiden monimutkaisuus
Maataloudessa unohdetaan herkästi ulkoa tulevien resurssien, kuten lannoitteiden ja työkoneiden tarvitsema fossiilinen energia. Kiertotaloutta taas kehitetään herkästi puhtaasti kierrättämisen näkökulmasta ja unohdetaan, että taustalla on usein suuri kulutuksen määrä, mikä tuo kiertoon turhan paljon tavaraa.
“Ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden käyttö” sanoo akateemikko Jørgen Randers
Kenties kiinnostavimmaksi luennoksi nousi 80-vuotiaan akateemikko Jørgen Randersin, Rooman klubin jäsenen, puheenvuoro. Hän kertoi suuresta turhautumisestaan ilmastotyön huonosta etenemisestä etenkin läntisissä demokratioissa. Viime vuodet hän on toiminut asiantuntijana kiinalaisten tuloksekkaassa työssä hiilipäästöjen alentamiseksi ja päästöt ovat siellä tasoittuneet ja jopa kääntymässä laskuun. Diktatuuri on siis varsin tehokas, mutta mistä tiedämme, kuinka kauan teho kohdistuu oikeisiin asioihin?
Joka tapauksessa päällimmäiseksi viestiksi jäi akateemikko Jørgen Randersin vetoomus: ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden, hiilen, öljyn ja kaasun käyttö. Siinä on meille mummoillekin hyvä tavoite.
Teksti ja kuva: Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Marja-Liisa Tapio-Biström ja Armi Temmes