Mummojen energiansäästömeemit lähtivät lentoon

Aktivistimummot-liike osallistui Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan omalla sosiaalisen median meemikampanjallaan lokakuun aikana. Energiansäästö on mummojen erikoisosaamista ja kampanja innosti niin, että mummot lisäsivät sosiaalisen median kanaviaan.. Nettisivujen, Faceboookin ja Twitterin rinnalle luotiin Instagram-tili, jotta mummoviisaudet saatiin lentoon ja jakoon mahdollisimman monille silmille.
- Kun mummojen kanssa ideoimme kansanperinteeseen pohjaavia lausahduksia, oli kaikilla mielessä, että nyt ei ole aika ankeuttaa, vaan nähdä myös energiansäästössä iloa ja mahdollisuuksia, kampanjaa koordinoinut aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen sanoo. Hän iloitsee, miten uskomattomalla tahdilla syntyi uusia lasautuksia ja perinteisten sanontojen päivityksiä.
- Lopulta meillä oli varaa, mistä valita ja loput ovat vielä tallessa sukanvarressa, mummo nauraa.

Myös kuvitus saatiin omasta takaa. Yksi ryhmän aktiiveista on kuvittaja Anne Leppänen, joka teki kampanjasta somesopivan, hauskan ja erottuvan.
Kampanjan taustalla oli #AstettaAlemmas -kampajan keräämät faktat, jotka mummojen oma energia-asiantuntijaryhmä muokkasi kansankielisiksi.

Aktivistimummojen kuvat ja lausahdukset on julkaistu, nähtävissä ja jaettavissa: Facebook-ryhmässä Aktivistimummot, Twitterissä @aktivistimummot ja Instagramissa "@Aktivistimummot.

Lisätietoja kampanjasta Eeva-Riitta Piispanen
eevis@staccato.fi
puh. 0400 478 016

Kolme vuotta eikä suotta

Aktivistimummot- liike tuli näkyväksi kolme vuotta sitten, 23.10.2019, kun esittelimme ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteemme ja manifestimme www.aktivistimummot.fi-sivuilla. Kolmen vuoden aikana tämä 12 mummon moniammatillinen joukko on kasvanut yli 6000 mummon Facebook-ryhmäksi, joka näkyy ja viestii aktiivisesti myös Twitterissä ja Instagramissa.
Tällä hetkellä päällimmäisiä toimia ovat energiansäästötalkoot ja keräys Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään. Mummoviisaudella näyttää olevan kysyntään. Siitä ollaan kiinnostuneita myös maailmalla.

Vuoden 2018 tienoilla, hälyttävän IPPC-raportin jälkeen, alkoi ilmastohuoli lisääntyä. Greta Thunbergin esimerkki innosti erityisesti nuoria myös mielenosoituksiin.
Pohdimme ystävien kanssa, miksi aikuiset ja vanhempi väki on hiljaa. Oli selvää, että nykymenon jatkuminen pahentaa luonnon tilaa entisestään. Myös kasvavaan ahdistukseen kaipasivat helpotusta kaikenikäiset.
- Tuntui helpottavalta päästä vaihtamaan ilmastoajatuksia muiden kanssa. Meillä oli yhteinen huoli: lastenlasten tulevaisuus. Tuntui merkitykselliseltä pohtia, millaisilla teoilla me kiireisimmästä työelämästä eläköityneet osaajat voisimme vaikuttaa, ryhmää koonnut Seija Kurunmäki muistelee.

Kolmen vuoden toiminnan aikana Aktivistimummot ovat eläneet kaksi eristettyä koronavuotta. Moneti mummojen kokoontumis- ja tapahtumasuunnitelmista muuttuivat virtuaaliksi..
- Muiden kansalaistoimijoiden tavoin, ainut mahdollisuus meille oli tehdä nopea digiloikka. Hyppy oli luonteva, koska ryhmä uskoo vahvasti viestinnän voimaan, Kurunmäki kertoo.

Aktivistimummot ovat päässeet puhumaan ilmastotavoitteistaan ja toimistaan monissa medioissa. Niissä on päästy välittämään kohtuuden ja toivon sanomaa. Tekemiset on kirjattu Aktivistimummot.fi-sivuille tiedotteiksi ja blogeiksi. Yritysten ja yksilöiden vaikuttavat ilmastoteot halutaan näkyviksi mm. myöntämällä vuosittainen Pelargonia-tunnustus. Suurta iloa toi vuonna 2021 saatu Vuoden Isovanhempi-tunnustus.

— Olemme huomanneet, että mummoviisaudella on nyt kysyntää, sanoo Aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen, joka vetää mummojen energiakampanjaa . - Kampanjassa muistutamme, että elämässä on paljon mukavia asioita, jotka eivät vaadi ollenkaan fossiilienergiaa, Piispanen kertoo. Kampanja alkoi jo keväällä 2022 ja jatkuu nyt syksyllä osana AstettaAlemmaks-kampanjaa.

- Yhteinen kumulatiivinen asiantuntijuus ja yhdessätekemisen ilo innostavat toimimaan, sanoo Helena Kääriäinen, joka kuuluu myös Ilmastolääkärit-ryhmään. Hän kertoo, että yllätyneensä positiivisesti siitä, miten kovasti mummoista ollaan myös maailmalla kiinnostuneita . Englanninkielisille sivuille on kerätty haastatteluita, joita  suomalaisista aktiivisista “ilmastomummoista” jatkuvasti tehdään.

Aktivistimummot-liike kirjasi syntyessään tärkeäksi tavoitteeksi teot, joilla ilmastoahdistus voidaan kanavoida teoiksi. Aktivistimummo ja metsämummo Arja Voutilainen kirjoitti äskettäin aiheesta mummojen sivuilla ja ympäristöahdistus.fi-blogissa.

Metsä on tärkeä hiilinielu ja biodiversiteetin ylläpitäjä. Aktistimummojen pysyvä lahjatoive on Luonnonperintösäätiön kanssa kerättävä Mummonmetsä. Koossa kolmivuotispäivänä on reilu 20 000€:n potti. Sitä kasvatetaan tavoitteena perustaa nimikoitu Mummonmetsä. Tavaran sijaan mummot innostavat yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä sijoittamaan ikimetsään, josta on iloa ja hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Pienikin lahjoitus, esim. 10 euroa, vie tavoitetta eteenpäin. Lahjoittamaan pääset tästä linkistä.

Toivo, kohtuus ja tuhlauksen lopetus

Teemamme #toivo ja kohtuus kantavat. Energian tuhlauksen lopetuksen on yksi tavoite. Kurkotamme kohti tulevia tekemisiä: metsän, veden ja lumen puolesta ja päättäjien tiukempia toimia vaatien.
Empatialla, ilolla ja huumorilla lastenlasten tulevaisuuden puolesta.

Tule mukaan Mummonmetsä-keräykseen!

Lahjoittamaan pääset tästä linkistä.

Teksti:

Seija Kurunmäki
www.aktivistimummot.fi
Yhteyshenkilö
0400-460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

”HARVOIN JA HARTAASTI” ja muita Aktivistimummojen energiansäästövinkkejä”

Aktivistimummot laittavat omalla viestintäkampanjallaan kortensa kekoon viikolla 40 alkavaan Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan. Mummot ovat muotoilleet ”mummoviisauksia”, jotka ovat tarjolla vapaasti jaettaviksi somekanavissa. Aktivistimummot muistuttavat keväällä aloittamansa kampanjan hengessä: Lopetetaan tuhlaus ja ryhdytään kohtuukäyttäjiksi.

”Elämässä on paljon mukavia asioita, jotka eivät vaadi ollenkaan tai hyvin vähän fossiilienergiaa, aktivistimummo ja energiansäästökampanjan koordinaattori Eeva-Riitta Piispanen muistuttaa. On myös asioita, joissa tuhlauksen vähentäminen ei ollenkaan vähennä elämänlaatua, päinvastoin. Asuntojen astetta tai paria alempi lämpötila tuntuu miellyttävältä, pyöräily ja kävely ovat paitsi energiaa säästäviä, myös terveyttä edistäviä. Yhdessä syöminen ja saunominen ja vähemmän lämmitetyissä tiloissa oleskelu villasukat jalassa lisäävät yhteenkuuluvuutta. Monista energiaa tuhlaavista tavoista, kuten pitkistä suihkuista ja turhasta autoilusta, on mahdollista luopua.

”On realismia, että meillä on myös energiaa vaativia tarpeita, joista on kerralla tai kokonaan vaikea luopua. Työ- ja perhesuhteet tai terveys voivat vaatia matkustamista aika ajoin. Maaseudulla sujuvan julkisen liikenteen puuttuessa autoilu on ainut keino kulkea ja välttämättömät syyt pakottavat myös joskus lentämään”, Piispanen kertoo. Vaikka itsellä olisikin varaa jatkaa energian käyttöä kuten ennenkin, kohtuukäyttö ja energiankäytön järkevä ajoitus koituvat energiapulassa kaikkien eduksi.

Kolme keväällä lanseerattua keinoa pätee edelleen

• Keino nro 1: Huoneiston lämpötila. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa. Julkisissa tiloissa lämpötilaa voi laskea reippaammin.

• Keino nro 2: Vähennä autoilu minimiin, käytä julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävele ja pyöräile. Nopeudet pienemmiksi ja autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa. Vähäpäästöisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä.

• Keino nro 3: Mummoviisas vinkki kuluttavan elämäntavan muuttamiseen, kuten ahkeran lentämisen ja sähkösaunan lämmittämisen vähentämiseksi on yksinkertainen: Harvoin ja hartaasti.

Mummoviisauksista meemejä

Aktivistimummot uskovat viestinnän voimaan. Tällä kertaa mummoviisaudet kiteytettiin sananlaskumuotoisiksi meemeiksi, joiden toivotaan leviävän maailmalle.

Makupaloiksi viisi mummoviisautta:

Harvoin ja hartaasti, sanoi mummo, kun sähkösaunaa lämmitti.

Nauranpa lämpimikseni, sanoi mummo, kun sisälämpötilan alensi.

Ja nyt painetaan villaisella, sanoi mummo, kun lisää sukkia kutoi.

Aktivistimummot-verkosto perustettiin syksyllä 2019. Perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. ”Me Aktivistimummot teemme työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Mummoviisaudella tarkoitamme aikuisten vastuuta sekä kohtuuden ja toivon sanomaa. Me muutamme oman ahdistuksemme teoiksi, mutta vältämme lisäämästä pienten lasten ahdistusta,” verkoston kokoaja, aktivistimummo Seija Kurunmäki muistuttaa.

Lisätietoja antaa ja asiantuntijoille osoitettavat haastattelupyynnöt välittää: Eeva-Riitta Piispanen,          
0400 478 016 eevis@piispanen.fi
Kampanjakoordinaattori, Aktivistimummot
www.aktivistimummot.fi

Mummonmetsä-keräys jatkuu

Eilinen 24.9.22 Metsämarssi-mielenosoitus nosti metsät puheenaiheeksi. Metsällä ei mene niin hyvin kuin luullaan. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi vanhojen metsien suojelua pitää tehostaa.
Kymmenien luonnonsuojelujärjestöjen yhteinen mielenosoitus esitti päättäjille viisi konkreettista tavoitetta, joihin myös meidän mummojen on helppo yhtyä.

Järjestöt vaativat hallitukselta seuraavia toimenpiteitä:

• Valtion mailla sijaitsevien luonnonmetsien ja vanhojen metsien suojelu

• Rahoituksen turvaaminen luonnontilaisten ja vanhojen metsien vapaaehtoiselle suojelemiselle yksityismailla

• Toimien käynnistäminen, joilla suojellaan kolmekymmentä prosenttia Suomen metsistä EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti

• Metsäkatomaksun käyttöönotto hiilinielujen turvaamiseksi ja lisäämiseksi

• Talousmetsien hakkuiden merkittävä vähentäminen valtion mailla

Aktivistimummojen vanhojen metsien suojeluohjelma on Mummonmetsä

Me Aktivistimummot aloitimme Mummonmetsä-keräyksen keväällä 2020 tukemalla Luonnonperintösäätiön ainutlaatuista ikimetsien suojelutoimintaa. Tavoitteena on keräysvaroin perustaa suojeltu mummonmetsä/suojeltuja mummonmetsiä, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toimivat hiilivarastoina. Koossa on nyt, reilun kahden vuoden kampanjoinnin jälkeen yli 22 000€. Keräys jatkuu. Karkea pääsääntö on, että 50 euron lahjoituksella saa suojeluun 100 neliötä ikimetsää eli pienelläkin lahjoituksella on merkitystä.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg iloitsee mummojen kampanjasta: “Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!"

Haluatko metsäsi päätyvän suojelluksi mummonmetsäksi?

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike laajeni nopeasti yli 6000 aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi
www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 
www.luonnonperintosaatio.fi

Puolitetaan ruokahävikki

Aktivistimummot ovat mukana viestimässä ruokahävikistä viikolla 37 (12.-18.9.2022). Kuluttaja-lehden toteuttama Hävikkiviikko toteutetaan osana kansallista Hävikkifoorumia. Laajan yhteistyöhankkeen tavoite on puolittaa kotitalouksien ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hävikkiviikko-viestintäkampaja jakaa paljon tietoja ja vinkkejä sekä haluaa kiinnittää huomion ruoan arvostukseen.

Kotitalouksissa tuotamme 20–25 kiloa ruokahävikkiä/hlö/vuosi.

Kaikki se kulutus, joka päätyy ruokahävikiksi on turhaa. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa; pellolla, kuljetuksissa, elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja kotona., Kaikkein eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tuotamme kotitalouksissa keskimäärin 20–25 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä, 13 kilosta 105 kiloon/henkilö.

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen haasteista sekä keittiötaitojen heikkoudesta. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen - ja viimeinen käyttöpäivä- merkintöjen eroa ei tunneta.

Eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), hedelmistä (16 %) sekä kahvista (14%).

Kuluttaja-lehti yhteistyökumppaneineen herättelee vuosittaisella (nyt 10.kerta) viesitintäkampanjalla meitä kaikkia pohtimaan omaa suhdettamme ruokaan ja ruokahävikkiin, ja ruoan arvostukseen. Kampanja kannustaa tunnistamaan hävikin syntymisen syitä ja miettimään keinoja, joiden avulla voisimme vähentää ruokahävikkiä omassa arjessamme.

Aktivistimummojen hävikkiviisauksia

Aktivistimummot julkaisevat viikon aikana omilla Facebook-sivuilla mummojen vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi. Mummot ovat mukana myös Hävikkifoorumin toteuttamissa videoissa teemalla “Aktivistimummojen hävikkiviisauksia”

Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka liittyy ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja, työaikaa ja energiaa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan kun työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin. Ilmastonmuutoksen edetessä ja ruoantuotannon haasteiden lisääntyessä on yhä tärkeämpää, ettemme ruokahävikkinä hukkaa arvokkaita resursseja. Kuluttajan arjessa ruokahävikin torjuminen on yksi konkreettinen, meidän jokaisen käsissä oleva kestävä teko. Se on viisasta ja siitä tulee hyvä mieli. Vuoden kaikkina viikkoina. Hävikki on asia, johon meistä jokainen voi vaikuttaa nyt heti. Ei tarvitse odottaa vuotta 2030.

Mummojen tavoite on puolittaa ruokahävikki saman tien. Keräämme vinkkejä fb-sivuillemme.

Kuluttaja-lehti on tuottanut aiheesta monipuolisen Hävikkiviikko-materiaalin, jota viikon aikana jaetaan monista kanavista. Liity mukaan hävikkiä torjumaan.

Lisätietoa Aktivistimummojen fb-sivuilta. #hävikkifoorumi #hävikkiviikko

Lisätietoa myös täältä:

Hävikkifoorumi

Hävikkiviikko 2022

Kysy lisää Aktivistimummoilta.

Yhteyshenkilö

Seija Kurunmäki, 0400-460894 Seija.kurunmaki@kuule.fi

Aktivistimummot menevät metsään

Koko olemassaolomme ajan me mummot olemme olleet metsien asialla. Mottomme on: metsästä on moneksi. Metsiä tarvitaan hiilinieluiksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiksi, virkistyspaikoiksi ja luonnon antimien kasvupaikoiksi. Metsiä tarvitaan myös teollisuuden raaka-aineeksi. Metsä on metsänomistajille tulonlähde ja sukupolvelta toiselle kulkeva perintö. Moni mummo on myös metsänomistaja. Metsiä on monenlaisia, eikä kaikkia voi suojella, mutta suojelumetsiä tarvitaan kovasti lisää.

Olemme kohdistaneet tekojamme metsään. Tuemme 4H Taimiteko-hanketta. Hiilinielut kasvavat, kun nuoret istuttavat puita joutomaille. Luonnonperintösäätiön Mummonmetsä-kampanjalla keräämme varoja suojeltavaan ikimetsään. Koossa on reilun 20 000€ potti. Moni mummon läheinen on jo saanut lahjaksi roinan sijaan palan ikimetsää.

Viime kesänä ekoteologi, kansalaisaktivisti ja tietokirjailija. Pauliina Kainulainen pohti aktivistimummojen blogissa luonnon ja metsän pyhyyttä.

Mummonmetsä-hankkeen innostama aktivistimummo ja taiteilija Anne Leppänen toteutti some-kanaviimme upean kuvasarjan: Aktivistimummot ja metsä. Näitä rakastettuja kuvia hyödynnämme jatkossakin.

Metsäkeskusteulu käy kuumana, vastakkainasetellenkin. Hakata vaiko suojella? Avohakkuuta vai jatkuvaa kasvatusta? Mitä uutta EU:n taksonomian tuo meille? Mitä vaaditaan valtiolta metsänomistajana, mitä yksityisiltä tai isoilta omistajilta?

Me mummot päätimme lähteä metsärauhanneuvottelujen tielle. Onhan moni mummo itsekin metsänomistaja. Anu Harkin kirjoittama Antsaitsemme metsärauhan-blogi avaa ajatuksiamme. Maaliskuussa saimme olla myös mukana Sitran luontodialogissa. Yhteenveto kertoo mietteistämme “luonnon helmassa”. Kesän kynnyksellä oli ilo palkita Pelargonia-tunnustuksella 100 miljoonan puun mies, ENO-koulun perustaja Mika Vanhanen.

Jotta voimme metsiemme avulla luoda luonnolle ja tuleville sukupolville hyvää tulevaisuutta, on hyvä, että metsän monet merkitykset ja mahdollisuudet ymmärretään.

Me Aktivistimummot peräänkuulutamme tiedon lisäämistä ja metsärauhaa.

Kesäloman alkaessa aktivistimummo, metsänhoitaja Päivi Salpakivi kirjoittaa blogissaan aiheesta

Hellät hakkuut - päiväuniako vain?

Mitä Päivi tarkoittaa hellillä hakkuilla? Lue tästä blogista.

Me mummot menemme nyt noin kuukaudeksi metsään. Palaamme elokuussa.

On tulossa hyvä marjavuosi.

Oikein hyvää kesää ja metsärauhaa kaikille!

Aktivistimummot

Pelargonia-tunnustus Mika Vanhaselle, ENO-koulun toteuttajalle

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen sai tänä vuonna Mika Vanhanen, jonka ideoima ENO-verkkokoulu on reilun 20 vuoden aikana levittäytynyt ympäri maailmaa.  Se on yhdistänyt 10 000 koulua lähiyhteisöineen toimimaan ympäristön hyväksi. Tuloksena on noin 100 miljoonan puun verran uusia hiilinieluja. Nyt kolmatta kertaa jaettavalla Pelargonia-tunnustuksella Aktivistimummot-ryhmä nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja monimuotoisen luonnon puolesta.

Mika Vanhanen on kontiolahtelainen peruskoulun opettaja, joka jo vuonna 2000 perusti ENO-verkkokoulun https://www.enoprogramme.org/suomeksi/.  Sen ansiosta lähes 100 miljoonaa puuta on istutettu ympäri maapalloa.

ENO-verkkokoulun syntyaikoihin ilmastosta ei puhuttu vielä yhtä yleisesti kuin nyt.
 - Kestävä kehitys oli opetussuunnitelmassa ja mietin, miten se konkretisoituisi koulussa, kun uudet tietokoneet ja internet olivat tulleet kouluihin 1990-luvun lopulla. Kouluni oli jo mukana kansainvälisessä GLOBE-ohjelmassa, mutta siitä puuttui vuorovaikutteisuus koulujen välillä. Kun sopivaa projektia ei löytynyt, päätin perustaa sen itse. Kyllähän se oli aika erikoista siihen aikaan. Joidenkin oli vaikea käsittää, miten verkkokoulu saadaan toimimaan, kun internetistäkään tavalliset ihmiset eivät vielä paljoa tienneet, Mika Vanhanen muistelee.
 
ENO-koulu käsittelee lukuvuoden aikana erilaisia ympäristöteemoja, joissa keskeistä on konkreettinen tekeminen yhteistyössä kylän tai lähiyhteisön kanssa. Niissä muun muassa hyödynnetään teknologiaa, tehdään kuvataidetta, siivotaan ympäristöä, istutetaan puita ja tutkitaan vettä. Teemat huipentuvat kampanjaviikkoihin tai -päiviin, joiden tulokset tuodaan esille verkossa. 
- Parasta on nähdä, kuinka ympäristö yhdistää ihmisiä eri puolilla maailmaa. Ja se innostuminen, Vanhanen kertoo. 

Mika Vanhanen johti ENO-koulua 20 vuotta. Toissa syksynä johtaja vaihtui, kun Mika Vanhanen siirtyi Treebuddy-yritykseen tukemaan puiden istutusta kehittyvissä maissa.
- Koin haluavani kehittyä työuralla ja nähdä ympäristöasioita yrityksen näkökulmasta. Olen edelleen tekemisissä ENO-verkoston ihmisten kanssa, mutta ENO-lapsi on jo täysi-ikäinen ja pärjää omillaan.

- ENO-koulu oli aikaansa edellä, todellinen edelläkävijä, joka innostaa nuoria ympäristötyöhön. Siksi valinta oli helppo, sanoo Aktivistimummot-liikkeen yksi perustajajäsen, Reetta Meriläinen, Pelargonian luovutustilaisuudessa 1.6.2022. Mummoja ilahdutti ENO-toiminnassa ajattelun suuruus, konkretia sekä rohkea kansainvälistyminen. Se tuo esiin myös suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuutta.

Aktivistimummoille metsä on sekä luonnon monimuotoisuuden että hiilinielujen kannalta tärkeä. Mummot keräävät varoja yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa suojeltavaan Mummonmetsään.   
Metsä on hyvin tärkeä myös Mika Vanhaselle, joka paljastaa saavansa virtaa työyhteisöstä, musiikin tekemisestä ja juoksusta. Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksessa Mika Vanhanen arvostaa erityisesti, koska se on samanhenkisten ruohonjuuren toimijoiden tunnustus. 

Kolmisen vuotta sitten syntynyt Aktivistimummot-liike tekee ilmasto- ja luontotyötä tavoitteena varmistaa lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Nyt yli 6000 mummon ryhmäksi kasvanut liike haluaa vaikuttaa sekä päättäjiin, yrityksiin että yksilöihin. Tavoitteena on tehdä tekoja, jotka luovat toivoa.  Vuosittain jaettavalla Pelargonia-palkinnolla Aktivistimummot-ryhmä nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja monimuotoisen luonnon puolesta.  Viime vuonna palkinto oli osa mummojen #MummotÄänestää -kuntavaalikampanjaa, ja sen sai Kouvolan kaupunki. Toissa vuonna palkinnon saaja oli vastuullisen sijoittamisen edelläkävijä Eläkevakuutusyhtiö Varma.  

Lisätietoja

Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647
sähköposti aktivistimummot@gmail.com
Reetta Meriläinen, 0400 464220 reettam2@gmail.com
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
ENO-koulu-hanke 
Mika Vanhanen, 0405070725, mika@treebuddy.earth

Kuva: Mika Vanhasen arkisto (Mika istuttamassa puita nuorten kanssa)

Kulutamme lastenlastemme luonnonvaroja

Aktivistimummot muistuttavat ylikulutuksesta julkaisemalla lapsuutensa kulutustarinoita

Aktivistimummot on tukemassa ylikulutuksesta muistuttavaa ilmastoaktivistien yhteistä Lastenkapinaa 14.5. Ylikulutusviikon tueksi Aktivistimummot toteuttavat viestintäkampanjan, jossa mummot piirtävät ilmastonmuutokseen ja ylikulutukseen liittyviä aikajanoja omasta lapsuudestaan tähän päivään.  Voit seurata ja kommentoida mummojen tarinoita 9.5. alkaen Aktivistimummot-Facebook-sivuilla. Yhdentoista tarinan koosteen voit lukea täältä.

Kulutamme liikaa luonnonvaroja. Suomessa ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna sitä vietettiin 31.3. Jos kaikki kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvittaisiin kolme maapalloa. Ylikulutus on syy kiihtyvään ilmastokriisiin ja luontokatoon.

Viikoilla 18-19 (6.-15.5.) ilmastosta ja luonnosta huolestuneet järjestöt ja liikkeet yhdistävät voimansa muistuttaakseen ylikulutuksesta. Ylikulutuksen vastainen viikko päättyy 14.5. klo 13 Lastenkapinaan. Se on turvallisuutta sekä toiveikkuutta henkivä tapahtuma Helsingin keskustassa. Päivän teema on: Maailma on lasten.

Mummot julkaisevat ilmastotarinoita lapsuudestaan 9.5. alkaen

Mummot muistavat ajan ennen ylikulutuksen kasvua ja 70-lukua, jolloin Suomessakin liikuttiin enemmän kävellen ja pyöräillen, käytettiin vähemmän fossiilisia polttoaineita, ostettiin vähemmän tavaroita ja syötiin vähemmän lihaa. Kapinaviikon kunniaksi Aktivistimummot toteuttavat viestintäkampanjan, jossa mummot piirtävät ilmastonmuutokseen ja ylikulutukseen liittyviä aikajanoja omasta lapsuudestaan tähän päivään.

Viikon aikana julkaistavat tarinat muistuttavat mieliimme, kuinka nopeasti olemme muuttuneet kohtuukuluttajista luonnonvarojen tuhlaajiksi. Mummot korostavat, että onni ei ole tavarataivaan lahja, vaan on kertynyt luonnonvaroja säästävistä ja aineettomista asioista. Turha kuluttaminen ahdistaa samoin kuin huoli ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.

Tarinoista huomaamme, että kaikki maailmassa ja Suomessa tapahtuvat kehityssuunnat eivät ole lohduttomia, vaan vuosikymmenet ovat tuottaneet myös hyvää kehitystä tieteen ja teknologian kehittymisen myötä.

Myös kapinaviikolla Aktivistimummot painottavat aikuisten ja päättäjien vastuuta. Nyt on toimittava aktiivisesti ja tehtävä päätöksiä niin, että voimme taata lapsille toiveikkaan ja turvallisen tulevaisuuden. 

- Koko maailmaa koskevat haasteet ovat liian suuria lasten kannettaviksi, siksi vanhempien ja isovanhempien tekoja tarvitaan nyt, aktivistimummoista muistutetaan. 

Lauantaina 14. toukokuuta Helsingissä vietetään karnevalistista Lastenkapinaa. Koko perheen ja kaikenikäisten tapahtuma tuo iloa ja toivoa. Se vie myös viestin niille, jotka päättävät lasten asioista. Tapahtuma on osa ylikulutusviikkoa, jossa on mukana Elokapinan 45+ -ikäisten ryhmä, Aktivistimummot, Ilmastoisovanhemmat, Ilmastovanhemmat ja PAND - Taiteilijat rauhan puolesta

Tutustu Aktivistimummojen tarinoihin www.aktivistimummot.fi ja Aktivistimummot FB-sivut.
Tutustu Lastenkapinan ohjelmaan täällä.

Lisätietoja  

www.aktivistimummot.fi

Yhteenveto: 11 mummon kulutustarinat https://aktivistimummot.fi/s/Ylikulutusyhteenveto.pdf

aktivistimummot@gmail.com                                            

yhteyshenkilö Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi                       

Nopeusrajoitukset säästäisivät energiaa

Lähetimme liikenneministeri Timo Harakalle kirjeen 18.3.2022, jossa ehdotimme talvinopeusrajoitusten pitämistä voimassa myös kesällä, koska se olisi merkittävästi vähentänyt energiankulutusta. Kesänopeusrajoitukset astuivat voimaan 13.4.2022 ja saimme kirjeeseemme vastauksen 25.4.22. Kirjeen laatijat Armi Temmes, Helena Kääriäinen ja Eeva-Riitta Piispanen Aktivistimummot-liikkeestä ovat pettyneitä Liikenne- ja viestintäministeriöltä saamaansa vastaukseen ja kommentoivat sitä näin.

Aktivistimummot on saanut 25.4.2022 Liikenne- ja viestintäministeriöstä vastauksen ministeri Timo Harakalle lähetettyyn avoimeen kirjeeseen koskien talvinopeusrajoitusten säätämistä ympärivuotisiksi. Ministeriö ei suunnittele tätä ja perustelee ratkaisuaan korkeampien nopeuksien tuomalla matka-aikojen säästöllä. Käsityksemme mukaan tällainen ajansäästö on useimmissa tapauksissa teoreettista, koska harvoin on mahdollista pitää yllä tasaista nopeutta muun liikenteen vuoksi. Korkeamman nopeuden ylläpitäminen  johtaa usein kiihdytyksiin ja jarrutuksiin sekä lisääntyviin ohituksiin pikemminkin kuin matka-aikojen merkittävään lyhenemiseen.

Aktivistimummojen vetoomuksen humanitaarinen tarkoitus on ministeriön vastauksessa selvästi asetettu toissijaiseksi verrattuna näennäiseen ajoajan säästämiseen. Olemme pettyneitä Liikenne- ja viestintäministeriön valitsemaan arvojärjestykseen.

Lue kirjeemme ja siihen saamamme vastaus täältä.
Jatkamme työtämme energian säästämisen puolesta.

Lisätietoja Aktivistimummot
Armi Temmes
armi.temmes@gmail.com

Eeva-Riitta Piispanen,
0400 478 016, eevis@piispanen.fi
Energia-kampanjan koordinaattori

Lue lisää Helsingin Uutiset
Kuvassa Armi Temmes ja Eeva-Riitta Piispanen
Kuvaaja: Sami Kuusivirta, Helsingin Uutiset

Kirjeenvaihto Timo Harakka ja Aktivistimummot

Lähetimme Liikenneministeri Timo Harakalle kirjeen 18.3.2022 ja saimme siihen vastauksen 25.4.2022.
Julkaisemme tässä sekä kirjeen että vastauksen.

Kirje 18.3.2022 Aktivistimummoilta ministeri Harakalle

Vetoamme teihin ministeri Harakka,

Öljynkulutuksen vähentäminen on juuri nyt olennaisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Venäjä-riippuvuutemme vähentämisen kannalta. Niinpä fossiilittoman liikenteen tiekartan (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 2021:15) toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä. Keskustelu pyörii paljon autojen käyttövoiman ja polttoaineiden ympärillä, mutta tiekartassa todetaan, ettei mikään esitetyistä keinoista ole yksin riittävä. Lisäksi useimmat toimenpiteet toteutuvat pienemmällä tai suuremmalla viiveellä. Tämänhetkinen kriisi vaatii pikaisia toimenpiteitä.

Osa meistä voi yksinkertaisesti vähentää autoilua ja käyttää julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävellä ja pyöräillä. Tämä on helppoa etenkin kaupungeissa. Monille autolla liikkuminen on kuitenkin välttämätöntä.

Me mummot muistamme vielä öljykriisin, jolloin asetettiin yleinen kattonopeus 80 km/t Suomen maanteille. Ehkä tähän äärimmäisyyteen ei ole tarvetta, mutta nopeuden alentaminen 120:sta 100 kilometriin tunnissa alentaa kulutusta jopa 12 %. Vaikka näihin lukuihin vaikuttavat monet autoon ja ajotapoihin liittyvät tekijät, on suunta selvä.

Nopeuksien alentaminen parantaa lisäksi liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenteen terveyshaittoja.

Liikenneministeri Timo Harakka, vetoamme Teihin! Annetaan talvinopeusrajoitusten jatkua yli kesän! Näin vähennämme sotaa käyvän Venäjän öljytuloja, ja siinä sivussa pienennämme etenkin pienituloisiin kohdistuvaa autoilun kustannustaakkaa.

Kunnioittavasti

Helena Kääriäinen

Perinnöllisyyslääkäri ja tutkimusprofessori

Armi Temmes

Energiamurroksen tutkija ja maatalous- ja metsätieteen tohtori

Aktivistimummot -liike

 Ministeri Harakka, odotamme vastaustanne Aktivistimummojen sähköpostiosoitteeseen: aktivistimummot@gmail.com

 Vastaus

Aktivistimummot -liike armi.temmes@gmail.com

Vastaus Liikenneministeriöltä 25.4.2022
VN/8581/2022

Avoin kirjeenne liikenne- ja viestintäministeriöön, saapunut 18.3.2022

Hyvä Armi Temmes,

kiitos yhteydenotostanne liittyen nopeusrajoituksien alentamiseen.

Kirjoititte, että liikenteen öljynkulutuksen vähentäminen on juuri nyt olennaisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Venäjä-riippuvuutemme vähentämisen kannalta. Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Olen samaa mieltä myös siitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä. Tämän eteen teemme paljon töitä, jotta saamme toimenpiteille puuttuvan rahoituksen myös vuosille 2023-2026 ja pääsemme täydellä teholla toteuttamaan niitä.

Kirjoititte myös, että mikään tiekartassa esitetyistä keinoista ei yksin ole riittävä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotitte vielä uudeksi keinoksi liikenteen talvinopeusrajoitusten jättämistä voimaan myös kesäksi 2022. Tällä tosiaan olisi liikenteen polttoaineiden kulutukseen ja päästöihin pienentävä vaikutus. Lisäksi voitaisiin saada aikaan myös liikenneturvallisuushyötyjä. Nopeusrajoituksiin liittyy kuitenkin myös liikenteessä käytetty aika sekä nopeusrajoitusten nostamisella mahdollisesti saavutettavat aikasäästöt. Nopeusrajoituksista päätettäessä on hyvä huomioida nämäkin seikat päästö- ja liikenneturvallisuuskysymysten rinnalla. Liikenne- ja viestintäministeriössä ei tällä hetkellä ole suunnitteilla talvinopeusrajoitusten käyttöön jättämistä, mutta pidämme ehdotusta tutkimisen arvoisena.

Ystävällisin terveisin, Kari Anttila Valtiosihteeri

Aktivistimummot vetoavat: Energiankulutuksen vähentäminen on humanitaarinen teko

Aktivistimummot kannustavat kaikkia ihmisiä ja yhteisöjä vähentämään energiankulutusta ja näin pienentämään Venäjän lännestä saamia valtavia energian myyntituloja, joilla se rahoittaa hyökkäyssotaa. Kulutuksen vähentämisen vaikuttavimpia keinoja ovat sisätilojen lämpötilan laskeminen ja autoilun vähentäminen.

Energiankulutuksen vähentäminen on humanitaarinen teko, joka on kaikille mahdollinen. Kevät on asunto-, kiinteistö- ja asukaskokousten aikaa. Suurimpia kulueriä tuloslaskelmissa ovat lämmityksen ja lämpimän veden kulutuksen aiheuttamat kustannukset.

• Keino nro 1: 

  Selvitä asuinyhteisösi energiasyöppökohteet. Ehdottakaa joukolla tavoitetta edellä mainittujen kuluerien pienentämiseksi. Esimerkiksi huoneiston lämpötilan alentaminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa.
  - Julkisissa tiloissa lämpötilaa voi laskea reippaammin, ehdottaa Anu Harkki, emerita tutkimusjohtaja ja EU Climatepact Ambassador. Toivomme, että julkisten tilojen hallinnoijat, valtiot ja kunnat tarttuvat vetoomukseemme. 

• Keino nro 2:

  Vähennä autoilu minimiin, käytä julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävele ja pyöräile.
  - Autoilun vähentäminen vaikuttaa suoraan öljynkulutukseen. Nopeudet pienemmiksi ja autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa. Vähäpäästöisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä, Anu Harkki toteaa.

• Keino nro 3: Sammuta valot joka ilta 16.4. asti klo 20.30-21.30. Näin osoitat solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan ja näkyvää esimerkkiä omasta mukavuudesta tinkimisestä. (Kansainvälistä EarthHour-tuntia vietetään 26.3.22.)
  - Tiedämme, että nykytekniikalla valaistuksessa käytetään energiaa säästäviä keinoja kiitettävästi, sanoo Eeva-Riitta Piispanen, isoäiti ja Aktivistimummoaktiivi. Kollektiivinen yhteys kanssaihmisiin syntyy yhtäaikaisilla eleillä, kuten lamppujen sammuttamisella Earth Hour -tunnin ajaksi. Energiapolitiikan muuttaminen tulee maksamaan eurooppalaisille valtavasti, mutta ukrainalaiset joutuvat maksamaan siitä kaikkien korkeimman hinnan, hän jatkaa.

• Keino nro 4: Mummoviisas vinkki kuluttavan elämäntavan muuttamiseen, kuten ahkeran lentämisen ja sähkösaunan lämmittämisen vähentämiseksi on yksinkertainen: Harvoin ja hartaasti.
  Ilmastonmuutosta hillitsemään perustetun Aktivistimummot-liikkeen missio on alusta alkaen ollut halu turvata kaikille lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Nyt mummot katsovat suoraan silmiin ukrainalaisia hädässä olevia lapsia uutiskuvista.
  - Kaikki maailman mummot kuljettavat ylisukupolvista viestiä, jossa elämänkokemuksen kerrokset liittyvät yhteen. Kutsumme tätä mummoviisaudeksi, sanoo Seija Kurunmäki, ruokavaikuttaja ja Aktivistimummot-liikkeen perustaja.

Aktivistimummot-kansanliikkeeseen perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. Verkosto on avoin kaikille, ilman titteleitä.

Aktivistimummot vetoavat kaikkiin ihmisiin ja tahoihin, joilla on antaa tähän kampanjaan viestintävoimaa.
Lisätietoja antaa ja asiantuntijoille osoitettavat haastattelupyynnöt välittää:

Eeva-Riitta Piispanen,  0400 478 016,  eevis@piispanen.fi
Kampanjakoordinaattori, Aktivistimummot

Lue lisää
www.aktivistimummot.fi

Nyt energian kulutusta vähentämään

Energian kulutuksen vähentäminen on kaikille mahdollinen humanitäärinen teko. Aktivistimummot -liike lähtee työhön asian puolesta. Lähtölaukauksena HS-mielipidekirjoitus 10.3.2022.

UKRAINAN sodan takia eurooppalaisilla on halua maksaa energiasta enemmän (HS Pääkirjoitus 10.3.). Meillä pitää olla halua myös vähentää energiankulutusta pienentääksemme Venäjän saamia päivittäisiä valtavia energian myyntituloja.

Me mummot muistamme nuoruutemme energiakriisin, jolloin mainosvalot pimenivät, katuvalot sammuivat ja energian käyttöä säännösteltiin. Nyt katsomme silmiin hädässä olevia ukrainalaisia lapsia uutisista.

Aktivistimummot kannustavat ihmisiä tekoihin, jotka ovat vaikuttavia ja kaikille mahdollisia. Boikotoidaan hyökkääjää ja vähennetään energian käyttöä. Tingitään omasta mukavuudestamme ja harjoitellaan samalla myös kriisivalmiutta. Alennetaan asunnon lämpötilaa – yhdellä asteellakin on merkitystä –, pidetään autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa, vietetään Earth Hour -tuntia joka ilta yhtä aikaa. Kun sytytämme solidaarisuusvalaistuksia, tehdään myös toisin: sammutetaan julkiset ja yksityiset valaistukset tunniksi joka ilta. Kirkonkellot soikoot iltojen pimeydessä, jotta muistamme, että kylmässä maailmassa on vielä toivoa.

Eeva-Riitta Piispanen

Anu Harkki

Seija Kurunmäki

Aktivistimummot-liike

Tuemme Ukrainan lapsia

Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää. Nyt Ukrainan lapset tarvitsevat tukemme. Unicef on paikan päällä auttamassa ja suojelemassa lapsia ja lähettää alueelle lisää avustustarvikkeita.

Myös sinä voit auttaa Ukrainan lapsia kriisin hetkellä.
Käy lahjoittamassa Unicefin keräykseen.

Toivotamme riittävän parasta joulua!

Aktivistimummo käveleskeli metsissä marraskuun ja kohtasi metsän ihmeitä. Kiitos kanssavaeltajille - kiitos myös lahjoituksista Suomen metsien hyväksi, ja maailman hiilinieluille ja monimuotoisuudelle. Nautitaan jouluna luonnosta ja rauhasta.

Mummonmetsäkeräys jatkuu Luonnonperintösäätiön sivuilla. Koossa on yli 16 000€.

HYVÄÄ JOULUA! Ensi vuonna meillä mummoilla taas uusia suunnitelmia ilmaston ja luonnon, sekä lastenlasten että itsemme hyväksi.

Mummo uskoo metsään

Aktivistimummot tykkäävät metsästä, niinkuin varmaan kaikki suomalaiset. Tiedämme, että metsästä on moneksi.
Tarvitaan vanhojen metsien suojelua, tarvitaan myös uusia taimia kasvamaan. Näin huolehdimme sekä luonnon monimuotoisuudesta että hiilinieluista. Metsien tärkeä arvo on niiden merkitys hyvinvoinnin lisääjänä ja virkistäjänä. Mikä on parempaa kuin eväsretki metsään lapsen kanssa. Aktivistimummojen Facebook-seuraajat pääsivät marraskuun aikana näkemään aktivistimummo ja taiteilija Anne Leppäsen kiehtovia metsätarinoita teemalla Mummo menee metsään. Käy katsomassa Facebook-sivuiltamme 10 kuvan ja tarinan sarja.

Jos haluat antaa kestävän joululahjan, tue Aktivistimummojen keräyksiä:
- Luonnonperintösäätiön Mummonmetsä. Keräämme varoja suojeltavaan ikimetsään. Tänä jouluna kurotamme kohti 20 000€ pottia. Nyt koossa on 16 190 euroa! Kiitos kaikille lahjoittajille!
- 4H Taimiteko on kampanja, joka työllistää nuoria ja kasvattaa hiilinieluja, kun puita istutetaan joutomaille.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Activist Grannies and #COP26 Glasgow 31 Oct-12 Nov 21

Activist Grannies share their life experience and wisdom to help preserve our planet as a good place for their grandchildren. Our wish for COP26 is that the global community makes courageous decisions which future generations can be proud of.

The Activist Grannies are a network of Grannies (and Grandpas) who want to share their life experience and wisdom to help save our planet as a good place to live for their grandchildren.

“We have something that we call granny wisdom, and I think that differentiates us from the other groups, which are active in the climate movement.”

“From this granny wisdom we have created our two keywords. One is moderation and the other one is hope.” Activist Grannies Helena Kääriäinen and Armi Temmes say.

https://blogs.fcdo.gov.uk/stories/26daystoCOP26/#activist-grannies

More information about Activist Grannies in English

Aktivistimummoille Vuoden isovanhempi -tunnustus

”Konkreettisia tekoja tulevien sukupolvien hyväksi”

Tulevaisuuden toivon luomisen puolesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen perustettu Aktivistimummot-liike tekee asioita, joilla se muun muassa vähentää lastenlasten ilmastoahdistusta.

Kaksi vuotta sitten perustettu Aktivistimummot saa Vuoden isovanhempi -tunnustuksen. Joukko isoäitejä perusti liikkeen tehdäkseen yhdessä asioita, joiden avulla maapallo säilyisi terveempänä paikkana. Nyt yhteiskunnalliseen liikkeeseen kuuluu noin 6 000 mummoa, pappaa ja ”mummohenkistä” aktiivia.

”Aktivistimummot tekevät muun muassa konkreettisia tekoja ilmaston puolesta. Esimerkillään he näyttävät rakentavia vaikuttamisen malleja kaikille maailman lapsille ja lapsenlapsille. Samalla mummo-sana on saanut uuden merkityksen”, tunnustuksen myöntävän Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva sanoo.

Tunnustusta jaettu vuodesta 1992

Tunnustus myönnetään henkilölle tai taholle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita sekä isovanhempien arvostusta. Tunnustusta on jaettu vuodesta 1992 alkaen. 

Tunnustuksen myöntäminen Aktivistimummoille sopii hyvin tähän aikaan, kun jokaisen tulisi kiinnittää enemmän huomiota maapallon pelastamiseen.

”Vaikuttamistyössä tarvitaan myös iän ja kokemuksen kautta muodostunutta osaamista ja asiantuntemusta, joka jää liian usein piiloon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vanhat ihmiset nähdään monesti vain yhtenä ryhmänä, joita ei arvosteta. Aktivistimummot haastavat positiivisella tavalla myös tämän käsityksen”, Dufva iloitsee.

Tiedon jakamista ja vaikuttamista päättäjiin

Aktivistimummot määrittelevät tärkeimmäksi tehtäväkseen tiedon jakamisen. Liikkeen aktiivit välittävät tutkittua tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta eri kanavissa helposti ymmärrettävässä muodossa. He tekevät kampanjoita yhdessä eri tahojen, kuten nuorten ilmastovaikuttajien kanssa. Lisäksi he pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin, joilla on valta ja mahdollisuudet hidastaa ilmastonmuutosta yksilöiden sijaan.

”Tunnustus on loistava palkinto liikkeen kaksivuotispäivänä ja kannustaa meitä jatkamaan työtämme. Haluamme vähentää lastenlasten ilmastoahdistusta, jotta he voivat rauhassa keskittyä elämään lapsuuttaan. Meillä vanhoilla viisailla mummoilla on aikaa toimia paremman tulevaisuuden puolesta”, liikkeestä idean saanut ja sitä perustamassa ollut Seija Kurunmäki sanoo.

Kurunmäki keksi Aktivistimummot, kun oli jäämässä eläkkeelle reilut kaksi vuotta sitten. Hän työskenteli viimeiset työvuotensa viestintäyrittäjänä muun muassa erilaisissa kestävän kehityksen hankkeissa ja halusi jatkaa mielekkäiden projektien tekemistä. Ympäriltä löytyi moniammatillinen joukko samassa elämäntilanteessa olevia mummoja, jotka halusivat käyttää osaamistaan ja verkostojaan tärkeän asian puolesta.

”Lastenlasten tulevaisuuden puolesta yhdessä tehtävä työ tuntuu mielekkäämmältä kuin esimerkiksi se, että lomailisimme puolet vuodesta Thaimaassa vaikkapa golfia pelaamassa. On ihana myös eläkkeellä ollessa käyttää aikaa ja osaamista hyödyllisiin asioihin. Korona-aika on opettanut, kuinka onnen ja mukavan tekemisen voi löytää ihan läheltä.”

Lisätietoja:
Virpi Dufva
Toiminnanjohtaja
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
puh. 050 365 4664
virpi.dufva@valli.fi

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen yhteyshenkilö
puh. 0400460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Isovanhempien päivää vietetään lauantaina 16.10.2021

Isovanhemmuutta on juhlistettu VALLIn aloitteesta vuodesta 1985 alkaen aina lokakuun kolmantena lauantaina. Päivän tarkoitus on korostaa sukupolvien välistä yhteyttä ja nostaa isovanhemmuuden arvostusta koko yhteiskunnassa. Isovanhempien päivä voidaan nähdä myös laajemmin vanhojen ihmisten ja lasten yhteisenä päivänä: kaikki vanhat ihmiset eivät ole isovanhempia, eivätkä kaikki isovanhemmat ole vanhoja ihmisiä. Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia tai kontakteja vanhoihin ihmisiin: tällaisissa tapauksissa ovat kaikenlaiset "varamummot ja -vaarit" arvokkaita.

Aktivistimummot-liike kannustaa ihmisiä elämänsiivoukseen

Elämänsiivous on elämäntapa, joka tuottaa iloa sekä itselle, tuleville sukupolville että luonnolle. Aktivistimummot levittää yksinkertaisemman ja selkeämmän elämän oppeja.  Elämänsiivous-tapahtumassa 23.9. lanseerattiin idea ja kuusi oppia, joilla jokainen pääsee elämänsiivouksessa alkuun. Tilaisuuden tallenteen löydät täältä.

Mummot tuskastuivat odottamaan kuolinsiivousta. Se tulee myöhässä, jos elämä on mennyt ylenpalttiseen kuluttamiseen ja vimmaiseen touhuamiseen. Ylikulutus on tuhonnut luonnonvaroja, pilannut ilmastoa ja saanut unohtamaan elämän merkitykselliset asiat. 

Jotta luonnon kantokyky säilytetään, on viimeiset hetket siivota, karsia turhaa. Kaikkea hallitseva talouden näkökulma ja menestymisen vaatimus ovat saaneet ihmiset luulemaan, että onnellisuus syntyy kuluttamalla ja tekemällä enemmän. Näin ei ole − tutkimustenkaan mukaan. Kuluttajuudesta on tullut maailmankatsomus, mutta onko sille vaihtoehtoja? ”Enemmän pitäisi keskustella siitä, mitä on elämisen arvoinen elämä”, sanoo uskontotieteilijä ja tietokirjailija Mikko Kurenlahti.

Elämänsiivous-sana innostaa markkinatutkija ja semiootikko Vaula Norrenaa. Siivoaminen on tekemistä. Ilman selkeää muutosta ei nykymuotoiseen vinksahtaneeseen kulutukseen saada  parannusta.  ”Kuluttamisen ja osallistumisen houkutukset tulevat silmille joka paikassa. Ja sosiaaliset ryhmäpaineet yllyttävät meitä osallistumaan ja ostamaan.
Jotta pysyisi mukana maailman menossa, on seurattava muotia, aloitettava uusia harrastuksia, ostettava uusi auto − eli matkittava muita ihmisiä. Nämä turhuudet on hyvä siivota pois,  ja opettaa tuleville polville parempaa elämää”, Norrena sanoo.

”Elämänsiivouksessa minua viehättää se, että kysymys ei ole pelkästään pois heittämisestä, vaan merkityksellisen säilyttämisestä”, sanoo aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen.

Elämänsiivous Aktivistimummojen opeilla

Ehkä elämänsiivous on aina kuulunut elämääsi tai ehkä olet siinä aloittelija. Tässä listassa on vinkkejä niin aloittelijoille kuin siivousta tehostaville.

1.     Pohdi kaikessa rauhassa

Pohdi omaa elämääsi, sen merkityksellisiä, iloa tuottavia asioita ja paikkoja. Pohdi myös, mitä asioita olet unohtanut tai vähätellyt elämässäsi. Olisiko aika ottaa niitä käyttöön? Pohtimiseen saa käyttää aikaa. Elämästä on hyvä keskustella lähipiirin kanssa. Jos he eivät asiasta innostu, kirjoita elämäntarinasi. Mieti, mitä toiveita tai haaveita sinulla on tulevaisuudelle.  Millaista loppuelämää haluat elää, millaisia muistoja, millaisen jäljen haluat jättää?  Mummoviisautta voi hyvin käyttää muutoksiin.

2.     Tee itsellesi kolme ”laatikkoa” tavaroille ja asioille

1. turha, merkityksetön, käyttökelvoton roina (roinaosasto)
2. kierrätykseen, muokkaukseen tai uusiokäyttöön kelpaavat tavarat (räsymattovärkit- osasto)
3. muistojen laatikko, joka on osa omaa tarinaasi (Mummon reseptikirja -osasto)

3.     Tavaravuorten kimppuun

Tavaraa ja muistojen sekalaisia arkistoja kerääntyy kellareihin, ullakoille, eteisten yläkaappeihin. Niitä voi olla kodissa, mökillä tai lapsuuden kodissa. Käy kertymät hiljalleen läpi ja jaa mahdollisuuksien mukaan ”laatikoihin”. Osan oman tarinan tavaroista voi kuvata muistoksi ja laittaa tavarat sitten kiertoon. 

4.     Merkityksellisin talteen

Monesti tavarapaljous tai unohdus peittää merkitykselliset asiat. Ne asiat, jotka ovat tehneet sinusta sinut. Jokainen merkityksellinen ja iloa tuottava löytö elämänsiivouksen tiimellyksessä on tärkeä. Muistuttaako valokuva siitä, että rakastat kukkivan apilan tuoksua? Innostaako se sinua tekemään työtä luonnon suojelemiseksi, jotta juuri se tärkeä lapsuuden metsä tai pellonreunan mesimarjat säilyisivät tuleville sukupolville? Paras kannattaa tallettaa.

5.     Käytä mummoviisautta! 

Läheiset, kullakin omanlaisensa, voivat auttaa ja olla mukana elämänsiivouksessa. Heitä saattaa innostaa jokin sinulta poistuva tavara, he saattavat innostua keskustelemaan elämänsiivouksen merkityksestä tuleville sukupolville. Riittää, jos he huomaavat, että elämänsiivous ilahduttaa sinua. Ilo tarttuu.

On hienoa, että nykyteknologia mahdollistaa muun muassa kauppamatkojen vähentämisen ja yhteiskäytön lisäämisen. Mutta. Se mahdollistaa myös kasvavan globaalin tavaravirran, jossa luonnonvaroja käytetään surutta. Mummoilla on viisautta ja rohkeutta nostaa äänekkäästi esiin elämänsiivouksen opit, jotta vahingollisista kehityskuluista luovutaan!

6.     Sovi ristiriidat, paljasta turhat ”salaisuudet” 

Jokaisen elämään mahtuu asioita ja ihmissuhteita, jotka kalvavat. Monilla on myös salaisuuksia, jotka haluaa ”viedä mukanaan hautaan.” Kaikille kivuliaille asioille ei voi tehdä mitään, mutta osalle voi. Voimaa vievät ristiriidat on hyvä yrittää selvittää.  Hyvä sääntö on kertoa avoimesti asiat, jotka eivät vahingoita ketään, eivätkä riko ihmissuhteita.  Säilytä muistojen aarrearkkuun ne valitsemasi kirjeet tai päiväkirjat, jotka haluat ja voit jakaa. Tuhoa ne, joiden sisältämät salaisuudet olet luvannut pitää tai jotka aiheuttaisivat läheisillesi liikaa surua tai harmeja.

Lisätietoja

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
Reetta Meriläinen, 0400-464220, reettam2@gmail.com

ELÄMÄNSIIVOUS 23.9.klo 17-19 tallenne Aktivistimummot Youtube-kanavalla.

 

Elämänsiivous-tapahtuma 23.9. klo 17-19

Aika: 23.9.2021 klo 17-19, kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen
Paikka: Koronarajoitukset sallivat taas kokoontumiset ja ilolla kokoonnumme Ruoholahteen.
Eläkevakuutusyhtiö Varma, Salmisaarenranta 11, Helsinki, Ruoholahti
Paikalle pääsee helpoimmin metrolla, kun jää pois Ruoholahden asemalla. Varman talon edessä on parkkipaikkoja, auton rekisterinumero tulee ilmoittaa aulaan vahtimestareille.

Tästä puhumme, kun puhumme ELÄMÄNSIIVOUKSESTA
- Turhan henkisen ja materiaalisen roinan poistaminen elämästä
- Yksinkertaisemman ja selkeämmän elämän etsiminen
- Hyvän elämän suojelu myös tulevia sukupolvia varten

Virittäydy tunnelmaan lukemalla Vaula Norrenan blogi aiheesta !

Ohjelma 23.9.klo 16.30 :

-Kahvitarjoilu Varman ala-aulassa klo 16.30 alkaen
-Alkusanat ja tervetuloa, aktivistimummo, toimittaja Reetta Meriläinen
-Hyvän elämän kaipuu, uskontotieteilijä ja tietokirjailija Mikko Kurenlahti 
-Mikä ihmeen elämänsiivous? kulttuuritutkijatutkija, semiootikko Vaula Norrena
-Viisas kulutus, mitä se on? Kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilska

- Käytännön esimerkkejä ja keskustelua

Tervetuloa!
Paikalle mahtuu 50 osallistujaa. Tapahtumaa voi seurata myös webinaarina Aktivistimummojen YouTube-sivulla klo 17 eteenpäin. Kiinnostuksen kartoittamiseksi toivomme, että ilmoittaudut Aktivistimummot-Facebook-sivujen tapahtumasivulla. Lisätietoja ja mediakontaktit seija.kurunmaki@kuule.fi tai 0400-460894.

Lausuntomme ilmastolakiin

Uusi ilmastolaki on nyt lausuntokierroksella. Monien muiden aktiivisten ilmastotoimijoiden tapaan aktivistimummojoukko luki lakiehdotuksen tarkoin silmin. Ilahduimme siitä, että päästövähennystavoitteet ja myös välitavoitteet on nyt kirjattu, ilahduimme että nuoria oli kuultu. Maankäyttösektorin toimiin haluamme ripeyttä. Haluamme myös, että laissa sanktiomäärittelyin varmistetaan, että myös tulevat hallitukset ja kuntapäättäjät sitoutuvat siihen. Korostamme sitä, että ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta annetaan faktapohjaista tietoa ymmärrettävässä muodossa. Onhan kyse “melko” isosta asiasta: lastenlastemme tulevaisuudesta. Vain todellisilla ja pikaisilla teoilla voimme lisätä toivoa ja vähentää ahdistusta. Vastuu on aikuisilla, erityisesti päättäjillä. Lausuntoamme saa jakaa.

Aktivistimummot (www.aktivistimummot.fi) ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Ilmastolakiehdotuksessa päästövähennystavoitteet ovat aikaisempaa kunnianhimoisemmat ja niitä on tuettu väliaikatavoitteilla. Tavoitetta hiilineutraaliudesta 2035 mennessä ei voida saavuttaa pelkkien päästövähennysten avulla, joten oli todella tärkeää liittää maankäyttösektorin ilmastotoimet osaksi lakiluonnosta. Näemme tärkeänä, että maankäyttösektorin ilmastotoimiin ryhdytään mahdollisimman ripeästi.

Aktivistimummot kiinnitti huomiota siihen, että Valtioneuvoston rooli on lain toteutuksessa varsin mittava: Kukin ministeriö valmistelee hallinnonalaansa koskevan osuuden ilmastopolitiikan suunnitelmista, jonka jälkeen Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat, antaa niistä selonteon Eduskunnalle, seuraa niiden toteutumista, toimittaa ilmastovuosikertomuksen ja nimittää Ilmastopaneelin. Aktivistimummoja huolestuttaa, että lain esittämien suunnitelmien sisältöön ja aikataulutukseen sekä muihinkin laissa mainittuihin seikkoihin saattaa vaikuttaa se, miten vahvasti kulloinenkin hallitus priorisoi ilmastomuutoksen torjuntaa.

Lisäksi Aktivistimummoja huolestuttaa se, että valtion tai kunnan viranomainen saattaisi jättää asioita puolitiehen vedoten lain hieman epämääräisiin sanamuotoihin kuten ”mahdollisuuksien mukaan” ja ”paikalliset olosuhteet huomioiden”. Jäimme myös miettimään mitä tapahtuu, jos tavoitteisiin ei päästä. Lakiin tulee kirjata tehokkaat sanktiot.

Aktivistimummoja ilahduttaa, että lasten ja nuorten näkemykset oli huomioitu lain valmistelussa. Kun lakia aikanaan aletaan toteuttaa, tarvitaan kaikkien kansalaisryhmien mukanaoloa ja tukea.  Ilmastomuutoksesta kannetaan laajasti huolta eri ikäryhmissä (Aktivistimummojen lisäksi muun muassa Ilmastovanhemmat, Ilmastoisovanhemmat, ClimateMove ja ”Perjantait Gretan kanssa” -liike) ja eri ammattiryhmissä (esimerkiksi Ilmastolääkärit, Ekopsykologit ja Insinöörien ilmastorintama). Onkin erittäin tärkeää, että lain tavoitteiden toteutumisesta tiedotetaan yleisölle kattavasti ja ymmärrettävästi, koska tieto asioiden edistymisestä kannustaa kansalaistoimijoita ja auttaa ympäristöahdistukseen.

Toivon ja tekojen puolesta 
Aktivistimummot

Kuva: Aktivistimummot ympäristöministeriössä Krista Mikkosen vieraana syksyllä 2020