Toiminta luo toivoa 6.11. klo 17-19

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun joukko mummoja halusi olla nuorten rinnalla tekemässä työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Viiden vuoden aikana tietoisuus ilmastokriisistä on lisääntynyt, mutta miten on käynyt tulevaisuuden toivon? 

 Uuden viisivuotiskauden avauksena kokoonnumme keskustelemaan aiheesta Toiminta luo toivoa  6.11.2024  klo 17.00-19.00 Oodin Kuutioon.

Tervetuloa! Seija Kurunmäki, Aktivistimummot

Alustukset

• Toivo vaatii tekoja - NYT! EU Climate Pact Ambassador, Aktivistimummo Anu Harkki

• Positiivisten tulevaisuuskuvien merkityksestä, Meteorologi Kerttu Kotakorpi

• Vihreä siirtymä - todellinen kestävyyslaji! Esimerkkejä vetytalouden kehittämisestä., Johtaja Outi Ervasti 

• Nuoren rinnalla, Nuorisolääkäri Elina Hermansson

• Nuoren kommenttipuheenvuoro Alisa Horsmanheimo

Keskustelua toivoa luovasta toiminnasta

• Vetäjänä lastenpsykiatri, Aktivistimummo Liisa Viheriälä

Tervetuloa Oodiin!

Tilaisuus on maksuton eikä vaadi ennakkoilmottautumista.

Livesriimatun  tilaisuuden tallenne.
Lue lisää www.aktivistimummot.fi

#aktivistimummot #toivo #EUClimatePact #MyWorldOurPlanet

Aktivist Grannies kansainvälisessä mediassa

Aktivistimummot-liike on mukana myös kansainvälisissä isovanhempien yhteisöissä, mm. kansainvälisessä Our Kid’s Climate-yhteisössä. Toimittaja Rachel Redfern haastatteli Aktivistimummo ja ilmastolääkäri Helena Kääriäistä ja teki siitä jutun Climate Tribe-yhteisön sivustolle. Juttu on upeasti kuvitettu Aktivistimummojen oman kuvittajan, kuvataiteilija Anne Leppäsen mummojen lumikampanjaan tekemillä piirroksilla.

Lue koko juttu täältä https://theclimatetribe.com/en/read/interviews/the-finnish-grannies-fighting-for-the-climate

Aktivistimummo luontofoorumissa

Miten sovittaa yhteen kaupunkien maankäyttö, luontoarvot, ilmastonmuutos ja kaupunkilaisten toiveet? Tätä pohdittiin kaupunkien ensimmäisessä luontofoorumissa Tampereella 11.9. Seminaarissa julkaistiin 10 kaupungin julkilausuma, jossa kaupungit sitoutuvat luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Yhtenä keskustelijana tapahtumassa oli Aktivistimummo Tuula Råman, jolla on pitkä kokemus rakentamisen alalla. Tuula Råman valaisee blogissaan, mistä luontofoorumissa on kysymys.

Kaupunkien luontofoorumi etsi vastauksia kaupunkien kasvun ja luonnon yhteensovittamiseen. Miten sovittaa yhteen kaupunkien maankäyttö, luontoarvot, ilmastonmuutos ja kaupunkilaisten toiveet? Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät vauhdilla. Maapallon keskilämpötilan on arvioitu nousevan noin neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä ja lajikato luonnossa on edennyt jo kuudenteen sukupuuttoaaltoon. Samaan aikaan kaupungit kasvavat ja kaupungistuminen jatkuu. Kaupunkien kasvu edellyttää toimivaa infrastruktuuria ja riittävästi asuntoja, kouluja, työ- ja harrastuspaikkoja eri ikäryhmille.

Tampereen seminaarissa tunnistettiin ja tunnustettiin varsin yksimielisesti tehtävän työn tärkeys. Suurimmat kaupungit tekevät jo paljon erilaisia toimenpiteitä, mutta onko vauhti riittävä. Suomen kaupungeissa on vielä lähiluontoa ja nyt viimeistään on huolehdittava, että se säilytetään. Lähiluonnon merkitys on kiistatta tärkeä kaikille ikäryhmille. Luonnon terveysvaikutuksista on saatavilla paljon tietoa, jota tutkijat esittelivät myös seminaarissa.

Kohtuullisuus nostettiin seminaarin toisessa teemakeskustelussa tärkeäksi osaksi ratkaisua. Meidän tulee kohtuullistaa kulutuksemme, toimia resurssiviisaasti, purkaa olemassa olevaa maltillisesti, uudelleenkäyttää ja kierrättää, säilyttää sekä elollinen että eloton luonto.

Erilaisten tarpeiden ja näkemysten yhteensovittaminen on haaste, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan paljon rakentavaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kesken yhteisen ymmärryksen aikaansaamiseksi. Vastakkainasettelu ei ratkaise ongelmia.

 Kun puhutaan kaupungeista, niin kaavoittajalla on paljon vastuuta ja valtaa ottaa huomioon, että säilytämme riittävästi monimuotoista luontoa tuleville sukupolville. Ekologisten, taloudellisten ja kulttuuristen arvojen yhteensovittaminen on haaste ja mahdollisuus. Tietoa meillä on jo nyt. Luonnon säilyttäminen on otettava huomioon käytännössä eikä vain juhlapuheissa. Seminaarissa julkaistu 10 kaupungin yhteinen julkilausuma, jossa kaupungit sitoutuvat luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen antaa toivoa (https://www.tampere.fi/kaupunkien-luontofoorumi-2024/kaupunkien-julkilausuma).

Nyt odotetaan käytännön toimenpiteitä, joita me Aktivistimummot seuraamme aktiivisesti.

Teksti: Tuula Råman
DI, KTM, aktivistimummo

Kuva Tampereella 11.9. tehdyn julkilausuman nettikuvitusta

Julkilausuman allekirjoittivat seuraavat 10 kaupunginjohtajaa

Pormestari Juhana Vartiainen, Helsinki

Pormestari Kalervo Kummola, Tampere

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoo

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Vantaa

Kaupunginjohtaja Ari Alatossava, Oulu

Pormestari Minna Arve, Turku

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylä

Kaupunginjohtaja Soile Lahti, Kuopio

Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen, Lahti

Kaupunginjohtaja Lauri Inna, Pori.

Tapaa Aktivistimummot Itämerifestissä

.Aktivistimummot ovat mukana John Nurmisen Säätiön organisoimassa Itämerifestissä 29.8. klo 12-19. Löydät meidät Helsingin Pakkahuoneenlaiturilla teltasta 4. Annamme käytännön vinkkejä siitä, millaisia vesistöjen ja Itämeren tilaa parantavia asioita jokainen voi tehdä omalla mökkirannallaan. https://itameripaiva.fi/tapahtuma/itamerifest/

Itämerifest on koko perheen merellinen ilmaistapahtuma Helsingissä Pakkahuoneenlaiturilla. Pakkahuoneen laiturialueella on yhteensä 12 telttaa, joissa kerrotaan mm. Itämeren hylyistä, vesistöjen suojelusta sekä ympäristöystävällisestä veneilystä ja ruokavaliosta. Kävijät pääsevät tutustumaan myös merentutkimusalus Arandaan. Lapsille on paljon jännittävää ohjelmaa ja kilpailuja.

Aktivistimummojen teltalla tapaat ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesien suojeluun perehtyneitä aktivistimummoja. Voit osallistua myös ranta-aiheiseen tietokilpailuun. Koululaisryhmien opettajat voivat käyttää tietokilpailua pohjana laajemmille keskusteluille vesistön ja rantojen huollosta.

Viisi vuotta toimineen Aktivistimummot-liikkeen tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot vahdittavat tekoja ja peräänkuuluttavat laajaa yhteistyötä, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kaikkien vesiemme, metsiemme ja peltojemme tila vaikuttaa myös Itämeren hyvinvointiin.

Aktivistimummojen rantaohjeisto:

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.   

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot sekä rantavedet luonnontilaan. 

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnonlajeja. Unohda keinonurmikot. 

4. Tunnetko järvesi näkösyvyyden, sinilevätilanteen tai ravinnetason? Havainnoi, mittaa ja opi uutta.  

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä. 

6. Kuuntele hiljaa ja häiritsemättä luonnon ääniä. Anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla sekä vedessä.  

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista. 

Tavataan 29.8. Pakkahuoneenlaiturilla.

Tervetuloa!

Lisätietoa

www.aktivistimummot.fi

Armi Temmes, armi.temmes@gmail.com

050-5987661

Aktivistimummot kesälaitumille

Juhannuksena moni meistä kirmaa kesän viettoon. Kuka rannoille, kuka metsäretkille, kuka muualle matkaten. Monille meistä oma koti on myös rakkain kesäkoti. Kesä kuluu yksin, kaksin tai isomman perhepiirin kera.

On aika iloita siitä, mitä on saatu aikaan. Kesällä on aikaa pohtia, miten syksyllä voimme entistä ponnekkaammin jatkaa työtä, joka tähtää siihen, että lapsenlapsillamme jää maailma, jossa voi elää. Paljon on tehtävää, jotta tulevaisuuden toivo säilyy eikä ilmastoahdistus vie toimintakykyä. Ennen EU-vaaleja muistutimme EU-ehdokkaita: Ilmastojahkailu ei käy. Onnellista, oli että ennallistamisasetus meni EU:ssa läpi ja Suomikin voi aloittaa kansalliset toteutamisuunnitelmat luonnon tilan parantamiseksi.

Olemme iloisia, että saimme olla mukana Luonnonperintösäätiön Korppoon ikimetsän hankinnassa. Olisi hienoa tehdä kesäretki Ikikorpin ikimetsään. Ilahduttavaa on myös se, että Aktivistimummojen toiminta on asteittain laajenemassa Tampereelle, Turkuun, Poriin. Syksyllä päästään Suomen valloituksessa eteenpäin. Aktivistimummot ovat mukana myös kansainvälisessä isovanhempien liikkeessä, muun muassa 31.5. The wake-up call whistle blowing action Vote4future sillä huoli lastenlasten tulevaisuudesta on yhteinen.

Kesällä meillä on mielessä vesiasiat. Olemme olleet mukana Vesistösäätiön Vesi vanhin voitehista -yhteistyöhankkeessa, joka tutkii vettä sekä luonnontieteellisestä että kulttuurisesta näkökulmasta. Tuloksia esitellään heinäkuussa Mäntässä.

Olemme isolla joukolla mukana John Nurminen säätiön Itämerifestissä 29.8. teltassa numero neljä. Tule sinne keskustelemaan mahdollisuuksista parantaa Itämeren tilaa - omassa mökkirannassa. Voit perehtyä aiheeseen Aktivistimummojen #rantakuntoon -blogeissa.

Lokakuussa vietämme 5-vuotispäivää. Sen kunniaksi keskustelutilaisuus Oodin Kuutiossa 6.11.2024.

Oikein hyvää kesää kaikille. Jatkamme keräystä Luonnonperintösäätiön mummonmetsään. Jos haluat lahjoittaa, se on helppo tehdä täällä.

Löydät Aktivistimummot Facebookista, X.:stä ja Instasta. Kesällä päivitämme silloin tällöin.

Voit ottaa myös yhteyttä Aktivistimummojen yhteyshenkilöön seija.kurunmaki@kuule.fi tai 0400-460894

Paraisten Vuoden ympäristöteko-palkinto Aktivistimummoille

Vuoden ympäristöteko -palkinto jaetaan vuosittain Paraisilla kunnianosoituksena yhdestä tai useammasta toimesta, jotka ovat parantaneet ympäristön tilaa Paraisilla ja Saaristomerellä.

Vuonna 2024 palkinnon sai Aktivistimummot-liike yhdessä Göta ja Kurt Holmbergin kuolinpesän ja Luonnonperintösäätiön kanssa.   Perusteluna palkinnolle on, että he ovat yhteisvoimin antaneet suuren panoksen luonnon monimuotoisuuden hyväksi suojelemalla vanhan metsän. Suojeltava metsä on Varsinais-Suomen mittakaavassa suuri, pinta-alaltaan 44 ha. Alueella on havumetsiä, kallioita, pieniä soita ja merenrantaa. Metsä on paikoin jopa 170-vuotta vanhaa ja pitää sisällään paljon lahopuuta.

Luonnonperintösäätiö osti metsän kuolinpesän osakkailta. Aktivistimummot-liike keräsi Mummonmetsä-kampanjansa avulla 30 000 euroa säätiölle metsän ostamiseksi ja kampanjoi aiheesta aktiivisesti. Aktivistimummojen keräys metsien puolesta jatkuu edelleen Luonnonperintösäätiön sivuilla. 

Lue lisää www.visitparainen.fi

Kuvassa Luonnonperintösäätiön tj Pepe Forsberg pitämässä kiitospuhetta. Hänen vieressään oikealla aktivistimummo Anu Harkki. Kuva Paraisten päiviltä 8.6.2024

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustus Kerttu Kotakorvelle

Viidettä kertaa jaettavalla tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tuovat esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ratkaisuja sekä luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Kerttu Kotakorpi on kirjoittanut kaksi kansantajuista ilmastonmuutosta ja luontokatoa käsittelevää kirjaa. Hän peräänkuuluttaa kirjoissaan sitä, että on toimittava nopeasti. Hänen kirjoissaan kuuluu myös toivo, joka syntyy olemassa olevien ratkaisujen käyttöönotosta sekä rakkaudesta luontoon.

Pelargonia-tunnustus annettiin Villa Elfvikissä 5.6. 2024.

Perusteluna valinnalle Aktivistimummot esittävät neljä seikkaa, joita he Kerttu Kotakorven työssä arvostavat.

1. Kirjat Suomen luonto 2100 ja Minun Luontoni ovat selkeäsanaisia teoksia, jotka antavat tärkeää perustietoa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta korostaen rakkautta luontoon. 

2. Suomen luonto 2100  -kirja muistuttaa konkreettisesti siitä, että meidän ratkaisumme, tekomme ja tekemättä jättämisemme vaikuttavat seuraavien sukupolvien elämän edellytyksiin. Mummot arvostavat sukupolvien yli yltävää toimintaa, jotta lapsenlapsilla olisi maailma, jossa elää.

3. Kerttu Kotakorven kirjat ja hänen julkisuudessa esiin nostamansa faktat muistuttavat, että olemme tukevasti väärällä tiellä. Elämäntapaamme, erityisesti fossiilienergian käyttöön ja hiilinielujen suojeluun tarvitaan toimenpiteitä pikaisesti.  

4. Vaikka moni asia on menossa väärään suuntaan, toivoa tuo se, että maailma on herännyt ilmastonmuutoksen peruuttamattomuuteen. Jokainen meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa ilmastomuutokseen, mm. valitsemalla sellaisia päättäjiä, jotka tekevät konkreettisesti vaikuttavia ilmastopäätöksiä.

Kerttu Kotakorpi on ilahtunut saamastaan Aktivistimummojen tunnustuksesta.  Hän näkee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä ylisukupolvisena asiana. ”Myös rakkaus luontoon ja halu luonnonsuojeluun on monesti perintöä sukupolvelta toiselle”, Kotakorpi sanoo.

”Monien kasautuvien kriisien keskellä emme saa unohtaa voimakkaimmin tulevaisuutta määrittäviä; ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kaikki voitava on tehtävä niitä hillitäksemme juuri nyt, koska kaikki viivyttely pahentaa tilannetta. Emme kuitenkaan saa lamaantua. Siksi haluan itse pitää yllä toivoa ja keskittyä ratkaisuihin”, sanoo Kotakorpi.

Aiemmin Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saajiksi on valittu:
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö 
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu
2023 VR

Lisätietoja

Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
aktivistimummot@gmail.com

Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647
Insta: @aktivistimummot

Kerttu Kotakorpi
Kerttu.kotakorpi@yle.fi
Insta: @kerttukotakorpi

Kirjat:

Kerttu Kotakorpi, Suomen luonto 2100, Bazar 2021
Kerttu Kotakorpi, Minun luontoni, Bazar 2023

Äitienpäivälahja luonnolle: Korppoossa on nyt Mummonmetsä

Luonnonperintösäätiö on ostanut Paraisten Korppoosta Inikorpin vanhan 44 hehtaarin metsän. Aktivistimummot-liike osallistui Inikorpin ikimetsän hankintaan merkittävällä panoksella lahjoittamalla Mummonmetsä-kampanjalla keräämänsä yli 30 000 euroa tähän ikimetsään.

Aktivistimummot-liikkeellä on lähes koko toimintansa (noin 5 vuotta) ajan ollut käynnissä Mummonmetsä-kampanja. Sen puitteissa on lahjoitettu itse ja kehotettu muitakin ihmisiä lahjoittamaan Luonnonperintösäätiölle. Se tarkoittaa, että vaikkapa joulu- tai äitienpäivälahjatoiveena on ollut toive sijoittaa ikimetsään. Samalla on vältytty turhan tavaran hankkimiselta.

“Satsaaminen Luonnonperintösäätiön ikimetsään oli meille helppo valinta.  Ikimetsä on varma tapa vähentää luontokatoa ja säilyttää lapsenlapsille jotakin pysyvää. Vaikka ensimmänen Mummonmetsä eli pala Inikorpin ikimetsää Korppoosta on nyt hankittu, jatkamme Mummonmetsä-keräystä. Kun uutiset luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta ahdistavat, tarvitaan jahkailun sijaan todellisia tekoja.  Ikimetsän suojelu on yksi tapa, johon jokainen meistä voi osallistua.  Se on myös päättäjien keinovalikoimassa, kun yhteisen metsiemme eli Metsähallituksen luonnontilaisten metsien tulevaisuudesta päätetään”, Seija Kurunmäki Aktivistimummoista kertoo.

Kiitos kaikille lahjoittajille! Kiitos metsäalueen Luonnonperintösäätiölle myyneelle kuolinpesälle. Olemme yhteistyössä pelastaneet taas yhden palan ikimetsää. Aktivistimummojen keräys Luonnonperintösäätiölle jatkuu. Pääset tekemään lahjoituksen Luonnonperintösäätiön keräyssivuilla.

Lue lisätietoa Inikorpin ikimetsästä Luonnonperintösäätiön tiedotteesta 10.5.2024.

LISÄTIETOA:

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, Aktivistimummot-liike
puh. 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi

www.luonnonperintosaatio.fi
Harri Hölttä, Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja,
puh. 050 355 5770, harri.holtta@luonnonperintosaatio.fi

Luonnonperintösäätiö on kalastaja Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.

Kirjeet kolmelle ministerille

Aktivistimummoissa ollaan huolestuneita hallituksemme jahkailusta ilmastoasioissa. Tällä menolla jätämme elinkelvottoman maapallon seuraaville sukupolville. Tulevan EU-parlamentin päätöksillä on myös suuri vaikutus ilmastonmuutokseen. Muistutamme päättäjiä, että JAHKAILU EI KÄY ja lähetimme kirjeet kolmelle ministerille: Kai Mykkäselle, Kaisa Juusolle ja Anna-Maja Henriksonille. Me äänestämme ehdokasta joka ajattelee lastenlastemme tulevaisuutta.
EU-vaalit  6.-9. kesäkuuta 2024

Aktivistimummojen avoimet kirjeet päättäjille

Toukokuun alussa lähetetyt kirjeet tässä, vastauksia odotamme.

o o o

Hyvä Ilmastoministeri Kai Mykkänen, 

Aktivistimummot haluavat, että jätämme seuraaville sukupolville terveen, monimuotoisen luonnon ja pysäytämme ilmastonmuutoksen Pariisin sopimuksen mukaisesti. Ilmastokriisi ei ole lastenlastemme aiheuttama ja on aikuisten vastuu estää tilanteen paheneminen. Kiitokset osallistumisestanne eduskuntavaalien edellä alkuvuodesta 2023 pidettyyn paneeliimme.  Erityisesti meitä ilahdutti kannatuksenne valtion vanhojen metsien suojelemiseksi.

Toistaiseksi nykyisen hallituksen toimet eivät vakuuta meitä.   Tutkittu tieto kertoo meille, että meidän on tehtävä kaikki mahdollinen metsien ja muun luonnon hiilinielujen lisäämiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, koska ns. ”Piippujen tulppaaminen” ei riitä.  Lisäksi tiedämme, että hiilen talteenotto on tekniikkana vielä kehittymätön ja sen vaikutukset tulevat liian myöhään.  Luonnon ennallistamiseen panostaminen on monin verroin halvempaa kuin hiilen talteenotto, joten siihen ryhtyminen nyt nopeuttaa merkittävästi päästöjen vähentämistä.

Aktivistimummot haluavat nähdä, että myös Ilmastoministeri kuuntelee ja soveltaa tutkittua tietoa vastuullisessa toimessaan.  Nykyiselle hitaalle etenemiselle sanomme: Tämä ei käy!

Kysymmekin teiltä hyvä Ilmastoministeri: miten aiotte varmistaa, että Suomi pysyy lupauksessaan olla hiilineutraali vuonna 2035?

Aktivistimummojen Vaalipaneeli järjestetään 20.5 EU-salilla.  Toivomme voivamme lukea vastauksenne tähän kirjeeseen siellä, jotta noin 15000 FB, Instagram ja X seuraajaamme voivat kuulla vastauksenne striimauksessa.

Aktivistimummojen plsta,

Anu Harkki, EU:n Ilmastolähettiläs
Helena Kääriäinen, Tutkimusprofessori
Reetta Meriläinen, Toimittaja
Armi Temmes, MMT

 o o o

Arvoisa opetusministeri Anna -Maja Henriksson,

Ilmastokriisi on tehnyt lasten ja nuorten tulevaisuudesta epävarman. Vaikka kriisin seuraukset jakautuvat maapallolla epätasaisesti, ne koskevat jokaista. Ellemme nyt torju kriisiä tehokkaammin, tulevia sukupolvia odottaa vesi- ja ruokapula sekä ilmastopakolaisten virta. Nykyiset toimet eivät yksinkertaisesti riitä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ahdistusta. Joidenkin kohdalla tämä ahdistus voi johtaa ilmastonmuutosta hillitsevään toimintaan. Suurella joukolla, erityisesti nuorilla,  ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus ja tulevaisuuden pelko luo toivottomuutta sekä laskee toimintakykyä.  Lukuisat tutkimukset, kyselyt ja barometrit kertovat lasten ja nuorten ilmastoahdistuksesta. Kolme vuotta sitten julkistettu suuri kansainvälinen tutkimus kertoi, että 75 prosenttia 16-25-vuotiaista piti tulevaisuutta pelottavana. Suomalaisista vastaajista liki puolet epäröi lasten hankkimista ilmastohuolen takia. 

Aktivistimummot sanovat nykytilanteesta: Tämä ei käy! He kysyvät: 

Mitä Teidän johtamanne opetus- ja kulttuuriministeriö tekee, jotta lasten ja nuorten ilmastoahdistus vähenisi? Millaisin keinoin Teidän ministeriönne torjuu ilmastokriisiä?

Aktivistimummojen puolesta

Liisa Viheriälä, lastenpsykiatri
Anu Harkki, EU Ilmastolähettiläs
Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita

o o o

Arvoisa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso

Ilmastokriisi ja ympäristön muutokset aiheuttavat suoraa ja epäsuoraa uhkaa terveydelle. Kaikkein akuutein terveysuhka on helteiden lisääntyminen, mikä on erityisen vaarallista pikkuvauvoille ja vanhuksille. Pienhiukkasten ja ympäristömyrkkyjen aiheuttaman uhan seuraamukset ilmenevät hitaammin. Malaria ja dengue-kuume saapunevat Pohjois-Eurooppaan vasta joidenkin vuosien kuluttua. Kysymys on mitä suurimmassa määrin tulevien sukupolvien, lasten ja nuorten terveydestä, mielenterveys mukaan lukien.

Toisaalta tiedetään, että muutokset, joilla yksilöinä tai yhteiskuntana pyrimme vähentämään ilmasto/ympäristökuormaa, ovat lähes poikkeuksetta terveyttä edistäviä. Tulee myös muistaa, että terveydenhuollon hiilijalanjälki on merkittävän suuri, arviolta 6% Suomen koko hiilijalanjäljestä. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla.

Aktivistimummot kysyvät, miten johtamallanne hallinnonalalla on huomioitu helteiden aiheuttama terveysuhka ja tulevat ilmasto- ja ympäristömuutoksen uhat. Mitä on tehty ja mitä suunnitellaan?

Saamme vaikutelman, että STM on ollut tässä asiassa täysin passiivinen. Näin ei voi jatkua! 

Aktivistimummojen Vaalipaneeli järjestetään 20.5. EU-salilla Helsingissä. Toivomme voivamme lukea vastauksenne tähän kirjeeseen siellä, jotta noin 15 000 Facebook- Instagram- ja X-seuraajaamme voivat kuulla sen striimauksessa.

Aktivistimummojen puolesta,

Liisa Viheriälä, lastenpsykiatri
Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita
Anu Harkki, EU Ilmastolähettiläs

 o o o

Ilmastojahkailu ei käy! 20.5. klo 14

Aktivistimummot ja EU-vaaliehdokkaat keskustelevat EU:sta ja europarlamentaarikkojen merkitykseksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tilaisuus Eurooppa-salissa Kampissa (Malminkau 16) 20.5. klo 14-16. Mukana viiden puolueen EU-ehdokkaat. Keskustelua alustaa EU-ilmastolähettiläs, aktivistimummo Anu Harkki ja paneelin juontaa politiikan toimittaja Marko Junkkari.

Ohjelma:

Klo 14.00 Tilaisuuden avaus: Anu Harkki, EU ilmastolähettiläs

klo 14.15 Paneelikeskustelu (EU-vaaliehdokkaat viidestä puoluesta, ks. alla)

klo 15.50 Tilaisuuden loppusanat

Panelistit:

• Maria Guzenina, kansanedustaja, Sdp

• Timo Huhtamäki, toimitusjohtaja, Vihreät

• Jussi Saramo, kansanedustaja, Vasemmistoliitto

• Marju Silander, toiminnanjohtaja, VTM, Suomen Keskusta

• Satu Taavitsainen, toiminnanjohtaja, Liike Nyt

Asiantuntijana mukana myös Juha Aromaa, Greenpeace Norden apulaismaajohtaja

Keskustelun aiheita:

• Mitä keinoja EU:lla on kirittää globaaleja päästövähennyksiä?

• Mitkä ovat systeemitason kiireisimmät ratkaisut (lainsäädäntö, verotus) ekoviisaaseen elämään?

• Jätetäänkö Suomen luonnon kohentaminen tuleville sukupolville vai ennallistetaanko jo nyt?

• Mitä EU voi tehdä kiertotalouden vahvistamiseksi? 

• Ilmastokriisi uhkaa ihmisten (etenkin vanhusten ja lasten) terveyttä. Mitä EU voi tehdä uhkien ehkäisemiseksi/torjumiseksi?

• Miten EU voisi vaikuttaa Euroopan ulkopuolella tuotettujen kulutustavaroiden (esim. vaatteet, kahvi, kaakao) hiilijalanjälkeen?

  Tilaisuus pidetään EU-salissa Kampissa. Tule mukaan! Ei ennakkoilmottautumista.

Toimeen on tartuttava. Nyt! Nyt! Nyt!

Huhtikuisena vilakkana perjantaina Akivistimummot kerrankin tulivat Ilmastoisovanhempien ja muiden ilmastoaktivistiryhmien rinnalle eduskuntatalon rappusille vaatimaan ilmastotekoja. Ilmastomiekkareista tuttu slogan kuului moniäänisesti. ”Mitä me haluamme? Ilmastotoimia! Milloin, milloin, milloin? Nyt, nyt, nyt!” Mukana oli myös juuri Aktivistimummot-liikkeeseen mukaan tullut ex-toimittaja Leena Brandt, joka blogissa kertoo, miksi halusi tulla mukaan vaikuttamaan.

Eduskuntatalon portailla alkoi minun polkuni Aktivistimummojen jäsenenä. Paleli. Yritin painaa mieleen uusia nimiä ja naamoja. Nimi- ja naamamuisti ei ole vahvin lajini – siitä pahoittelut jo etukäteen.

Greta Thunberg käynnisti lähes kuusi vuotta sitten, 15-vuotiaana, toiminnan, jonka tarkoituksena on herättää päättäjät ja kansalaiset ilmastokriisin todellisuuteen. Sen jälkeen ilmastoliike on näkynyt monen nimisenä ja monin tavoin Suomessa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Nuoret ovat syystä hädissään, sillä he joutuvat elämään kriisin seurausten kanssa pidempään kuin me seniorit. Ihan hävettää, mitä olemme heille jättämässä.

Onko aktivistien toimissa, mielenosoituksissa ja portailla seisomisessa järkeä? Yhtä hyvin voi kysyä, missä on järki nykyisessä maailmanmenossa. Yhä edelleen fossiilienergiaa käytetään kaikkialla ja päästöjen saaminen Pariisissa sovittuihin rajoihin näyttää mahdottomalta. Ilman monimutkaista laskuoppia on helppo päätellä, että on halvempaa yrittää hillitä ilmastonmuutosta kuin antaa sen romahduttaa elämän edellytykset maapallolla.

Miksi juuri Aktivistimummot?

Lyhyesti: olen aktiivi ja olen mummoikäinen. Tykkään enemmän tekemisestä kuin strategioiden laatimisista ja excelien täyttämisestä. Ikäni puolesta (68-v.) olen sillä tavalla pelottavassa vaiheessa, että en pelkää mitään paitsi korkeintaan sitä, ettei aamulla ole kahvia. Ja kun sitä kahvia saa, jaksaa melkein mitä vaan.

Hmmm… tämä alkaa kyllä kuulostaa siltä, että voisin mennä mukaan myös Greenpeacen juttuihin? Kumiveneellä venäläistä öljyä kuljettavan laivan kylkeen? Here I come – mutta katsotaan nyt ensin nämä Aktivistimummojen touhut! Paljon kiinnostavia asioita on ryhmä saanut aikaan ja monia asioita suunnitteilla.

Aktivistimummo Reetta Meriläinen, jonka tunnen jo Naisten pankin toiminnan kautta, sattui sopivasti kohdalle Hakaniemen markkinoilla huhtikuun alussa. Olin pikku hiljaa toipunut isoista hankkeista eli jättänyt Verde-lehden päätoimittajuuden ja Pekka Haaviston vaalikampanja oli tullut päätökseen. Oli siis aika katsoa uusia asioita – ja niitähän löytyikin useampia.

Samaisena markkinapäivänä pohdiskelin ääneen, että olisi kiva löytää joku eläinsuojelupaikka. Kontakti Vihtiin Länsi-Uudenmaan eläinsuojeluyhdistyksen kissataloon löytyi samantien ja nyt käyn kerran viikossa kissankakkaa putsaamassa. Olen mukana myös Mannerheimin lastensuojeluliiton lukumummina lähikoulussa täällä Helsingissä. Joka tiistai käyn koululla opastamassa muutamaa pikkukoululaista sujuvan lukemisen pariin. Koulussa on muuten enemmän hälinää kuin kissatalossa!

Ex-sitä ja tätä

Mukava oli huomata, että Aktivistimummoihin mukaan tullessani minulta ei kukaan kysynyt CV:tä. Sain kuulla, että ryhmä täyttää viisi vuotta ja kaikki ovat tervetulleita. Mummohenkisyys on yhteinen piirre. Eikä tarvitse olla mummo, saa olla pappa tai nuori ilman lapsia. Vaikka ei kysytty, niin kerron, että omalta listalta löytyy journalismia, mediavalmennusyrittäjyyttä ja virkamiestyötä Brysselissä, ja mummohenkisyyttäkin. Eikä ole tullut aika pitkäksi ennenkään.      

Facebook-ryhmässä pääset sisään toimintaan.  Nettisivuilla www.aktivistimummot.fi kerrotaan, mitä on tulossa.  
Yhdessä saamme muutoksen aikaan.
Ilmastojahkailu ei käy!
  

Leena Brandt
Aktivistimummo

ps. kuvassa olen tuo oikealla oleva punaisessa untuvatakissa.           

Rakastammeko rantojamme?

Aktivistimummot-liikkeessä ollaan huolestuneita järviemme, Itämeren ja kaikkien vesiemme tilasta. Meillä Suomessa on pidetty puhdasta vettä niin itsestään selvänä asiana ettemme  aina ymmärrä, miten kovasti jokainen meistä vaikuttaa omilla toimillaan rantojen ja vesien tilaan. Kohta kesäasukkaat palaavat taas rannoille. Aktivistimummojen ranta-asiantuntijat yhdessä Suomen Vesistösäätiön asiantuntijoiden kanssa keräsivät tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi. 

Rannat ovat keskeinen osa suomalaista elämänmuotoa, etenkin kesällä. Tietävätkö rantojen asukkaat, mökkiläiset, kesävieraat ja muut rantojen käyttäjät, miten rantoja suojellaan tulevia sukupolvia varten? Aktivistimummot tarjoavat tähän esimerkkejä ja tietoa.

Miksi rannat?

Rannat ovat meille rakkaita ja niissä yhdistyvät ympäristönsuojelun ydinkysymykset: ilmastonsuojelu, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesiensuojelu. Rannat ovat erilaisten elinympäristöjen rajapintoja ja siksi arvokkaita myös luonnon kirjolle. 

Tänään niitä uhkaava muutos jää huomaamatta. Moni luulee, että ei voi tehdä mitään, mutta meidän teoillamme, pienilläkin, on merkitystä. Tämän vuoksi Aktivistimummot ovat päättäneet toimia ja keränneet rantojen rakastajille käytännönläheisen ohjeiston, joka pohjaa tutkimus- ja faktafaktoihin.

Millainen on suomalainen ranta?

Rannat ovat tärkeitä mummojen lisäksi kaikille suomalaisille osana sielunmaisemaamme. Suomessa on noin 55 000 vähintään hehtaarin kokoista järveä sekä pitkä Itämeren rannikko Virolahdelta Tornioon. Rannoilla on kautta aikojen asuttu, kohdattu ja kuunneltu, saunottu ja pesty. Rantoja käytetään niin eräilyyn ja yöpymiseen nuotion äärellä kuin myös luonnon tarkkailuun, uintiretkiin ja kalastukseen. 

Vesistöt muodostivat ennen tärkeimmät kulkureitit sekä kesäisin että talvisin. Järvemme ja jokemme ovat tärkeitä juomaveden ja ravinnon lähteitä, ja vesivoima on edelleen merkittävä energianlähde. Erilaisten rantojen kirjo on suuri. 

Mitä on muuttumassa?

Luonnonrannat muuttuvat usein huomaamattomasti, ja rakentamattomia paikkoja on yhä vähemmän. Toiminnan vaikutuksia linnustoon, kalastoon ja elonkirjoon ei aina ymmärretä. Jos metsää hoidetaan, rantakin muuttuu. Rantapellot, kosteikkorannat ja suot ovat erityisen herkkiä. Muutokset, kuten ojitus tai maaperän ja kasvillisuuden käsittely, vaikuttavat ilmastoon, veden laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Suomen järvet on suurelta osin säännösteltyjä, veden korkeusvaihtelu on määritelty energiatarpeiden ja tulvasuojelun mukaan. 

Rakennettu ranta voi olla mökkiranta, kotiranta, uimaranta, veneranta, tie tai satama rakenteineen. Useimmiten tällaista rantaa on ruopattu ja rakennettu, metsää on käsitelty. Joskus rannat on vahvistettu paaluilla tai muureilla. Mökkipihoja rakennetaan kovin eri tavoin. Voimakas rakentaminen terasseineen, suurine laitureineen ja leikattuine nurmikoineen on usein esillä sisustuslehdissä ja televisio-ohjelmissa.  Äänekäs hupiliikenne pikaveneineen ja vesiskoottereineen yleistynyt monilla alueilla. 

Meidän on nyt aika toimia rantojen hyväksi

Aktivistimummot ovat laatineet Tee se itse -ohjeiston rantojen suojelemiseksi, jotta lapsenlapsemmekin voisivat nauttia rannoista. Ohjeet on tarkoitettu jokaiselle; ne ovat käytännönläheisiä. Ohjeisto on perusteltu tarkemmin blogeissa, jotka löytyvät Aktivistimummojen verkkosivuilta (www.aktivistimummot.fi).

Aktivistimummojen rantaohjeisto:

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.   

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot sekä rantavedet luonnontilaan. 

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnonlajeja. Unohda keinonurmikot. 

4. Tunnetko järvesi näkösyvyyden, sinilevätilanteen tai ravinnetason? Havainnoi, mittaa ja opi uutta.  

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä. 

6. Kuuntele hiljaa ja häiritsemättä luonnon ääniä. Anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla sekä vedessä.  

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista. 

Aktivistimummot-liike perustettiin syksyllä 2019. Perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. ”Me Aktivistimummot teemme työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Mummoviisaudella tarkoitamme aikuisten vastuuta sekä kohtuuden ja toivon sanomaa. Me muutamme oman ahdistuksemme teoiksi, mutta vältämme lisäämästä pienten lasten ahdistusta,” verkoston kokoaja aktivistimummo Seija Kurunmäki muistuttaa.

Lisätietoja:

Päivi Salpakivi, metsänhoitaja, Aktivistimummo, puh. 0400 754748, salpasalo(at)hotmail.com
Armi Temmes, MTT, Aktivistimummo, puh. 050 5987661, armi.temmes(at)gmail.com

Kohdataan ympäristökriisi yhdessä

Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja Kohdataan ympäristökriisi yhdessä tuo näkyväksi nuorten huolen ympäristöstä. Tutkimusten mukaan jopa 75% nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana.  Aktivistimummot-liike lähtee mukaan kampanjaan.  Aktivisimummojen tavoitteena on estää lamaannuttava epätoivo ja tuoda näkyväksi myös toivon sanomaa ja nostaa esiin asioita, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty ja tehdään.  Mukanaololla myös muistutetaan, että nuoria ei jätetä yksin ympäristöhuoliensa kanssa.

Nuorten huoli ei ole tuulesta temmattua. Ilmaston lämpeneminen, lajikato, luonnonvarojen ehtyminen, sodat ja muut tulevaisuuden kriisit ja uhkakuvat tulevat vaikuttamaan merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Nuori voi kokea itsensä pieneksi ja voimattomaksi suurten ympäristöongelmien edessä. Kokemus voi olla jopa musertava. .

Nuorten tulevaisuushuolia ei pidä koskaan ohittaa tai vähätellä. Viisi vuotta toiminut  Aktivistimummot - liike  korostaa oikean monipuolisen tutkitun tiedon ja toivon merkitystä.

 - Media välittää jatkuvasti uhkaavia ja pelottavia uutisia eri kanavilla. Hyvät uutiset ja myönteinen kehitys saavat vähemmän näkyvyyttä. Nuorten on tärkeä saada tietoa myös ympäri maailmaa tapahtuvasta kehitystyöstä ja toiminnasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siitä, että tämä toiminta on ollut tuloksellista.  Nuoria tulee kuulla ja he tarvitsevat tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä emotionaalista tukea.  Meidän tulee vaatia ilmastotoimia erityisesti päättäjiltä. Me itse voimme hillitä ilmastonmuutosta arjen pienilläkin valinnoillamme . Oma toiminta vahvistaa toimintakykyä, toimii puskurina ilmastoahdistusta vastaan sekä antaa toivoa, Aktivistimummo ja lastenpsykiatri Liisa Viheriälä sanoo.

Lue Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja-aineisto ja tiedote  https://www.ymparistoahdistus.fi
Lisätietoa kampanjasta kia.lofberg@mieli.fi

Aktivistimummot jakaa maaliskuun 2024 aikana kampanjamateriaalia sosiaalisessa mediassa, mm. Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä.

Lisätietoa

Aktivistimummot

Liisa Viheriälä
Lastenpsykiatri
viherialaliisa@gmail.com

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen yhteyshenkilö
seija.kurunmaki@kuule.fi
0400-460894

 Kuva: ymparistoahdistus.fi

Riittävän paras joulu

Kolme vuotta sitten Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen yhdistivät voimansa riittävän parhaan joulun puolesta. Kampanjan kasvona toimi silloin Aktivistimummojen riveihin liittynyt Joulumuori. Joulumuoria oli jo pitkään surettanut halvat ja hajoavat joulunviettotavat, jotka kuluttavat sekä luonnon että meidän ihmisten voimavaroja. Joulumuori tahtoi aktivoitua tärkeän asian puolesta. Vuoden 2020 kampanja poiki monta hyvää ideaa siitä, miten saamme paremman joulumielen välttämällä krääsävuorten syntymistä omiin ja lastenlastemme koteihin. Laitamme nyt hyvän kampanjan kiertoon julkaisemalla osan sisällöstä myös vuonna 2023. Tervetuloa mukaan keskustelemaan aiheesta Aktivistimummojen Facebook-sivuille.

Riittävän paras joulu -kampanjassa Aktivistimummot, niinkuin myös Joulumuori tahtoo kannustaa kaikkia viettämään kohtuullista ja armollista joulunaikaa. On hyvä muistaa, ettei joulua tarvitse suorittaa. Joulun ytimessä eivät ole lahjavuoret, kirkkaiksi puunatut pinnat tai stressaava tavoite ideaalista joulusta. Sen sijaan Joulumuori toivoisi näkevänsä joulunviettäjien keskittyvän kohtuullisuuteen ja harkintaan. Niihin perustuvat teot ovat välittämistä, joka ulottuu sekä itseen, toisiin että myös maapallomme tilaan. 

Joulun juhlimiseen voi liittyä paljon erilaista kuormittavuutta: kiihtyvä kulutuskäyttäytyminen merkitsee raskaan joulun toivotusta sekä meille ihmisille että maapallolle. Pidättäytymällä parhaamme mukaan joulunajan kulutushysteriaan tempautumisesta, voimme hidastaa osaltamme ilmasto- ja ympäristökriisejä. Kaiken lisäksi ajatuksella ostettu kohtuullinen lahja on myös saajalleen merkityksellinen, verrattuna silkan ostamisen takia hankittuun, nopeasti unohtuvaan tavarapaljouteen. Näin oma harkinta ja kohtuus korostavat sekä henkilökohtaisia ilmastotekoja että joulunajalle tärkeää lähimmäisten huomioimista.

Joulumuori muistuttaa, että harkintaa ja kohtuullisuutta voi soveltaa myös joulukiireisiin. Tänä vuonna hiljentymistä on hyvä harjoitella - kaupoissa kun ei muutenkaan tulisi sankoin joukoin kokoontua. Kun karsii stressaavia siivous- ja ostosaikatauluja, ehtii pysähtyä pohtimaan joulun ulottuvuuksia rauhan ja rakkauden juhlana. Mitä jos joulusiivous tarkoittaisikin puhtaiden ja ehjien vaatteiden eteenpäin lahjoittamista? Tai pitäisikö sinun tänä vuonna herätellä perheesi ja ystäviesi kanssa keskustelua lahjan antamisen merkityksestä, myös lasten perspektiivistä? 

Reiluutta Joulumuori on pohtinut paljon, näkyyhän ilmasto- ja ympäristökriisi kotimaisemissakin. Kriisien hidastaminen vaatii niin kulutuksen kuin politiikankin muutosta. Joulumuorilla on vahva usko joukkoistamisen voimaan: toimimalla yhdessä, edistämällä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta pystymme vauhdittamaan muutosta.

Kun muistaa olla lempeä itseään kohtaan, voi huomata, että joulunajan hyvää tahtoa on helpompi ulottaa myös muihin – ja koko elonkirjoon. Kaikkein paras joulu on juuri sellainen, joka sinulle riittää. Ja luonto kiittää.

Lue lisää Riittävän paras joulu -kampanjasta:
Aktivistimummot

Materiaalit Lille Santanen

Krääsäkulttuurista palvelukulttuuriin

Aktivistimummojen Parasta päälle -keskustelutilaisuus 14.11. herätti kuulijat huomaamaan, miten paljon meistä kukin voi tehdä vaatteiden aiheuttaman ilmastokuorman vähentämiseksi. Paitsi kuluttajien markkinakäyttäytymisessä tarvitaan muutoksia myös markkinoiden rakenteissa.

Pullonpalautus malliksi vaatekierrätykseen

Suomi on pullonpalautuksen mallimaa. Sen on mahdollistanut kauppojen ja juomateollisuuden sekä lainsäädännön tukema keräystoiminta sekä kuluttajien vahva sitoutuminen pullonpalautukseen. Käytettyjen vaatteiden keräilyssä vastaavaa järjestelmää ei ole. Kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mihin omasta käytöstä poistetut vaatteet laitetaan. Vaatteiden kierrätyksessä olemme Euroopan peränpitäjiä.  Samaan aikaan vaatevuoret kasvavat ihmisten vaatekaapeissa.  Noin 30 % kaikista vaatteista jää myymättä, eli se jää suoraan jätteeksi.

Ostamme liikaa vaatteita

-Perusongelma on se, että ihmiset ostavat ihan liikaa vaatteita. Keskivertosuomalainen ostaa vuodessa 38 vaatetta, kun ilmaston ja tarpeenkin kannalta järkevä määrä olisi 6 ─ 13 vaatetta vuodessa, sanoo tietokirjailija Aku Varamäki, Viisi vaatetta vuodessa -kampanjan perustaja ja Planetaarinen vaatekaappi -kirjan kirjoittaja.

Käyttämättömät vaatteet makaavat kaapissa

– Kaappimme ovat täynnä nukkuvaa tavaraa. Tutkimusten mukaan noin 66% vaatekaapeista on vailla tulevaisuuden käyttöä ja näiden vaatteiden arvo on miljardeja. Meillä nukkuu siis sekä vaatteita että pääomaa, kertoo Pohjoismaiden suurimman second hand-verkkokauppa Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki
– Suomalainen käyttää uusiin päällysvaatteisiin 820 euroa henkilöä kohden. Käytettyjen osuus tästä on vain muutama prosentti. Hassuinta on, että kasvava käytettyjen vaatteiden kauppa kuluttajien välillä ei näy edes bruttokansantuotteessa, vaikka käytettyjä vaatteita suositaan yhä enemmän.
– Kiertotaloudessa on kyse ennen kaikkea tapojen muuttamisen bisneksestä. Se koskee sekä kuluttajaa että koko järjestelmää, sillä tällä hetkellä kaikki perustuu uuden ostamiseen, Huhtamäki sanoo.

Harvoin ja hartaasti

Emerita professori, tekstiilitaiteilija Helena Hyvönen näkee toivoa niissä uusissa suunnittelijoissa, jotka voivat tehdä työtään kestävyys ja laatu ohjenuoranaan, pintamuodin tuottamisen sijaan.  Jotta vastuullista vaatetta tuottava sektori kukoistaisi, tarvitaan kuluttajia, joilla on mahdollista satsata laatuun. Voi ostaa harvemmin ja hankkia vaikka yhden vaatteen, joka on käyttökelpoinen vaikkapa 10 vuotta.

Mitä mummot voivat tehdä?

1.     Lopetetaan huonolaatuisen rihkamavaatteen ostaminen itselle ja lapsenlapsille

2.     Ostetaan laadukasta kierrätettyä ja harkiten uutta

3.     Pyritään ostaessamme selvittämään vaatteen alkuperä ja ympäristökuorma

4.     Suositaan palveluja: ompelijoita, räätäleitä, suutareita, modisteja

5.     Korjataan mielivaatteiden vauriot tai ostetaan korjaus palveluna

6.     Suositaan vaatteiden ottamista ja antamista lainaan

7.     Laitetaan ajoissa kiertoon hyväkuntoiset vaatteet, joita emme käytä

8.     Otetaan vastaan haaste #viisivaatettavuodessa

9.     Vaaditaan päättäjiltä tehokkaampia toimia vaatekierrätyksen helpottamiseksi

10.  Puhutaan vaatteista,  vaatteiden  tekijöistä, vaatteiden aiheuttamasta vesi-ja hiilikuormasta, sekä myös sosiaalisesta vastuullisuudesta

Kuvassa panelistit vasemmalta oikealle: Laura Pörsti, Helena Kääriäinen, Aku Varamäki, Helena Hyvönen ja Timo Huhtamäki

Lisätietoa:

www.aktivistimummot.fi
www.emmy.fi
www.planetaarinenvaatekaappi.com
Kuluttajaliitto, vastuullinen kuluttaminen https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/vastuullinen-kuluttaminen-vaatteet-ja-tekstiilit/

Seminar in Reykjavik: Seniors and climate Issues

Seniors and Climate Issues -seminar
Reykjavik 27–28 September 2023

I recently had the opportunity to participate in the Seniors and Climate Issues - For the Benefit of Both seminar in Reykjavik as a representative of Activist Grannies. The meeting, held on 27–28 September 2023, was supported by the Nordic Council of Ministers and had representatives from all the Nordic countries: Denmark, the Faroe Islands, Finland, Iceland, Norway and Sweden.

The atmosphere in the meeting was enthusiastic. We heard presentations from each country. In my presentation, I introduced Activist Grannies and shed some light on the many health threats that the Nordic populations will face with climate change. Some countries (Iceland and the Faroe Islands) were still in the process of establishing actions to activate seniors in climate issues, while other countries, like Finland, already had one or two well-established groups. There were a lot of ideas for collaboration in the air.

The organizing body Environice presented the project and its main outcome to the climate ministers of the Nordic countries at their meeting in the Norwegian Parliament in Oslo on Wednesday 1 November 2023. The Icelandic Ministry of the Environment, Energy and Climate had prepared a short video about the seminar, which was shown before the presentation: https://f.io/IQ3EqPTp   

We are now waiting for a web page to be opened for this new collaboration. In the Nordic countries with aging populations, we seniors have the duty and also the power to take an active part in addressing important national and global issues like climate change. If you have good ideas for Nordic collaboration, please share them on Activist Grannies’ Facebook page.

Helena Kääriäinen
Activist Grannies

PARASTA PÄÄLLE ti 14.11.

Tiesitkö, että tekstiili- ja muotiteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala? Iso osa vaatteiden ilmasto-ongelmista olisi ratkaistavissa paremmilla valinnoilla.

Aktivistimummot kutsuvat keskustelemaan vastuullisista vaatevalinnoista PARASTA PÄÄLLE -tilaisuuteen tiistaina 14.11. klo 16–18.
Paikka Helsingin Kampin Eurooppa-sali (Malminkatu 16).

Puhumme siitä,

• miksi ja milloin vaate on ongelma?

• kuinka voimme vaikuttaa valinnoillamme?

• miten pukeutuisimme ilmaston kannalta paremmin?

• voiko vastuullinen olla muodikasta ja mukavaa?

Aktivistimummo Reetta Meriläisen vetämässä ylisukupolvisessa paneelissa pohdimme, mikä ohjaa vaatevalintojamme ja mitä ovat ilmaston kannalta parhaat valinnat. Puhujina tietokirjailija Aku Varamäki, tekstiilitaiteilja, emerita professori Helena Hyvönen ja toimitusjohtaja Timo Huhtamäki (Secondhand Emmy.fi). Paneelissa myös mm. toimittaja Laura Pörsti ja ilmastolääkäri Helena Kääriäinen.

Keskustelussa somessa voit käyttää tunnusta #ParastaPäälle
Katso myös aiheeseen liittyvä visa: Testaa tietosi vaatteiden vastuullisuudesta

TERVETULOA KUULEMAAN JA KESKUSTELEMAAN!

Aktivistimummojen lahjatoive: Lahjoitus mummonmetsään

Jos haluat muistaa neljä vuotta täyttävää Aktivistimummot-liikettä ja pidät luontoa ja lastenlasten tulevaisuutta arvossa, lahjoita Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään. 

Nyt puhutaan metsien suojelusta. Suojelu on yksi tärkeimmistä toimista luontokadon pysäyttämiseksi. Monet järjestöt tekevät työtä metsien arvon ymmärryksen lisäämiseksi. Lue lisää (greenpeace.org)
Myös me Aktivistimummot kannamme kortemme kekoon.  Aktivistimummot on nyt noin 10 000 hengen joukko, joka on huolestunut luonnon ja maailman lastenlasten tulevaisuudesta, mutta haluaa luoda teoillaan toivoa.

Muutama vuosi sitten loimme yhteiskampanjan Luonnonperintösäätiön kanssa. Tavoitteena on kerätä varoja nimikoituun, suojeltuun noin 10 hehtaarin ikimetsäpalstaan, Mummonmetsään. Nyt on koossa noin 27000 euroa. Sillä rahalla saamme suojeluun reilun viiden hehtaarin palstan.

Summa on syntynyt siitä, että moni mummo ja muutkin luonnon ystävät ovat lahjakrääsän sijaan sijoittaneet rahasumman Luonnonperintösäätiön keräykseen. Kiitos kaikille lahjoittajille!

Lahjoitus Luonnonperintösäätiön mummonmetsään sopii niin synttärilahjaksi, ylioppilaslahjaksi kuin kuin ammattiin valmistuvillekin. Se on mieluisa lahja myös isänpäivänä ja äiienpäivänä sekä jouluna. Se on hyvä lahja kaikenikäisille. 

Aktivistimummojen syntymisestä on nyt neljä vuotta (23.10.2023). Joka vuosi meillä on sama toive. Jos haluat muistaa meitä, konkreettinen tapa vaikuttaa on lahjoittaa roponen (5, 10, 15, 20 € tai minkä summan haluat) Mummonmetsään. Lahjoittaminen on helppoa. 

Lue lisää Luonnonperintösäätiön kampanjat-sivuilta.

KIITOS!

Lisätietoja

Luonnonperintösäätiö

info@luonnonperintosaatio.fi

Aktivistimummot

Seija Kurunmäki puh. 0400-460894

Seija.kurunmaki@kuule.fi

Aktivistimummot-liikkeen alkutaival kuvattu Pöytä puhtaaksi -kirjassa

Aktivistimummot Marja Kytömäki ja Eeva-Riitta Piispanen ovat kirjoittaneet kirjan nimeltä Pöytä puhtaaksi (Kustantamo ETC, 2023).  Kirja on esimerkki siitä, mitä ”hyvää” koko maailman pysäyttänyt korona sai aikaan. Kirja koostuu eläköityneiden entisen työkavereiden kirjeenvaihdosta, joka käytiin koronasulun aikana. Kirja kertoo myös Aktivistimummot-liikkeen syntyajoista vuosina 2019-2020.  Kirjan luettuaan lukija huomaa, miten paljon yhteiskunnassamme on edelleen ikään liittyviä vanhentuneita asenteita. Kirjan kirjoittajat vaativat yhteiskuntaan ikäymmärrystä. 

Lähes parikymmentä vuotta työparina toimineet sanankäytön ammattilaiset olivat suunnitelleet eläkepäiviensä aluksi tapaamisia museoissa, elokuvissa, muissa kulttuuririennoissa ja kaupungin parhaissa kahviloissa. Koronapandemia levisi nopeasti koko maailmaan ja kaikki edellä mainitut sulkivat ovensa. Tapaamiset vaihtuivat kirjeenvaihdoksi, josta lopulta tuli lähes kahden vuoden mittainen ratkaisu yhteydenpitoon ja keskinäisen eläkevalmennuksen mentorisuhde. Kahviloita kirjoittajat pääsivät testaamaan kaksi vuotta aiottua myöhemmin.

Koronapandemia vaikutti myös Aktivistimummot-liikkeen alkutaipaleeseen, vaikka se pystyikin toimimaan verkossa ja Facebookissa. Eeva-Riitta Piispanen on yksi Aktivistimummot-liikkeen perustajista ja Marja Kytömäki liikkeen varhainen jäsen. Aktivistimummojen synty on kuvattu Pöytä puhtaaksi -kirjassa ja aktivistimummouden arvot toivo ja kohtuus ovat vahvasti läsnä monissa kirjan luvuissa.

Samoin kuin Aktivistimummot, kirja Pöytä puhtaaksi muuttaa käsitystä myöhemmästä aikuisiästä. Kirjoittajat viittaavat useisiin tutkimuksiin, jotka todistavat käsityksen vanhuudesta vanhentuneeksi. Aktivistimummot, joka nykyään on noin 10 tuhannen henkilön kansanliike, rikkovat toiminnallaan vanhentuneiden asenteiden rajoja. Myöskään Pöytä puhtaaksi -kirjan tekijät eivät ole valmiita asettumaan vanhusrooleihin, joita entistä toimintakykyisemmille ja vireämmille eläkeläisille tarjotaan. He vaativat yhteiskuntaan ikäymmärrystä. 

Kytömäki ja Piispanen ovat koonneet kymmenkunta sivua käsittävän luettelon lähteistä, joita ovat kirjoittaessaan käyttäneet ja joihin kirjassaan viittaavat. Pöytä puhtaaksi koostuu 34 kirjeestä, jotka Kytömäki ja Piispanen vuoroin lähettivät toisilleen alkaen 17.6.2020 ja päättyen 10.2.2022. Viimeisen kirjeen jälkeen maailma muuttui jälleen järkyttävällä tavalla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan antoi uuden merkityksen vuoden 2021 toukokuisen kirjeen yhdelle lauseelle "kun virusta pakenet, karhu tulee vastaan". Sota Euroopassa energiakriiseineen vaikutti myös Aktivistimummot-liikkeen toiminnan painopisteisiin.

Kirja on nyt saatavilla kirjakaupoista ja kirjastoista.
Kirjan julkistamistilaisuus Helsingissä 4.10. klo 17.

Lisätietoja:

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, 0400-460894 (Aktivistimummojen yhteyshenkilö)
Eeva-Riitta Piispanen 0400-478016 (Pöytä puhaaksi -kirjan toinen kirjoittaja)

Kuva: Vesku Lanki

Kuvassa vas: Eeva-Riitta Piispanen, oik: Marja Kytömäki.

Järvivesien uudistuminen

Aktivistimummojen kesän 2023 #rantakuntoon-kampanja huipentuu tähän kymmenteen blogiin, jossa emeritusprofessorit Timo Huttula ja Matti Leppäranta kertovat kansanomaisesti järvien vesien uudistumisesta. He antavat blogissa neuvoja miten jokainen voi seurata “oman järvensä” vedenkorkeutta vuosien varrella. Rantakuntoon -kampanjassa on tehty yhteistyötä Suomen Vesistösäätiön kanssa. Kuva Suomen ympäristökeskus.

Vesi on hallitseva osa järvialueiden asukkaiden ja mökkiläisten luontoympäristöä. Vesimaisema elää sään ja valon vaihteluissa, ja järven vesi myös vaihtuu jatkuvasti osana veden suurta kiertoa. Järvialueilla seurataan tiiviisti veden kulkua, laatua ja vedenpinnan korkeutta, sillä ne vaikuttavat monin tavoin oman rannan tilaan ja käytännön elämään. Järven pinnankorkeuden vuotuinen kulku on säännöllistä, mutta poikkeavat sääolot voivat tuoda siihen yllätyksiä.

Vesi käy maapallolla ikuista kiertokulkua

Vesi käy maapallolla ikuista kiertokulkua. Sitä haihtuu maapallon pinnalta vesihöyrynä ilmakehään, kulkeutuu tuulten mukana, höyryn tiivistyessä vesipisaroiksi muodostuu pilviä, joista vesi ennen pitkää palautuu sateena takaisin. Maapallon pinnalla ja maaperässä vesi valuu jokia ja pohjavesiverkostoja pitkin kohti merta, jolloin sitä matkalta ja lopulta mereltä taas pääsee haihtumaan ilmaan. Kylmillä ilmastoalueilla vesi muodostaa jäätyneenä tilapäisiä varastoja, joista jäätä voi poistua sulamalla ja haihtumalla. Voidaan sanoa, että ihmisen historian aikana veden määrä on maapallolla pysynyt vakiona, mutta veden jakautuminen on ollut epätasaista ja muuttuvaista. Haihtuessaan vesi vapauttaa siinä olevat vieraat ainekset, joten ilmakehää voidaan pitää maapallon veden tislaamona, toisin sanoen vesi puhdistuu käydessään ilmakehässä.

 Järvet toimivat veden kierrossa tilapäisinä veden varastoina

Järvet toimivat veden kierrossa tilapäisinä veden varastoina. Järveen vesi saapuu sateena, jokien ja purojen mukana sekä valuntana järven vesistöalueelta latvavesiltä asti. Tämä vesistöalue rajoittuu vedenjakajaan, joka voidaan maastokartan korkeuskäyrien avulla määrittää. Kanta-Hämeen Vanajavesi saa suurimman osan vedestään etelästä Lepaanvirrasta, ja Nurmijärven kirkasvetinen Sääksjärvi uudistuu pohjaveden kautta. Runsaiden sateiden jälkeen veden pinta nousee seuraavien päivien kuluessa, kun valumavedet ennättävät järveen asti. Vesi poistuu järvestä virtaamalla laskujokeen sekä haihtumalla. Haihdunta voi kesäpäivänä olla korkeintaan kymmenkunta millimetriä, joten sitä ei pysty silmin havaitsemaan, kun vedenkorkeus yleensäkin heilahtelee rannalla enemmän. Kaikilla Suomen järvillä on laskujoki, mutta maapallon kuivilla vyöhykkeillä on laskujoettomia järviä, kuten Araljärvi, joista vesi poistuu vain haihtumalla. Poikkeuksellisesti niin sanotuilla bifurkaatiojärvillä, kuten Padasjoen Vesijako-järvellä, on kaksi laskujokea.

Järven vesi vaihtuu sitä mukaa, kun uutta vettä tulee sisään ja vanhaa poistuu. Koko vesimäärän uudistuminen kestää järvestä riippuen muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Esimerkiksi Vanajaveden veden vaihtoaika on yksi vuosi ja Tuusulanjärven kahdeksan kuukautta. Jokivarsien järvissä jokivesi voi vaihtua paljon nopeamminkin oikaistessaan läpi järven. Järviveden laatu määräytyy siitä, mitä siihen tulee valuma-alueelta. Niinpä esimerkiksi veden kemiallinen puhdistaminen vaikuttaa veden laatuun vain järviveden uudistumisajan verran, mutta valuma-alueella tehtävät toimenpiteet – veden laadun puolesta tai vastaan – aiheuttavat pysyviä muutoksia. Monilla järvillä, kuten Hollolan Vesijärvellä, on kuitenkin pohjaan kerrostunut ravinteita, jotka voivat vapautua veteen niin sanottuna sisäisenä kuormituksena ja ylläpitää järven rehevyyttä vielä pitkään.

Suomen järvet ovat suurelta osin säännösteltyjä, toisin sanoen säännöstelyluvan haltijat, kuten voimayhtiöt, pitävät patojen ja juoksutusten avulla veden korkeuden tietyissä rajoissa, esimerkiksi korkeintaan puoli metriä keskivedestä. Säännöstelyyn on alettu uiton, tulvasuojelun ja voimaloiden vedenkäytön takia. Luonnollinen veden kierto heijastuu järvien vedenkorkeudessa, mutta säännöstelyn avulla huippuja ja minimejä voidaan tasoittaa. Suurin järvien vedenkorkeus, noin kaksi metriä keskivedestä, on mitattu kesällä 1899, minkä aiheuttivat runsaiden lumimassojen sulaminen ja rankat kesäsateet.

Seuraatko “oman järvesi” veden korkeutta?

 Talvella vedenkorkeus on alimmillaan, sillä talven sadanta varastoituu lumipeitteeseen ja maaperä on roudassa, joten uutta vettä tulee vähän. Järven jäätyminen ei vaikuta vedenkorkeuteen, kun vain jää kelluu veden pinnalla. Lumien sulaminen aiheuttaa vedenkorkeuden huipun alkukesällä, jolloin vesi voi olla juhannuksena puoli metriä keskiveden yläpuolella. Korkea vesi kasvattaa ulosvirtausta, ja huipun jälkeen veden pinta vähitellen laskee loppukesän minimiin asti. Tämän jälkeen ulosvirtauksen heikettyä syyssateet alkavat hiljalleen nostaa veden tasoa, kunnes talvi tulee vastaan ja veden syöttö järveen hiljenee. Näin järven vedenkorkeuden vuosikierrossa on kaksi maksimia – alkukesä ja loppusyksy – sekä kaksi minimiä – talvi ja loppukesä.

Suuret vuodenaikaiset poikkeamat sääoloissa vaikuttavat säännösteltyjenkin vesien vedenkorkeuteen. Esimerkiksi hyvin leutona talvena 2020 sateet tulivat Etelä-Suomessa vetenä ja veden pinta oli talvellakin korkealla. Kuivuuskin voi ääritapauksissa painaa järviä, esimerkiksi kesällä 1942 Saimaan vesi oli puolitoista metriä keskivettä alempana. Oman rannan vedenkorkeuden seuraamiseksi voi asentaa rantaan kiinteän mitta-asteikon ja pitää sen avulla kirjaa vedenkorkeuden muutoksista. Vähitellen muodostuu kuva veden kierrosta omassa järvessä, vedenkorkeuden vuodenaikojen mukaisesta kulusta sekä poikkeavien sääolojen vaikutuksista siihen.

Lisätietoa:

M. Leppäranta, J. Virta & T. Huttula (2017) Hydrologian perusteet. Unigrafia, Helsinki. Ladattavissa vapaasti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/c85e235b-3b47-4243-9aa2-3e399ada2dcd/content

M. Leppäranta, L. Arvola & T. Huttula (2021) Suomalainen järvikirja. Minerva.

Kuva. Kallavedellä on taltioitu vedenkorkeuden historiaa rantakallioon. Vuoden 1899 suurtulva on selvästi ylin. Lähde: Esko Kuusisto, toim. (2008) Veden kierto. Hydrologinen palvelu Suomessa 1908–2008. © Suomen ympäristökeskus