Aktivistimummot ja Ilmasto­isovanhemmat = Klimat­mommona

Maaliskuun lopussa Svenska Yle esittää tunnin dokumentin Klimatmommona. Dokumentti esittelee Aktivistimummojen ja Ilmastoisovanhempien työtä vuoden ajalta. Mummojen ja pappojen tavoite on jättää lastenlapsille maailma, jossa voi elää. Mikä senioreita ajaa aktivismiin, jonka viesti on: toiminta luo toivoa! Klimatmommona-dokumentin löydät Yle Areenasta .

Syksyllä 2019 Suomeen syntyi kaksi uutta kansalaisliikettä, jota toimivat ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.  Liikkeiden käynnistäjinä oli joukko isovanhempia, jotka ovat huolestuneita lastenlasten tulevaisuudesta maapallolla. Molemmissa liikkeissä oli huomattu, että julkisuudessa ilmaston ja luonnon puolesta toimivat pääosin nuoret. Greta Thunbergin toiminta Ruotsissa ja siitä syntynyt kansainvälinen Fridays For Future -liike innostivat suomalaisia isovanhempia, mummoja ja vaareja: Nyt on saatava käänne parempaan!

Aktivistimummot-verkoston perusti 12 eri aloilla toimivaa mummoa (https://www.aktivistimummot.fi/blogi/perustaminen). Liike on profiloitunut asiantuntijoiden verkostoksi. Se on seitsemän vuoden aikana laajentunut noin 10 000 someseuraajaksi. Joukosta noin 5 % on miehiä. Aktivistimummojen toimintamuoto on tutkitun tiedon välittäminen. Nimestä huolimatta kaikenikäiset naiset ja miehet ovat tervetulleita mukaan. 

Ilmastoisovanhemmat (www.ilmastoisovanhemmat.fi) ry:ssä on tällä hetkellä lähes 300 jäsenmaksun maksanutta jäsentä ja laaja seuraajajoukko somekanavilla. Ilmastoisovanhemmilla on aktiivisia toimintaryhmiä Hämeenlinnassa, Joensuussa, Tampereella ja Turussa. Näkyvintä toimintaa ovat perjantaiset mielenosoitukset Eduskuntatalon portailla klo 10–12. Ilmastoisovanhemmilla on tällä hetkellä 17 kansanedustajakummia. 

Aktivistimummojen vahvuus on asiantuntijatiedon ja mummoviisauden yhdistämisen.  Näkyviä toimia ovat yleisötapahtumat, vaalipaneelit sekä kohtuutta ja toivoa korostavat some-kampanjat. Aktivistimummot jakaa keväisin Pelargonia-tunnustuksen ilmastoa ja luontoa suojelevalle edelläkävijälle. Luonnonperintösäätiön kanssa kerätään jo toista suojeltavaa ikimetsää, Mummonmetsää.

Ilmastoisovanhempien viralliset kannanotot valtion suunnitelmiin ja lakiesityksiin ovat oleellinen osa toimintaa. Kansanedustajakummien kanssa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia ja tapaamisia. Paikallisryhmät ottavat kantaa paikallisiin ympäristökysymyksiin. Kärkenä kommenteissa on vastuu tulevien sukupolvien hyvästä ympäristöstä.

Päättäjävaikuttamisessa ja kansainvälisissä asioissa (European Grandparents for Climate) Aktivistimummot ja Ilmastoisovanhemmat toimivat yhdessä. Molemmat jakavat yhteistä sanomaa: Meidän sukupolvemme aikana pitää ilmastomuutoksessa ja luontokadossa saada käänne parempaan. Olisimme vastuuttomia, jos emme toimisi nyt. 

Aktivistimummoihin pääset mukaan liittymällä Facebook-ryhmään tai Instagramiin sekä seuraamalla tapahtumia nettisivuilta www.aktivistimummot.fi, 
Ilmastoisovanhempien  liittymisohjeet löydät netistä https://ilmastoisovanhemmat.fi/yhdistys/jaseneksi/

Kirjoittajat 

Seija Kurunmäki, Aktivistimummot-verkoston yhteysmummo, seija.kurunmaki@kuule.fi
Matti Nummelin, Ilmastoisovanhemmat ry pj.,  matti.nummelin@gmail.com

Kuva YLE.

Kirja-arvio Leo Stranius: 1,5 astetta parempi arki

Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström luki Leo Straniuksen kirjan: 1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi (2025 Gummerus) - ja vaikuttui. Paljon viisaita ajatuksia kohtuudesta. Hyvä elämä ja toivo ei synny suorittamisesta vaan eläytymisestä.

“Ai se sympaattinen mies, joka kehottaa kaikkia seisomaan kylmässä suihkussa ja pureskelemaan porkkanaa ja laskemaan kaikkea? No sitäkin mutta itse asiassa kirja potkaisee liikkeelle valtaisan aivomyrskyn ja ajatusten vyöryn, antaa oivalluksia ja panee miettimään monia asioita - enempää yhdeltä kirjalta ei totisesti voi vaatia”.

Meillä on pitkä yhteinen tie kohti maailmaa, jossa eletään ekologisen kestokyvyn rajoissa ja turvataan kaikille oikeudenmukaisesti hyvä elämän edellytykset. Itseasiassa lukemattomia polkuja mutta myös muutama valtatie, kuten fossiilisista polttoaineista luopuminen ja ylikulutuksen lopettaminen. Sen me kaikki tiedämme ihan arkijärjellä. Ja tämä pitkä tie pitäisi yhdessä kulkea nopeasti. Mummo miettii tässä kohtaa kohtuutta, vanhaa viisautta, joka nyt juuri tuntuu juuri siltä pelastavalta polulta, jota tarvitsemme. Leo taitaa olla insinööri, mittaa ja laskee. Ja kaikki pitää tosiaan jollakin tavalla mitata ja laskea, että oikeasti tiedetään, mitkä asiat vaikuttavat. Ettei vain hyveellisesti vaellella lillukanvarsissa uskaltamatta nähdä, mitkä asiat todella vaativat uusia toimintatapoja meiltä kaikilta.

Leon suuri oivallus on se, että välttämätön uusi elämäntapa johtaa paljon parempaan elämän laatuun ja lisää hyvinvointia – sekä fyysistä että psyykkistä.

Hyvä on antaa aikaa ja voimavaroja elämän tärkeisiin asioihin, myös kansalaistoimintaan paremman tulevaisuuden puolesta. Kohtuullinen elämäntapa vähentää stressiä ja lisää elämän merkityksellisyyttä. Miten liikumme, asumme ja syömme – merkitsee todella paljon. Politiikan täytyy johtaa siihen, että ilmaston, elonkehän ja kaikille ihmisille oikeudenmukaisten elintapojen valinta on aina helpoin ja halvin ja hauskin tapa.

Saastuttaminen ja pilaaminen ja ylikulutus pitää aina olla hankalaa ja kallista.

Aika paljon siis pitää muuttua. Kirja pursuaa mainioita – välillä aika äärimmäisiä mutta useimmiten hyvin käyttökelpoisia esimerkkejä siitä miten muutos kohti oman elämän ja planeetan tasapainoa saadaan aikaiseksi.

Mitä mummoa jäi mietityttämään?

Kirjan aika insinöörimäinen ote. Luonto, pysähtyminen, elämyksellinen arjen kauneus, pienen lapsen lämmin käsi ja ison lapsen viisaat ajatukset – koko huikea elämän kirjo ja se mielekkyys, joka liittyy elämän kauneuteen, läheisyyteen, lämpöön, rakkauteen ja syvään ystävyyteen. Ihmisten kohtaamiseen ja ymmärryksen löytymiseen. Siitä syntyy hyvä elämä ja toivo – ei suorittamisesta vaan eläytymisestä. Nämäkin ajatukset heräsivät tuon mainion kirjan siivittäminä.

Lukusuositus.

Teksti: Marja-Liisa Tapio Bistrom, aktivistimummo, MMT

KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA OODISSA 6.3. KLO 16-19

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan TULEVAISUUDEN TOIVOSTA OODIIN 6 .3. KLO 16-19
YHDESSÄ YLI SUKUPOLVIEN - KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA
Meitä on koolla iso joukko erilaisia ja eri-ikäisiä toimijoita, jotka uskovat ylisukupolvisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Aktivistimummot ovat mukana.

Millainen on Sinun suhteesi tulevaisuuteen?

Onko se jotain, joka vain tulee vai jotain, johon haluat itse vaikuttaa? Millaista yhteistä tulevaisuutta päättäjien tulisi edistää? Miten eri ikäisten ihmisten välinen yhteistyö voisi tukea nuorten tulevaisuususkoa? Mitä sinä voit tehdä paremman tulevaisuuden hyväksi?

Me allekirjoittaneet uskomme, että ylisukupolviseen yhteistyöhön kannattaa satsata monestakin syystä.

On tärkeää pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön - yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Menetelmiä ja työkaluja on runsaasti, niiden käyttöä ja skaalausta voidaan edelleen laajentaa.

Sinun mielipiteesi on tärkeä!

Keskustelujen pohjalta kokoamme yhteistä viestiä päätöksentekijöille välitettäväksi. Tule siis mukaan keskustelemaan!

Järjestämme 6.3.2025 kaikille avoimen keskustelutilaisuuden parempien tulevaisuuksien tekemisestä ja ylisukupolvisesta yhteistyöstä. Jaamme kokemuksia hyviksi todetuista toimintamalleista ja ideoimme yhdessä uusia. Tule jakamaan kokemuksiasi ja jalostamaan ajatuksiasi yhdessä muiden kanssa. Tapahtuma ei edellytä ennakkoilmoittautumista.

Tule mukaan, vaikka kaverin kanssa!

Toivo Teoiksi -yhteisö, Diakonissalaitos, Itla, Lasten ja nuorten säätiö, Aktivistimummot, Anarkistimartat

Kuva Sanna Mander

OHJELMA

YHDESSÄ YLI SUKUPOLVIEN - KOHTI PAREMPIA TULEVAISUUKSIA

Ajankohta: 6.3. klo 16-19
Paikka: Oodi, Maijansali

OHJELMA

16.00 Yllätysohjelmanumero
16.05 Tervetuloa: Virpi Einola-Pekkinen, ToivoTeoiksi -yhteisö
16.10 Pöytäkeskusteluihin virittelevät puheenvuorot:

1. TULEVAISUUSKESTÄVÄ OHJAUS: Sukupolvien ketju ja vastuu tulevaisuuksista: Riikka Pellikka, STM 

2. AKTIVISMI: Aktiivisilla teoilla kohti parempia tulevaisuuksia: Reetta Meriläinen, Aktivistimummot ja Benjamin PItkänen, Viral vegans

3. TOIVON PEDAGOGIIKKA. Miten vahvistaa opiskelijoiden tulevaisuususkoa, hyvinvointia ja resilienssiä: Kiira Eerola, Helsingin kaupungin opiskeluhuolto

4. YLISUKUPOLVINEN YHTEISTYÖ. Miten ylisukupolvinen dialogi ja yhteistyön kulttuuri kannattelee kestävää yhteiskuntaa: Jonna Tötterman, Matter, D4CR ja Aakusti Oksanen, Drum Vision.

5. DIAKONISSALAITOKSEN ILMIÖASEMA. Jokaisella on tulevaisuusvaltaa. Uudenlaiset menetelmät tulevaisuusvallan tukena: Maiju Lehto, Diakonissalaitos

16.50 Tauko

17.00 Fasilitoidut pöytäkeskustelut edellä mainituista teemoista. Voit osallistua yhteen tai useampaan teemakeskusteluun.

18.00 Ideoiden jakaminen ja jatkotoimet.

18.30 ”Siitä, mihin lopetetaan, alkaa tyhjyys. Ratkaisevaa on, miten sen täytämme.” Aakusti Oksanen, Drumvision & co johdattelevat meidät yhteisöllisyyden uudelle taajuudelle! 

19.00 Tapahtuman virallinen osuus päättyy

Nyt myös Maailmanpankki vaatii kohtuutta

“Kun vannoutuneinkin markkinatalouden vauhdittaja, Maailmanpankki, myöntää raportissaan, että asioita täytyy tehdä uudella tavalla, näen pienen valonsäteen kajastuksen”, blogin kirjoittaja Marja-Liisa Tapio-Biström sanoo. Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Tarvitaan uusi hyvän elämän resepti. Se tarkoittaa uusia tapoja toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää.

Uudessa raportissaan Reboot Development: The Economics of a Livable Planet Maailmanpankki, tämä tärkeä kansainvälinen rahoituslaitos korostaa, että maa, ilma ja vesi, jotka mahdollistavat elämän planeetallamme, ovat uhattuina. 90 % maapallon ihmisistä elää joko heikentyneillä maa-alueilla, tai alueilla, joissa ilma on epäterveellistä tai vedestä on puutetta. 80 % kehittyvien maiden asukkaista elää alueilla, joissa kaikki kolme ympäristöongelmaa ovat tosiasia.

Raportti toteaa:

1.     Olemme ylittäneet luonnon kestokyvyn rajat

2.     Kehityksen uudelleenohjaus tarvitsee muutakin kuin rahaa

3.     Metsät muodostavat maapallon elintoimintoja kannattelevan rakenteen

4.     Resurssien käytön tehokkuus – tuhlauksen lopettaminen - on kestävän kehityksen salainen moottori

5.     Elinkelpoinen planeetta turvaa toimeentulon ja tuo uusia työmahdollisuuksia

Ihmisen toiminnasta on tullut tärkein maapallon ekosysteemejä muuttava voima. Esimerkiksi tänä päivänä ihmisten ja kotieläinten massa on 90 % kaikkien nisäkkäiden painosta, kaikki luonnonvaraiset eläimet muodostavat vain 10 % eläinten kokonaismassasta. Vain 150 vuotta sitten luku oli 50 %. (Kuva: Myös orankien kannat ovat romahtaeet)

Metsä on raportin mukaan muutakin kuin hiilivarasto ja luonnon monimuotoisuuden aarreaitta. Metsä on elämän ylläpitämisen perusta maapallolla.  Metsät ylläpitävät veden kiertokulkua - 50 % sateesta muodostuu metsistä. Puut pumppaavat vettä maaperästä haihduttamalla sadepilvien raaka-aineeksi mahdollistaen ruuan ja energian tuotannon.

Nyt tarvitaan uutta ajattelua

Muutos vaatii uutta ajattelua – vanhoja toimintatapoja ei voi enää jatkaa. Kaikenlainen tuhlaus, yli varojen eläminen, ylikulutus on lopetettava. Ympäristön saastuminen ja pilaantuminen on itse asiassa merkki siitä, että raaka-aineita menee hukkaan. Hyvä esimerkki on kasvien lannoittaminen typellä ja fosforilla. Niiden ylikulutus aiheuttaa valtavaa vahinkoa vesistöille, samalla valmistus vie suuria määriä fossiilista energiaa. Muutamalla toimintatapoja voidaan myös säästää rahaa ja arvokkaita resursseja.

Maailmanpankin ekonomistit ovat laskeneet, että uudet tavat toimia, tuottaa energiaa, tavaroita ja palveluita, asua ja liikkua, olla ja elää voivat olla osa tulevaisuuden hyvän elämän reseptiä.

Raportti antaa myös toiveikkaan näkymän siihen, kuinka muutokset, joilla turvataan planeetan elinkelpoisuus, luovat samalla uutta työtä ja toimeentuloa. Maat, jotka investoivat vihreään tuotantoon, kiertotalouteen ja elinkeinoihin, jotka menestyvät ekologisten kestävyysrajojen sisäpuolella, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Tästä haasteesta ei kenelläkään ole varaa kieltäytyä!

Kirjoittaja:
Marja-Liisa Tapio-Biström
MMT, aktivistimummo

Arkistokuva

Aktivistimummot metsän asialla

Metsäkeskustelu käy kiivaana. Asiaa voi katsoa monelta kannalta. Keskustelua on värittänyt “tutkimusmenetelmien tarkentumisesta” johtuva epätietoisuus, joka kilpistyy kysymykseen: “Ovatko metsämme päästölähteitä vai hiilinieluja?” Tästä Aktivistimummot ottavat selvää Viikissä 20.1. klo 15 alkaen. Tule mukaan kyselemään keskustelemaan.  
Metsäasioissa saamme oppaaksemme LUKEN tutkimusprofessori Ilkka Leinosen, joka tietää, mitä suomalainen ja kansainvälinen tutkimus asiasta kertoo.  Tavataan Viikin kampuksen A-talon sisääntuloaulassa 20.1.klo 15. Osoite Latokartanonkaari 9. Varaa aikaa kaksi tuntia.

Tapaamme Lukessa tutkimusprofessori Ilkka Leinosen. Häneltä saamme vastauksia kysymykseen: Miksi viestit metsien hiilinielusta muuttuivat? Voimmeko luottaa nykyiseen laskentatapaan ja onko se kansainvälisesti vertaiukelpoinen? Keskustelua vetää aktivistimummo ja emerita professori Sirpa Kurppa.

Ilkka Leinonen on johtanut Lukessa viime vuodet metsäalan kasvihuonekaasulaskennan kehittämistä. Tänä vuonna Luke on aloittanut metsäsektorin kokonaisilmastovaikutusten arvioinnin. Arviointi toistetaan vuosittain.  Tämä työ antaa tietoa ja auttaa metsien hoidossa. .

Keskustelutilaisuus pidetään Viikin kampuksen A-talossa. Tavataan sisääntuloaulassa 20.1. klo 15.

Olemme avanneet ilmottautumisen Aktivistimummojen Facebook-sivuille.
Voit ilmottautua myös sirpa.kurppa@outlook.com
Toivomme ilmottautumisia 16.1. mennessä.

TIetoa kulkuyhteyksistä

Toivon tekoja Oodissa 6.3.26

Joukko aktiivisia kansalaisia on ollut synnyttämässä Toivon ekosysteemiä vuoden 2025 loppupuolella. Tavoitteena on saada aikaan yhteistoimintaa, jolla luodaan nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. ToivoTeoiksi- yhteisön tavoitteita toteuttamaan lähtivät mukaan mm. Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu sekä Anarkistimartat. Yhteistyöllä haetaan kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana jotta pystytään luomaan tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville.  Ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Ensimmäinen yhteinen tilaisuus pidetään Oodissa 6.3. alkaen klo 16.

Eri puolilla yhteiskuntaamme on noussut tarve rakentaa nykyistä valoisampaa näkymää tulevaisuuteen. Alkuvuodesta 3.1.2026 toimittaja Jussi Pullinen kirjoitti siitä, miten utopioiden tilalle nousee helposti dystopioita: Utopioiden puute on jo vaarallista | HS.fi. Wikipedian määritelmän mukaan dystopia on epätoivottava yhteiskunta, kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta, ihanneyhteiskunnan vastakohta. Kristian Kumlin jatkoi tästä ja ihmetteli mielipidekirjoituksessaan 6.1.2026 visioiden ja unelmien puutetta: Ihmettelen maamme johtajien lähes täydellistä unelmien ja visioiden puutetta | HS.fi

Samanaikaisesti vastuumme tulevista sukupolvista haastaa meitä tekemään enemmän planetaarisen kestävyyden eteen. Timo Harakka ja Sophien Howe totesivat oivallisesti kirjoituksessaan 3.12., että tulevien sukupolvien oikeudet tulisi kirjata lakiin (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011667183.html). 

Mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana? 

Harva innostuu, jos näköpiiristä ei löydy mitään ponnistelun arvoista. Yhteinen tavoite ja yhteinen ponnistelu tuo esiin parhaat puolet sekä yksilöistä että yhteisöistä. Näin uuden vuoden alkaessa onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä on yhteinen tavoittelemisen arvoiseksi koettu visiomme maana ja yhteiskuntana. 

Maaliskuussa 2025 julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on laskenut. Sitran 30.10.2025 julkaisema Ennakointikatsaus kysyy: Mitä tapahtuu, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? Toisin kuin aiemmin hyvinvointivaltion historiassa, tänä päivänä emme voi enää pitää nuorten tulevaisuususkoa itsestäänselvyytenä. Toisaalta yli 65-vuotiaat suhtautuvat positiivisimmin tulevaisuuteen. Voisiko sukupolvien välisellä yhteistyöllä olla nykyistä aktiivisemmin roolia nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa? 

Tulevaisuususkon rapautuminen ei ole nuorten vastuulla oleva ongelma, vaan sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikki mukaan. Kyse on ilmiöstä, joka edellyttää monen eri toimijan, sektorin ja hallinnonalan välistä yhteistyötä. Liikkeelle on syytä lähteä heti. ”Älä koskaan aliarvioi pienen, omistautuneen ihmisryhmän kykyä muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan tehnyt niin", totesi sosiaaliantropologi Margaret Mead aikoinaan. Kun eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja toimivat yhdessä, syntyy riittävä mittakaava ja vaikuttavuus, jolla voi aidosti muuttaa kehityksen suuntaa. 

Sisu = yhteisön voima

Kansalliseen identiteettiimme vahvasti liittyvä sisun käsite ei sekään ole pelkästään yksilön selviytymistaistelua. Se voi myös olla - jos niin haluamme - yhteisön voimaa, joka syntyy yhdessä tekemisestä, toisiin nojautumisesta ja yhteisen hyvän eteen työskentelystä. 

Mitä jos tukisimme vaihteeksi toinen toisiamme ja ottaisimme käyttöön uuden yhteisöllisen version sinnikkyydestämme!

Me Toivo Teoiksi -yhteisö, Aktivistimummot, Itla, Diakonissalaitos, Lasten ja nuorten säätiön tulevaisuuskoulu ja Anarkistimartat uskomme, että meidän kannattaa monestakin syystä pitää kaikki mukana ja panostaa nykyistä enemmän yhteistyöhön yli ikä-, kulttuuri-identiteetti, ammattikunta-, organisaatio- ym. rajojen. Eri sukupolvien välinen yhteistyö voi synnyttää myös monenlaisia muita positiivisia vaikutuksia yhteisöllisyyden ja itsensä merkitykselliseksi kokemisen kautta. Yhteistyöllä voisimme saada kipeästi kaivattua vauhtia uudistumiseemme yhteiskuntana ja luoda tulevaisuususkoa ja -mahdollisuuksia tuleville sukupolville. 

Tule mukaan tutustumaan TOIVOON. Kokoonnumme  Oodin Maijan salissa 6.3. klo 16-20.

Haluamme osoittaa, että ylisukupolvisessa yhteistyössä on potentiaalia, jota ei vielä ole riittävästi hyödynnetty. Järjestämme keskustakirjasto Oodissa Tarmon päivänä 6.3. klo 16-20 kaikille avoimen tapahtuman, jossa mm. kuulemme, minkälaisia hyväksi todettuja toimintamalleja ylisukupolvisesta yhteistyöstä on jo olemassa ja ideoimme yhdessä tietä eteenpäin. 

Kannattaa siis jo nyt laittaa aika kalenteriin. Jos haluat olla mukana ohjelman toteutuksessa, ole yhteydessä virpiep(at)gmail.com niin jutellaan lisää!

Virpi Einola-Pekkinen
Yksi Toivo Teoiksi-yhteisön perustajajäsenistä

virpiep(at)gmail.com

Kuva ToivoTeoksi -yhteisön keskustelutilaisuudesta 19.12.2025. Perustajajäsenet Virpi Einola-Pekkinen vasemmalla ja Liisa Virolainen oikealla. Keskellä Benjamin Pitkänen.

Tervetuloa metsäkeskusteluun 20.1.2026

Ovatko metsämme päästölähteitä vai hiilinieluja? 

Tervetuloa Aktivistimummojen mukaan Viikkiin 
selvittämään, mitä metsillemme kuuluu.
LUKEN tutkimusprofessori Ilkka Leinonen tietää, mitä suomalainen ja kansainvälinen tutkimus asiasta kertoo.  Tavataan Viikin kampuksen A-talon sisääntuloaulassa 20.1.klo 15. Latokartanonkaari 9. Varaa aikaa kaksi tuntia.

Tapaamme Lukessa tutkimusprofessori Ilkka Leinosen. Häneltä saamme vastauksia kysymykseen: Miksi viestit metsien hiilinielusta muuttuivat? Voimmeko luottaa nykyiseen laskentatapaan ja onko se kansainvälisesti vertaiukelpoinen? Keskustelua vetää aktivistimummo ja emerita professori Sirpa Kurppa..

Ilkka Leinonen on johtanut Lukessa viime vuodet metsäalan kasvihuonekaasulaskennan kehittämistä. Tänä vuonna Luke on aloittanut metsäsektorin kokonaisilmastovaikutusten arvioinnin. Arviointi toistetaan vuosittain.  Tämä työ antaa tietoa ja auttaa metsien hoidossa. .

Keskustelutilaisuus pidetään Viikin kampuksen A-talossa. Tavataan sisääntuloaulassa 20.1. klo 15.

Lisätietoa ja ilmottautuminen
sirpa.kurppa@outlook.com

Tietoja kulkuyhteyksistä täällä.

Aktivistimummojen joululahjavinkki

Lahjoitus Luonnonperintösäätiölle on lahja luonnolle ja tuleville sukupolville.  Kun on vaikea keksiä todelliseen tarpeeseen tulevaa joululahjaa, jo on jopa aikeissa “ostaa edes jotakin”, on hyvä tapa tehdä lahjoitus luonnolle. Niin päästään turhan ja kuluttavan tavaran aiheuttamista ympäristöpäästöistä.

Keväällä 2024 päättyi Aktivistimummojen ensimmäinen Mummonmetsä-kampanja, kun hankimme yhdessä Luonnonperintösäätiön ja muiden lahjoittajien kanssa Korppoosta 44 hehtaarin Inikorpin ikimetsän. Nyt innosti mummoja tähän toiseen Mummonmetsä-keräykseen. Voit lahjoittaa Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään täällä.

Hyvää joulua kaikille!

Tonttukin ihmettelee krääsän määrää

Syksyn aikana saimme tilastoja siitä, paljonko Suomeen tulee paketteja maailmalta verkkokauppojen kautta. Määrän arvioitiin olevan 50 miljoonaa pakettia eli lähes 10 pakettia jokaista Suomessa asuvaa kohti. “Temuttaminen” näyttää edelleen lisääntyvän. Erilaisten verkkokauppojen toimintamalleissa on monenlaisia ongelmia kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristövahinkoihin ja -kuormitukseen liittyen. Kuluttajansuoja on heikkoa ja toiminta haittaa lakeja noudattavien yritysten kilpailukykyä. Lue lisää https://yle.fi/a/74-20193135

Aktivistimummot ottivat asian puheeksi joulukampajassaaan. Tontutkin ihmettelevät krääsän määrää ja kannustavat suosimaan omatekoisia tai aineettomia lahjoja. Lahjoitus vaikkapa Aktivistimummojen mummonmetsään ilahduttaa niin lahjan saajaa kuin luontoakin.

Seuraa kampanjaa ja kommentointia Aktivistimummojen Facebook-sivuilla.

KOHTUULLISTA JA HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

Unelma kohtuudesta kiinnosti ja innosti

Aktivistimummojen vuoden 2025 teema on kohtuus ─ unelma kohtuullisesta kulutuksesta niin, että maapallon resursseista riittäisi jaettavaa kaikille. Aktivistimummoille kohtuus on yksi toiminnan ydinasioista. Aktivistimummot järjestivät lokakuun lopussa Keskustakirjasto Oodissa Unelma kohtuudesta -yleisötilaisuuden, jonka tavoite oli avata eri näkökulmia kohtuuteen. Tilaisuuden puhujiksi saatiin kolme erinomaista puhujaa niin akateemisesta kuin kulttuurinkin maailmasta. Yleisöä oli noin 80 henkilöä.

Yliopistonlehtori Toni Ruuska Helsingin yliopistosta esitteli meille näkemyksen siitä, miksi meidän täytyisi ymmärtää paremmin, mistä ruokamme tulee. Hän pyrkii omassa elämässään omavaraisuuteen. Hänen elämäntyylinsä paljastaa, miten valtavat määrät ulkoisia resursseja ─ kuten fossiilista polttoainetta ─ meidän nykyinen ruokajärjestelmämme tarvitsee. Hänen elämäntapansa ei ole mahdollinen kaikille, mutta voimme yrittää löytää uudelleen keinot kasvattaa itse ruokaamme ja ymmärtää, mistä ruokamme on peräisin. Näin, jotta voisimme parantaa ruokajärjestelmämme kestävyyttä ja minimoida ruokajätteen.

Professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta kritisoi puheessaan elämäntyyliämme, jossa aina haluamme ”vähän enemmän”, useimmiten ulkoisten paineiden takia. Hänen ydinsanomansa oli, että jokaisen täytyy itse määritellä, mikä riittää juuri oman elämän tarpeisiin. Toinen tärkeä asia on erottaa toisistaan tarpeet ja halut.

Kirjailija, musiikintuntija ja toimittaja Minna Lindgren kertoi, kuinka vahvasti kulttuuri vaikuttaa hyvään elämään, terveyteen ja mielihyvään, mutta hyvin vähäisin ympäristövaikutuksin. Hänen humoristinen ja viisas puheensa sai yleisön näkemään, miten vankka yhteys on terveydellä ja ilmastolla. Asia, jota myös Aktivistimummojen omat terveysasiantuntijat ovat korostaneet keskusteluissa.

Puheenvuorojen ja keskustelujen jälkeen itse kullakin oli tunne, että pyrkimys hillittyyn kulutukseen, kohtuulliseen elämäntapaan, kannattaa ja on välttämätöntä. Seuraavaksi Aktivistimummot ryhtyvätkin etsimään käytännön keinoja, kuinka rakentaa polku kohtuuteen.

MMT Armi Temmes
Aktivistimummo

Kuva Carita Koivunen
Kuvassa vasemmalla Arto O.Salonen, keskellä Minna Lindberg ja oikealla Toni Ruuska

Kohtuudesta elämäniloa

Aktivistimummot ja Kestävän elämän liike yhteistyöhön

Aktivistimummot-liike haluaa turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää. Siihen tarvitaan kohtuutta, sillä nykyinen elämäntapamme Suomessa vaatii neljä maapalloa. Kohtuuteen perustuva elämäntapa ottaa huomioon planeetan kestävyyden. Kohtuus ei ole ankeaa. Syksyn 2025 Unelma kohtuudesta -tapahtumassa Aktivistimummot pohtivat kohtuuden ja elämänilon yhteyttä. Tulevaisuudentoivoa sisältävän kohtuuden konkretisoimiseksi Aktivistimummot aloittavat yhteistyön Kestävän elämän liikkeen, Jalotuksen kanssa.

Tervetuloa Aktivistimummojen ja Kestävän elämän liikkeen eli järjestämään työpajaan luomaan

 Kestävän elämän reseptiä 4.12. klo 14-17.30

 Paikka: Kestävän elämän keskus,  Jalotus, Keravan kartano, Kivisillantie 12, Kerava

 Ilmoittautumiset 20.11. mennessä Veera.vilen@jalotus.fi 

”Kohtuus on abstrakti käsite. Eri ihmisille se tarkoittaa eri asioita. Haluamme tarjota konkretiaa sille, mitä tarkoittaa kohtuullinen ja hyvä elämä. Siksi lähdemme yhteistyöhön Jalotuksen kanssa”, Seija Kurunmäki Aktivistimummoista sanoo.

Tavoitteena on laatia yhdessä Jalotuksen kanssa kestävän ja merkityksellisen elämän resepti. Niistä puhuisivat niin mummot kuin muutkin, ja ihmiset havahtuisivat tekemään elämässään kohtuuden valintoja. 

Pohjana yhteistyölle ovat Aktivistimummot-ryhmän elämänkokemus, mummoviisaus ja Jalotuksen vuodesta 2018 alkaen keräämä tietoon perustuva kokemuspohja ja koulutuspolut. Käytännössä luodaan helposti lähestyttävä ja innostava kohtuuden tietopaketti, jonka avulla jokainen aikuinen voi tarkkailla, miten kohtuus omassa elämässä toteutuu, ja mitä voi tehdä vielä paremmin. ”Olemme Jalotuksella innoissamme Aktivistimummojen kanssa aloitettavasta yhteistyöstä. Tavoitteena on, että pystymme yhteistyössä toteuttamaan vaikuttavammin kummankin toimijan missiota. Meillä on laajasti tietoa ja osaamista, joilla voimme toteuttaa maapallon tarvitseman kestävyysmurroksen. Uskomme, että Aktivistimummojen kanssa saamme levitettyä parhaita käytäntöjä ja ehkä pystymme luomaan myös uusia elämänilon polkuja”, Jalotuksen perustaja ja toiminnanjohtaja Anna Evilä kertoo. 

”Yhteistyössä ensimmäinen tavoitteemme on koota ajantasaista, tutkittuun ja kokemustietoon pohjautuvaa materiaaliakohtuuspaketin hahmotteluun, aloitamme ”reseptipajalla” 4.12., projektia Aktivistimummoissa vetävä Tiina Korhonen sanoo ja toivottaa kaikki tervetulleeksi Jalotukselle  Keravan kartanoon.  

Lisätietoja

www.aktivistimummot.fi                                                                       www.jalotus.fi
Tiina Korhonen   Veera Vilen
Tiina.aktivistimummot@gmail.com        veera.vilen@jalotus.fi                                                                             

Yhteinen unelma kohtuudesta

Aktivistimummot-liike aloitti toisen viisivuotiskautensa teemalla kohtuus. Vuonna 2019 perustetulla luontoon ja ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvällä Aktivistimummot-liikkeellä on kaksi ohjenuoraa: TOIVO ja KOHTUUS. Ensimmäiset viisi vuotta liike nosti esiin erityisesti toivoa herättäviä teemoja. Nyt tiedämme, että toivoa ei ole, jos me maailman ihmiset emme lopeta tuhlausta. Mutta mitä on kohtuus? Siitä puhumme Aktivistimummojen UNELMA KOHTUUDESTA-tapahtumassa 29.10. 2025. 

Mummot toivon tuojina

Ilman toivoa ei synny toimintaa, vaan ahdistuksen tunne valtaa mielen. Se lamaannuttaa. Siksi mummot jatkuvasti etsivät ja levittävät faktatietoa siitä, mitkä maailman, politiikkojen ja ihmisten toimissa ovat asioita, jota edistävät luonnon tasapainoa ja hillitsevät ilmastonmuutosta.  Onneksi toimia tehdään ja hyviäkin uutisia nousee esiin. Samalla jokainen meistä tietää, että Pariisin ilmastokokouksen tavoite, lämpötilan nousu max 1,5astetta verrattuna esiteolliseen aikaan, ei tule toteutumaan. Myöskään napajäätiköiden sulamista emme pysty enää estämään. Nyt toivo pohjautuu siihen, että maailman maat tosissaan ryhtyvät tekoihin, jotta lämpötilan nousu ei ylitä +2astetta.

Tällä menolla keskilämpötila on menossa vuonna 2050 kohti +3 astetta, mutta suunnitelmat ja eri maiden sitoumusten toteuttaminen mahdollistavat sen, että lämpötilan nousu jää tuohon  +2 asteeseen. Se vielä olisi siedettävä, joskin vaatii paljon sopeutumista. Nyt on tärkeää, että hyvät teot ja uutiset vahvistuvat.

Ratkaisuna kohtuus, mutta mitä se on?

Mummoille tärkeä sopeutumisen keino on kohtuus. Siksi unelmoimme kohtuudesta, puhumme siitä, kannustamme siihen ja pyrimme toteuttamaan kohtuutta omassa elämässä.
Se on joskus vaikeaa. Ja mitä se kohtuus on?

Valmistaudumme syksyn keskustelutilaisuuteen pohtimalla mummoryhmän kanssa millainen on mummojen unelma kohtuudesta. Mieleen nousi viisi näkökulmaa.

• Unelma sellaisista päättäjistä, jotka systemaattisesti tekevät päätöksiä, joilla luonnonvaroja käytetään vähemmän, ja tähtäimenä, ei vaalikausi, vaan seuraava sukupolvi!

• Unelma sellaisesta yhteiskunnasta, jossa jokainen meistä tekee kaikkensa, jotta riisto yhteiskunnassa vähenee ja loppuu. Tällä hetkellä ns. hyvinvoinnin kasvu perustuu liikaa luonnon ja toisten ihmisten riistoon.

• Unelma sellaisista yrityksistä, jotka systemaattisesti ja pitkällä tähtäyksellä tuottavat palveluita ja tuotteita, joissa luontoarvot on vahvasti huomioitu.

• Unelma sellaisesta ilmapiiristä ja mediasta, jossa puhutaan enemmän asioiden merkityksistä ja henkisestä hyvinvoinnista kuin tavaroista.

• Unelma kansalaisista, jotka haluavat ja osaavat omassa elämässään toteuttaa asioita (kulttuuri, elämykset, yhteisöllisyys, aineettomat lahjat), jotka eivät riistä luontoa ja muita ihmisiä vaan mahdollistavat lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

Unelma kohtuudesta -keskustelutilaisuudessa 29.10.2025 pohdimme, mikä kumma ajaa ihmiskuntaa tuhlaukseen. Miksi haemme tavarasta merkitystä elämällemme. Mietimme yhdessä, miten elämme ja kasvatamme sukupolven, joka ei syö lastenlasten luonnonvaroja, vaan nauttii kohtuullisen elämän tuomista iloista. Pohdimme, olemmeko kohtuuden polulla?

Ennen keskustelua, kolme asiantuntijaa avaa kohtuusajattelua eri näkökulmista.

-              Millaista on vauraus, joka ei ole toisilta pois, yliopistolehtori Toni Ruuska
-              Kulttuuri kestää ylikulutusta, kirjailija Minna Lindgren
-              Kohti ihmisen täyttä mittaa, prof. Arto O. Salonen.

Mummojen tavoitteena on löytää yhteinen kohtuuspolku, jonka avulla opimme arvioimaan ja parantamaan omia valintojamme ja vaatimaan samaa päättäjiltä. Etsimme polkua, jolla opimme nauttimaan kohtuudesta!

Tervetuloa mukaan.

Lisätietoa tilaisuudesta
Aktivistimummo Seija Kurunmäki, 0400-460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Emme ole yksin - kokoontuminen Norjassa

Elokuun lopussa Oslossa kokoontui ilmastosta huolestuneita isovanhempia ympäri läntistä Eurooppaa. Kokoontumisen syy oli pari vuotta sitten perustetun European Grandparents for Climate -järjestön ensimmäinen kokous. Koolla oli noin 40 isovanhempaa, 10 maasta. Suomesta oli mukana Ilmastoisovanhempia ja Aktivistimummoja. Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Armi Temmes ja Marja-Liisa Tapio-BIström kertovat blogissa kokouksen annista.

Eurooppalaiset isovanhempien ilmastoliikkeet perustivat pari vuotta sitten yhteisen järjestön European Grandparents for Climate (EGC). Se kokoontui pohtimaan rooliaan eurooppalaisessa ilmastotyössä Osloon 28.-31.8.2025. Ohjelma oli monipuolinen ja virkistävä: EGC:n kehittämistä koskevan keskustelun lomassa kuultiin kiinnostavia luentoja, virkistäydyttiin runojen ja yhteislaulun parissa, käytiin pitkillä, sateisilla kävelyretkillä, osallistuttiin suureen ilmastomielenosoitukseen ja tanssittiin suomalaisten ilmastoisovanhempien ideoimaa humppaa.

European Grandparents for Climate -järjestön roolia ja laajentumista pohdittiin

Enemmistö kansallisista isovanhempien järjestöistä on pieniä, vain vapaaehtoisvoimin toimivia, kuten Aktivistimummot. Poikkeuksena on isäntämaa Norja, jossa järjestössä on tuhansia jäseniä, palkattua henkilökuntaa ja oma toimisto! Suuri osa kokouksen ajasta käytettiin EGC:n roolin pohtimiseen. Yksimielisesti todettiin, että EGC:n tehtävä on ennen muuta toimia äänitorvena Euroopan ja erityisesti EU:n komission suuntaan. Sen lisäksi se olemassaolollaan toki voimaannuttaa kansallisia toimijoita. EGC olisi vahvempi, jos siihen kuuluisi ryhmiä noin kymmenen maan asemesta jopa kaikista Euroopan maista. Tätä laajennusta yritetään viedä eteenpäin.

Luentojen eräs kohokohta oli Oslon kaupungin ilmastotyön esittely. Siellä suositaan julkista liikennettä ja sähkön käyttöä sekä liikenteessä että työkoneiden voimanlähteenä, kehitetään kierrätystä ja kiertotaloutta, luovutaan avohakkuista eroosion välttämiseksi. Oslon tavoitteena on leikata 95% hiilipäästöjen 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Luennoissa kävi kiinnostavalla tavalla ilmi asioiden monimutkaisuus

Maataloudessa unohdetaan herkästi ulkoa tulevien resurssien, kuten lannoitteiden ja työkoneiden tarvitsema fossiilinen energia. Kiertotaloutta taas kehitetään herkästi puhtaasti kierrättämisen näkökulmasta ja unohdetaan, että taustalla on usein suuri kulutuksen määrä, mikä tuo kiertoon turhan paljon tavaraa.

“Ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden käyttö” sanoo akateemikko Jørgen Randers

Kenties kiinnostavimmaksi luennoksi nousi 80-vuotiaan akateemikko Jørgen Randersin, Rooman klubin jäsenen, puheenvuoro. Hän kertoi suuresta turhautumisestaan ilmastotyön huonosta etenemisestä etenkin läntisissä demokratioissa. Viime vuodet hän on toiminut asiantuntijana kiinalaisten tuloksekkaassa työssä hiilipäästöjen alentamiseksi ja päästöt ovat siellä tasoittuneet ja jopa kääntymässä laskuun. Diktatuuri on siis varsin tehokas, mutta mistä tiedämme, kuinka kauan teho kohdistuu oikeisiin asioihin?

Joka tapauksessa päällimmäiseksi viestiksi jäi akateemikko Jørgen Randersin vetoomus: ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden, hiilen, öljyn ja kaasun käyttö. Siinä on meille mummoillekin hyvä tavoite.

Teksti ja kuva: Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Marja-Liisa Tapio-Biström ja Armi Temmes

Unelma kohtuudesta

Tervetuloa Aktivistimummojen syksyn keskustelutilaisuuteen

UNELMA KOHTUUDESTA

29.10.2025 klo 18-20 Oodi, Maijan sali

Kohtuus on viisas valinta, mutta mikä kumma ajaa ihmiskuntaa tuhlaukseen?

Tuoko vai viekö kohtuus elämänilon?

Miten elämme ja kasvatamme sukupolven, joka ei syö lastenlasten luonnonvaroja?

Näistä asioista kuulemme alustuksissa ja keskustelemme yhdessä. 

Alustukset:

-              Millaista on vauraus, joka ei ole toisilta pois, yliopistolehtori Toni Ruuska

-              Kulttuuri kestää ylikulutusta, kirjailija Minna Lindgren

-              Kohti ihmisen täyttä mittaa, prof. Arto O. Salonen

Keskustelua kohtuudesta, miten tehdä unelmasta totta. Keskustelua vetävät Aktivistimummot Reetta Meriläinen ja Seija Kurunmäki.

Tilaisuus on avoin kaikille, eikä ennakkoilmottautumista tarvita.

Tervetuloa!

Mistä sinä voisit vähentää?

Aktivistimummo Tiina Korhonen muistuttaa ylikulutuspäivän blogissaan meidän jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon kohtuullistamalla omaa kulutustamme. Me Suomessa olemme varsinaisia tuhlareita, olihan Suomen ylikulutuspäivä jo 6.4., kun taas maailman ylikulutuspäivää vietetään 24.7. Kuva kertoo, miten Suomi sijoittuu kulutusvertailussa. Olemme kärkikastia.

Voi meitä! Tulisimme toimeen niin paljon vähemmälläkin.

Koska kulutamme luontoa paljon nopeammin kuin se pystyy uusiutumaan, olemme itse syypäitä ilmastokriisiin ja luontokatoon. Kaikki ylikulutuksemme vaikutukset eivät näy kotimaassamme. Esimerkiksi suuri osa tuotantoeläimille syötettävästä rehusta tuotetaan ulkomailla. Aktivistimummoina olemme erityisen huolissamme tulevien polvien mahdollisuuksista elää hyvää elämää maapallolla. Toivoa ei ole kuitenkaan vielä menetetty.

Samoja virheitä toistetaan sukupolvesta toiseen, vaikka kehitys on tutkimuksen ja teknologian ansiosta enemmän ennustettavissa kuin koskaan. Talouskasvua haetaan luonnon kustannuksella, vaikka pitäisi panostaa enemmän kestävään kehitykseen ja etsiä kohtuullisimpia tapoja kuluttaa. Käsityksiä ja asenteita pitää muuttaa, ajatella uudelleen.

On hyvä ymmärtää, että ylikulutus uhkaa myös taloutta. Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät ne, jotka perustavat päätöksenteon tieteelliseen näyttöön ja asiantuntijuuteen, ymmärtävät kestävän kulutuksen välttämättömyyden ja toimivat kestävästi N-Y-T, nyt, nyt.

Hyvä elämä ei synny kuluttamalla

Nuorisossa on tahtoa ja tietoa. Otetaan nuoria enemmän mukaan päätöksentekoon. Panostetaan ympäristökasvatukseen ja biotalouden koulutukseen. Mummoina muistetaan näyttää esimerkkiä kulutuksen hillitsemisessä. Luulisi meidän sen osaavan, 70-luvun elämä oli huomattavasti nykyaikaa kohtuullisempaa, silti hyvää. Kas, rikkaus ei piile rahassa, vaan kestävissä arvoissa, ihmissuhteissa, elinkelpoisessa ympäristössä ja hyvissä valinnoissa.

Ylikulutus on saatava kuriin. Tehdään viisaita ja välttämättömiä hankintoja. Vähennetään lihansyöntiä, tai lopetetaan se, lisätään ruokavaliossa kasvisten osuutta. Kierrätetään. Käytetään julkista liikennettä ja kävellään ja pyöräillään (se tekee hyvää myös terveydelle). Suuri vaikutus on sillä, että valitsemme poliittisia päättäjiä, jotka ymmärtävät luontoarvoja ja kestävää elämää. Miksi jahkailisimme, aloitetaan kestävämpi elämä jo tänään. Maailma ei kestä nykyistä tuhlaustamme.

Jotkut ajattelevat, että yksittäisen ihmisen valinnoilla ei ole niin väliä. Mutta kyllä on! Jo Sokrates näki torilla paljon kaikenlaisia tavaroita, joita ei tarvinnut.

Lue lisää:

Ylikulutus – WWF Suomi

Kuva ja lisätietoa: Home - Global Footprint Network

Tiina Korhonen, Aktivistimummo

Pelargonia-tunnustuksen saa pariskunta Virpi Suutari ja Martti Suosalo

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saa vuonna 2025 pariskunta Virpi Suutari ja Martti Suosalo. Kuudetta kertaa jaettavalla tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tuovat esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutosta hillitseviä  ratkaisuja sekä luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Sekä Virpi Suutari että Martti Suosalo ovat taiteellaan herättäneet keskustelua ja lisänneet tietoisuutta luonnon, etenkin metsän monimuotoisuuden merkityksestä. Heidän luomansa teokset ja esitykset ovat lisänneet rakkautta luontoon kaikissa sukupolvissa. Ne vahvistavat myös uskoa siihen, että teoillamme on vaikutuksia.

Dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari teki puhuttelevan dokumentin Havumetsän lapset, joka on herättänyt keskustelua monimuotoisuuden merkityksestä  ja metsiemme tulevaisuudesta. Keskiössä ovat nuoret metsäaktivistit, mutta puheenvuoron saavat myös metsäyhtiöiden edustajat ja vanhemmat sukupolvet.

Suutari on haastatteluissaan innostanut myös vanhempia sukupolvia ”radikalisoitumaan”, jotta  emme tuhoa metsiemme moninaisuutta. Havumetsän lapset on edelleen nähtävissä YLE Areenassa.

Näyttelijä Martti Suosalo on tuonut esiin luonnon ja metsän merkitystä monipuolisesti osana julkisia esiintymisiä. Hänen karismansa kantaa Starman-monologia (käsikirjoitus Juha Kauppinen ja ohjaus Raili Leppäkoski), joka kertoo luonnosta ja monimuotoisuuden vaarantumisesta satiirin keinoin. Näytelmä vierailee syksyllä 2025 Kansallisteatterissa.

”Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustus ilostuttaa ja kannustaa meitä käsittelemään jatkossakin ihmisen ja luonnon suhdetta taiteen kautta”, Martti Suosalo sanoo.  ”Tietoa on saatavilla paljon, mutta taide voi lävistää ihmisen sydämen. Taiteella voi olla merkittävä rooli muutoksessa, sillä taide ei saarnaa vaan herättää kysymyksiä”, Virpi Suutari sanoo.

Aiemmin Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saajiksi on valittu:
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö 
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu
2023 VR
2024 Kerttu Kotakorpi

Lisätietoja:

Aktivistimummot 

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460 894, seija.kurunmaki@kuule.fi
Reetta Meriläinen 0400 464 220, reettam2@gmail.com

Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647

Lahjaksi ikimetsää

Vuosi sitten, toukokuussa 2024, Aktivistimummot hankkivat yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa palan ikimetsää Korppoosta. Tänä keväänä joukko mummoja teki kesäretken Mummonmetsään. Inikorpin ikimetsään suunnattu yhteinen metsäretki oli vavahduttava kokemus. Metsä on todella monipuolinen: sammaleisia kallioita, jäkälää, naavaa, eri-ikäisiä puita ja linnunlaulua. Inikorpi rajoittuu huikeaan merinäkymään. Jokainen meistä sai kokea syviä tunteita: turvaa, kauneutta ja uskoa siihen, että teoillamme on merkitystä.

Uusi mummonmetsäkeräys on menossa!

Jatkamme keräystä uuteen mummonmetsään. Luonnonperintösäätiön mummonmetsä-kampajasivuilla on helppo lahjoittaa.

Varmasti moni nuori ylioppilas tai valmistuja kaipaa myös itselleen “lahjashekkiä”. Hyvä tapa on jättää kaikki turha krääsä hankkimatta ja lahjoittaa osa rahasta pysyvään kohteeseen, ikimetsään.

Ihania metsäretkiä kaikille!

Lue lisätietoa Aktivistimummoista www.aktivistimummot.fi
Lue lisätietoa Inikorpin ikimetsästä Luonnonperintösäätiön tiedotteesta 10.5.2024.

Lastenlasten päiväkotipiha

Huhtikuun blogissa Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström kertoo huomioistaan päiväkotipihoista. Lapset viettävät päiväkodissa valtaosan hereilläoloajastaan. Ja kuka päättää päiväkotien sijoittamisesta ja pihojen suuruudesta ja varustelusta? Kuntapäättäjät!
Mummot, äänestestään kuntapäättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät vastuunsa lähiluonnon vaalijoina ja terveellisen ympäristön luojina!

Lapsen tarkkaavainen katse huomaa tikut, kivet, muurahaiset ja kukat. Marjat, puunjuuret ja linnut – leikkiin kutsuvat ihmeet. Vai löytääkö katse hiekkaa, muovinurmea, asfalttipintoja ja kiipeilytelineitä?

Mietiskelin lasten arkea, päiväkodeissa ja niiden pihoilla. Minkälainen se on? Kävin katselemassa erilaisia päiväkotipihoja, löysin muutaman, joissa oli kalliota, puita, pensaita – maata. Muut pihat olivat sitä hiekkaa ja asfalttia.

Lapsen suhde ympäristöön, luonnon ihmeisiin ja maaperän terveyttä edistäviin pieneliöihin syntyy joka päivä ulkona leikkien. Näkeminen ja kokeminen – katselu ja havainnointi opettavat arvokkaita asioita – katsomista, ymmärtämistä, vaalimista , arvostusta. Ne jättävät valtavan arvokkaan perinnön kasvamista ja aikuistumista vahvistamaan. Juurruttavat meidän maahan ja luovat siteen elinympäristöön, luontoon, puihin ja pölyttäjiin.

Voimme kaikki yhdessä tehdä lasten ja lasten lasten elinympäristöstä vihreän, rikkaan ja tulevaisuutta vaalivan. Kunnissa tehdään tärkeät päätökset elinympäristöstämme. Elinvoimaisten, elämää pursuavien päiväkotipihojen suunnittelu vaatii ammattilaisten osaamista. Eihän säästetä siinä kohtaa vaan tehdään päiväkotipihoista kasvamisen taikapiiri.

Ja mummopäivinä viedään lapsenlapset metsään. Onhan omassa kunnassasi huolehdittu siitä, että lähimetsiä säästetään ja vaalitaan?

Teksti ja kuva: Marja-Liisa Tapio Biström
Lue lisää Aktivistimummoista www.aktivistimummot.fi

Yksi ihastuttava päiväkotipiha on Tuusulassa, Martta Wendelinin päiväkodissa.

#MummotÄänestää 13.4.2025

Viime viikolla 27.3.2025 Aktivistimummot järjestivät kuntavaalipaneelin Eurooppasalissa. Paneeliin saatiin viisi pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokasta. Heiltä kysyttiin kuntien energia-, maankäyttö-, liikenne- ja ruokapalveluratkaisuista. Paneelin moderaattoreina toimivat aktivistimummot Leena Brandt ja Armi Temmes.  Esillä oli mummojen päättäjäteema: ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!

Paneelin osallistujat: Kansanedustaja Tiina Elo (Vihreät, Espoo), Kansanedustaja Henrik Vuornos (Kokoomus, Espoo), , Marleena Isomaa (PS, Helsinki), kansanedustaja Elisa Gebhard ( SDP, Helsinki) ja  Katri Penttinen, varavaltuutettu (Kokoomus, Helsinki). Muutamiin kysymyksiin panelistit vastasivat lippuäänestyksellä. Yhtenä kysymyksenä oli se, pitäisikö kuntaruokailussa (mm. koulut) siirtyä entistä enemmän kasvisruokaan ja alkaa noudattaa Greenpeacen #PuoletParempaa -kampanjan mukaista ruokavaliota. Tavoite on, että kunnissa tarjotaaan puolet vähemmän eläinperäistä ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista!

Vastaukset olivat myönteisiä. Kaikki edustajat olivat kasvisruoan lisääminen kannalla (vihreät äänestylaput). Perussuomalaisten Marleena Isomaa otti esiin huolen alkutuottajien hyvinvoinnista. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alkutuottajille pitää turvata oikeudenmukainen korvaus heidän työstään. Myös kotimaisen suosimisesta sesonkien puitteissa oltiin yksimielisiä.

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään 13.4. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.

Itämeri kaatopaikasta näyteikkunaksi

Itämerestä on tulossa likakaivo ja kaatopaikka. Aktivistimummoissa huolestuttiin todella, kun luimme Hesarista (3.3.2025) uutisen
että Itämereen saa luvan kanssa päästää vaarallisia myrkkyjä. Asiaa seuranneet Aktivistimummot Armi Temmes ja Päivi Salpakivi-Salomaa ottivat kantaa asiaan. Kaatopaikan sijaan Itämerestämme voidaan tehdä Pohjolan näyteikkuna. Ei keksitä enää uusia tekosyitä siitä, ettei se olisi mahdollista.

Mäntyöljy, styreeni, bentseeni, muovi, öljy, oudot tunnistamattomat rasvakokkareet. Näitä kaikkia on hiljattain kipattu Itämereen kuin se olisi kaatopaikka. Mereen päätyy vesieliöille, linnustolle ja kalastolle vaarallisia aineita, jotka vaikuttavat koko ekosysteemiin, ja ravintoketjun myötä kaikki nämä lopulta päätyvät ihmiseen.    

On vuosi 2025 ja ekologista tietoa laajalti saatavissa, mutta edelleen monet yritykset jatkavat toimintaa noudattaen minimivaatimuksia. Vedotaan lakiin, tietämättömyyteen, vihollistoimiin, kiusantekoon. Vedotaan liiketoiminnan kilpailullisiin suojiin ja kustannuksiin. Aikapulaan ja kansainvälisiin käytäntöihin. Mutta nämä vetoomukset eivät vaikuta siihen, että luonto kärsii ja sitten ihminen itse.

Edelläkävijäyritykset ovat luoneet omat norminsa. He kehittävät jätteistä uusia tuotteita, kierrättävät ja hävittävät ylijäämän asianmukaisesti. He ajattelevat, että merten kalaa syödään nyt ja tulevaisuudessakin. He varmistavat, että merenalaiset ajokasniityt säilyvät lapsillemmekin. He uskovat, että merten uskomaton monimuotoisuus on meidän rikkautemme ja paras aarteemme.

Me Aktivistimummot emme hyväksy Itämeren likaamista. Itämeri ja etenkin sen sisälahdet ovat erittäin herkkiä luontokohteita. Asioissa, joissa lainsäädäntö kulkee terveen järjen jäljessä, on mahdollista luoda yritysten omiin tiukempin normeihin perustuvia hyviä esimerkkejä. Parasta tietenkin on, jos lainsäädäntö saadaan koskemaan kaikkia samanlaisena. Aktivistimummot vaativat, että vaaralliset aineet puhdistetaan satamissa, että öljyvahingot estetään jo ennakolta, että jätteille etsitään järkevät käyttökohteet sen sijaan, että Itämeremme toimisi edelleen kaatopaikkana.

Kirjoittajat: Armi Temmes, MMT ja Päivi Salpakivi-Salomaa, MMM
Kuva: HS 3.3.2025 Lassi Rinne

www.aktivistimummot.fi

Sähköpostit:
Armi: armi.temmes at gmail.com
Päivi: salpasalo at hotmail.com