Kohtuudesta elämäniloa

Aktivistimummot ja Kestävän elämän liike yhteistyöhön

Aktivistimummot-liike haluaa turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää. Siihen tarvitaan kohtuutta, sillä nykyinen elämäntapamme Suomessa vaatii neljä maapalloa. Kohtuuteen perustuva elämäntapa ottaa huomioon planeetan kestävyyden. Kohtuus ei ole ankeaa. Syksyn 2025 Unelma kohtuudesta -tapahtumassa Aktivistimummot pohtivat kohtuuden ja elämänilon yhteyttä. Tulevaisuudentoivoa sisältävän kohtuuden konkretisoimiseksi Aktivistimummot aloittavat yhteistyön Kestävän elämän liikkeen, Jalotuksen kanssa.

”Kohtuus on abstrakti käsite. Eri ihmisille se tarkoittaa eri asioita. Haluamme tarjota konkretiaa sille, mitä tarkoittaa kohtuullinen ja hyvä elämä. Siksi lähdemme yhteistyöhön Jalotuksen kanssa”, Seija Kurunmäki Aktivistimummoista sanoo.

Tavoitteena on laatia yhdessä Jalotuksen kanssa kestävän ja merkityksellisen elämän resepti. Niistä puhuisivat niin mummot kuin muutkin, ja ihmiset havahtuisivat tekemään elämässään kohtuuden valintoja. 

Pohjana yhteistyölle ovat Aktivistimummot-ryhmän elämänkokemus, mummoviisaus ja Jalotuksen vuodesta 2018 alkaen keräämä tietoon perustuva kokemuspohja ja koulutuspolut. Käytännössä luodaan helposti lähestyttävä ja innostava kohtuuden tietopaketti, jonka avulla jokainen aikuinen voi tarkkailla, miten kohtuus omassa elämässä toteutuu, ja mitä voi tehdä vielä paremmin. ”Olemme Jalotuksella innoissamme Aktivistimummojen kanssa aloitettavasta yhteistyöstä. Tavoitteena on, että pystymme yhteistyössä toteuttamaan vaikuttavammin kummankin toimijan missiota. Meillä on laajasti tietoa ja osaamista, joilla voimme toteuttaa maapallon tarvitseman kestävyysmurroksen. Uskomme, että Aktivistimummojen kanssa saamme levitettyä parhaita käytäntöjä ja ehkä pystymme luomaan myös uusia elämänilon polkuja”, Jalotuksen perustaja ja toiminnanjohtaja Anna Evilä kertoo. 

”Yhteistyössä ensimmäinen tavoitteemme on koota ajantasaista, tutkittuun ja kokemustietoon pohjautuvaa materiaaliakohtuuspaketin hahmotteluun, aloitamme ”reseptipajalla” 4.12., projektia Aktivistimummoissa vetävä Tiina Korhonen sanoo ja toivottaa kaikki tervetulleeksi Jalotukselle  Keravan kartanoon.  

Lisätietoja

www.aktivistimummot.fi                                                                       www.jalotus.fi
Tiina Korhonen   Veera Vilen
Tiina.aktivistimummot@gmail.com        veera.vilen@jalotus.fi                                                                             

Yhteinen unelma kohtuudesta

Aktivistimummot-liike aloitti toisen viisivuotiskautensa teemalla kohtuus. Vuonna 2019 perustetulla luontoon ja ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvällä Aktivistimummot-liikkeellä on kaksi ohjenuoraa: TOIVO ja KOHTUUS. Ensimmäiset viisi vuotta liike nosti esiin erityisesti toivoa herättäviä teemoja. Nyt tiedämme, että toivoa ei ole, jos me maailman ihmiset emme lopeta tuhlausta. Mutta mitä on kohtuus? Siitä puhumme Aktivistimummojen UNELMA KOHTUUDESTA-tapahtumassa 29.10. 2025. 

Mummot toivon tuojina

Ilman toivoa ei synny toimintaa, vaan ahdistuksen tunne valtaa mielen. Se lamaannuttaa. Siksi mummot jatkuvasti etsivät ja levittävät faktatietoa siitä, mitkä maailman, politiikkojen ja ihmisten toimissa ovat asioita, jota edistävät luonnon tasapainoa ja hillitsevät ilmastonmuutosta.  Onneksi toimia tehdään ja hyviäkin uutisia nousee esiin. Samalla jokainen meistä tietää, että Pariisin ilmastokokouksen tavoite, lämpötilan nousu max 1,5astetta verrattuna esiteolliseen aikaan, ei tule toteutumaan. Myöskään napajäätiköiden sulamista emme pysty enää estämään. Nyt toivo pohjautuu siihen, että maailman maat tosissaan ryhtyvät tekoihin, jotta lämpötilan nousu ei ylitä +2astetta.

Tällä menolla keskilämpötila on menossa vuonna 2050 kohti +3 astetta, mutta suunnitelmat ja eri maiden sitoumusten toteuttaminen mahdollistavat sen, että lämpötilan nousu jää tuohon  +2 asteeseen. Se vielä olisi siedettävä, joskin vaatii paljon sopeutumista. Nyt on tärkeää, että hyvät teot ja uutiset vahvistuvat.

Ratkaisuna kohtuus, mutta mitä se on?

Mummoille tärkeä sopeutumisen keino on kohtuus. Siksi unelmoimme kohtuudesta, puhumme siitä, kannustamme siihen ja pyrimme toteuttamaan kohtuutta omassa elämässä.
Se on joskus vaikeaa. Ja mitä se kohtuus on?

Valmistaudumme syksyn keskustelutilaisuuteen pohtimalla mummoryhmän kanssa millainen on mummojen unelma kohtuudesta. Mieleen nousi viisi näkökulmaa.

• Unelma sellaisista päättäjistä, jotka systemaattisesti tekevät päätöksiä, joilla luonnonvaroja käytetään vähemmän, ja tähtäimenä, ei vaalikausi, vaan seuraava sukupolvi!

• Unelma sellaisesta yhteiskunnasta, jossa jokainen meistä tekee kaikkensa, jotta riisto yhteiskunnassa vähenee ja loppuu. Tällä hetkellä ns. hyvinvoinnin kasvu perustuu liikaa luonnon ja toisten ihmisten riistoon.

• Unelma sellaisista yrityksistä, jotka systemaattisesti ja pitkällä tähtäyksellä tuottavat palveluita ja tuotteita, joissa luontoarvot on vahvasti huomioitu.

• Unelma sellaisesta ilmapiiristä ja mediasta, jossa puhutaan enemmän asioiden merkityksistä ja henkisestä hyvinvoinnista kuin tavaroista.

• Unelma kansalaisista, jotka haluavat ja osaavat omassa elämässään toteuttaa asioita (kulttuuri, elämykset, yhteisöllisyys, aineettomat lahjat), jotka eivät riistä luontoa ja muita ihmisiä vaan mahdollistavat lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

Unelma kohtuudesta -keskustelutilaisuudessa 29.10.2025 pohdimme, mikä kumma ajaa ihmiskuntaa tuhlaukseen. Miksi haemme tavarasta merkitystä elämällemme. Mietimme yhdessä, miten elämme ja kasvatamme sukupolven, joka ei syö lastenlasten luonnonvaroja, vaan nauttii kohtuullisen elämän tuomista iloista. Pohdimme, olemmeko kohtuuden polulla?

Ennen keskustelua, kolme asiantuntijaa avaa kohtuusajattelua eri näkökulmista.

-              Millaista on vauraus, joka ei ole toisilta pois, yliopistolehtori Toni Ruuska
-              Kulttuuri kestää ylikulutusta, kirjailija Minna Lindgren
-              Kohti ihmisen täyttä mittaa, prof. Arto O. Salonen.

Mummojen tavoitteena on löytää yhteinen kohtuuspolku, jonka avulla opimme arvioimaan ja parantamaan omia valintojamme ja vaatimaan samaa päättäjiltä. Etsimme polkua, jolla opimme nauttimaan kohtuudesta!

Tervetuloa mukaan.

Lisätietoa tilaisuudesta
Aktivistimummo Seija Kurunmäki, 0400-460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Emme ole yksin - kokoontuminen Norjassa

Elokuun lopussa Oslossa kokoontui ilmastosta huolestuneita isovanhempia ympäri läntistä Eurooppaa. Kokoontumisen syy oli pari vuotta sitten perustetun European Grandparents for Climate -järjestön ensimmäinen kokous. Koolla oli noin 40 isovanhempaa, 10 maasta. Suomesta oli mukana Ilmastoisovanhempia ja Aktivistimummoja. Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Armi Temmes ja Marja-Liisa Tapio-BIström kertovat blogissa kokouksen annista.

Eurooppalaiset isovanhempien ilmastoliikkeet perustivat pari vuotta sitten yhteisen järjestön European Grandparents for Climate (EGC). Se kokoontui pohtimaan rooliaan eurooppalaisessa ilmastotyössä Osloon 28.-31.8.2025. Ohjelma oli monipuolinen ja virkistävä: EGC:n kehittämistä koskevan keskustelun lomassa kuultiin kiinnostavia luentoja, virkistäydyttiin runojen ja yhteislaulun parissa, käytiin pitkillä, sateisilla kävelyretkillä, osallistuttiin suureen ilmastomielenosoitukseen ja tanssittiin suomalaisten ilmastoisovanhempien ideoimaa humppaa.

European Grandparents for Climate -järjestön roolia ja laajentumista pohdittiin

Enemmistö kansallisista isovanhempien järjestöistä on pieniä, vain vapaaehtoisvoimin toimivia, kuten Aktivistimummot. Poikkeuksena on isäntämaa Norja, jossa järjestössä on tuhansia jäseniä, palkattua henkilökuntaa ja oma toimisto! Suuri osa kokouksen ajasta käytettiin EGC:n roolin pohtimiseen. Yksimielisesti todettiin, että EGC:n tehtävä on ennen muuta toimia äänitorvena Euroopan ja erityisesti EU:n komission suuntaan. Sen lisäksi se olemassaolollaan toki voimaannuttaa kansallisia toimijoita. EGC olisi vahvempi, jos siihen kuuluisi ryhmiä noin kymmenen maan asemesta jopa kaikista Euroopan maista. Tätä laajennusta yritetään viedä eteenpäin.

Luentojen eräs kohokohta oli Oslon kaupungin ilmastotyön esittely. Siellä suositaan julkista liikennettä ja sähkön käyttöä sekä liikenteessä että työkoneiden voimanlähteenä, kehitetään kierrätystä ja kiertotaloutta, luovutaan avohakkuista eroosion välttämiseksi. Oslon tavoitteena on leikata 95% hiilipäästöjen 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Luennoissa kävi kiinnostavalla tavalla ilmi asioiden monimutkaisuus

Maataloudessa unohdetaan herkästi ulkoa tulevien resurssien, kuten lannoitteiden ja työkoneiden tarvitsema fossiilinen energia. Kiertotaloutta taas kehitetään herkästi puhtaasti kierrättämisen näkökulmasta ja unohdetaan, että taustalla on usein suuri kulutuksen määrä, mikä tuo kiertoon turhan paljon tavaraa.

“Ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden käyttö” sanoo akateemikko Jørgen Randers

Kenties kiinnostavimmaksi luennoksi nousi 80-vuotiaan akateemikko Jørgen Randersin, Rooman klubin jäsenen, puheenvuoro. Hän kertoi suuresta turhautumisestaan ilmastotyön huonosta etenemisestä etenkin läntisissä demokratioissa. Viime vuodet hän on toiminut asiantuntijana kiinalaisten tuloksekkaassa työssä hiilipäästöjen alentamiseksi ja päästöt ovat siellä tasoittuneet ja jopa kääntymässä laskuun. Diktatuuri on siis varsin tehokas, mutta mistä tiedämme, kuinka kauan teho kohdistuu oikeisiin asioihin?

Joka tapauksessa päällimmäiseksi viestiksi jäi akateemikko Jørgen Randersin vetoomus: ilmastotyössä tärkeintä on lopettaa kokonaan fossiilisten polttoaineiden, hiilen, öljyn ja kaasun käyttö. Siinä on meille mummoillekin hyvä tavoite.

Teksti ja kuva: Aktivistimummot Helena Kääriäinen, Marja-Liisa Tapio-Biström ja Armi Temmes

Unelma kohtuudesta

Tervetuloa Aktivistimummojen syksyn keskustelutilaisuuteen

UNELMA KOHTUUDESTA

29.10.2025 klo 18-20 Oodi, Maijan sali

Kohtuus on viisas valinta, mutta mikä kumma ajaa ihmiskuntaa tuhlaukseen?

Tuoko vai viekö kohtuus elämänilon?

Miten elämme ja kasvatamme sukupolven, joka ei syö lastenlasten luonnonvaroja?

Näistä asioista kuulemme alustuksissa ja keskustelemme yhdessä. 

Alustukset:

-              Millaista on vauraus, joka ei ole toisilta pois, yliopistolehtori Toni Ruuska

-              Kulttuuri kestää ylikulutusta, kirjailija Minna Lindgren

-              Kohti ihmisen täyttä mittaa, prof. Arto O. Salonen

Keskustelua kohtuudesta, miten tehdä unelmasta totta. Keskustelua vetävät Aktivistimummot Reetta Meriläinen ja Seija Kurunmäki.

Tilaisuus on avoin kaikille, eikä ennakkoilmottautumista tarvita.

Tervetuloa!

Mistä sinä voisit vähentää?

Aktivistimummo Tiina Korhonen muistuttaa ylikulutuspäivän blogissaan meidän jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon kohtuullistamalla omaa kulutustamme. Me Suomessa olemme varsinaisia tuhlareita, olihan Suomen ylikulutuspäivä jo 6.4., kun taas maailman ylikulutuspäivää vietetään 24.7. Kuva kertoo, miten Suomi sijoittuu kulutusvertailussa. Olemme kärkikastia.

Voi meitä! Tulisimme toimeen niin paljon vähemmälläkin.

Koska kulutamme luontoa paljon nopeammin kuin se pystyy uusiutumaan, olemme itse syypäitä ilmastokriisiin ja luontokatoon. Kaikki ylikulutuksemme vaikutukset eivät näy kotimaassamme. Esimerkiksi suuri osa tuotantoeläimille syötettävästä rehusta tuotetaan ulkomailla. Aktivistimummoina olemme erityisen huolissamme tulevien polvien mahdollisuuksista elää hyvää elämää maapallolla. Toivoa ei ole kuitenkaan vielä menetetty.

Samoja virheitä toistetaan sukupolvesta toiseen, vaikka kehitys on tutkimuksen ja teknologian ansiosta enemmän ennustettavissa kuin koskaan. Talouskasvua haetaan luonnon kustannuksella, vaikka pitäisi panostaa enemmän kestävään kehitykseen ja etsiä kohtuullisimpia tapoja kuluttaa. Käsityksiä ja asenteita pitää muuttaa, ajatella uudelleen.

On hyvä ymmärtää, että ylikulutus uhkaa myös taloutta. Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät ne, jotka perustavat päätöksenteon tieteelliseen näyttöön ja asiantuntijuuteen, ymmärtävät kestävän kulutuksen välttämättömyyden ja toimivat kestävästi N-Y-T, nyt, nyt.

Hyvä elämä ei synny kuluttamalla

Nuorisossa on tahtoa ja tietoa. Otetaan nuoria enemmän mukaan päätöksentekoon. Panostetaan ympäristökasvatukseen ja biotalouden koulutukseen. Mummoina muistetaan näyttää esimerkkiä kulutuksen hillitsemisessä. Luulisi meidän sen osaavan, 70-luvun elämä oli huomattavasti nykyaikaa kohtuullisempaa, silti hyvää. Kas, rikkaus ei piile rahassa, vaan kestävissä arvoissa, ihmissuhteissa, elinkelpoisessa ympäristössä ja hyvissä valinnoissa.

Ylikulutus on saatava kuriin. Tehdään viisaita ja välttämättömiä hankintoja. Vähennetään lihansyöntiä, tai lopetetaan se, lisätään ruokavaliossa kasvisten osuutta. Kierrätetään. Käytetään julkista liikennettä ja kävellään ja pyöräillään (se tekee hyvää myös terveydelle). Suuri vaikutus on sillä, että valitsemme poliittisia päättäjiä, jotka ymmärtävät luontoarvoja ja kestävää elämää. Miksi jahkailisimme, aloitetaan kestävämpi elämä jo tänään. Maailma ei kestä nykyistä tuhlaustamme.

Jotkut ajattelevat, että yksittäisen ihmisen valinnoilla ei ole niin väliä. Mutta kyllä on! Jo Sokrates näki torilla paljon kaikenlaisia tavaroita, joita ei tarvinnut.

Lue lisää:

Ylikulutus – WWF Suomi

Kuva ja lisätietoa: Home - Global Footprint Network

Tiina Korhonen, Aktivistimummo

Pelargonia-tunnustuksen saa pariskunta Virpi Suutari ja Martti Suosalo

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saa vuonna 2025 pariskunta Virpi Suutari ja Martti Suosalo. Kuudetta kertaa jaettavalla tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tuovat esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutosta hillitseviä  ratkaisuja sekä luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Sekä Virpi Suutari että Martti Suosalo ovat taiteellaan herättäneet keskustelua ja lisänneet tietoisuutta luonnon, etenkin metsän monimuotoisuuden merkityksestä. Heidän luomansa teokset ja esitykset ovat lisänneet rakkautta luontoon kaikissa sukupolvissa. Ne vahvistavat myös uskoa siihen, että teoillamme on vaikutuksia.

Dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari teki puhuttelevan dokumentin Havumetsän lapset, joka on herättänyt keskustelua monimuotoisuuden merkityksestä  ja metsiemme tulevaisuudesta. Keskiössä ovat nuoret metsäaktivistit, mutta puheenvuoron saavat myös metsäyhtiöiden edustajat ja vanhemmat sukupolvet.

Suutari on haastatteluissaan innostanut myös vanhempia sukupolvia ”radikalisoitumaan”, jotta  emme tuhoa metsiemme moninaisuutta. Havumetsän lapset on edelleen nähtävissä YLE Areenassa.

Näyttelijä Martti Suosalo on tuonut esiin luonnon ja metsän merkitystä monipuolisesti osana julkisia esiintymisiä. Hänen karismansa kantaa Starman-monologia (käsikirjoitus Juha Kauppinen ja ohjaus Raili Leppäkoski), joka kertoo luonnosta ja monimuotoisuuden vaarantumisesta satiirin keinoin. Näytelmä vierailee syksyllä 2025 Kansallisteatterissa.

”Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustus ilostuttaa ja kannustaa meitä käsittelemään jatkossakin ihmisen ja luonnon suhdetta taiteen kautta”, Martti Suosalo sanoo.  ”Tietoa on saatavilla paljon, mutta taide voi lävistää ihmisen sydämen. Taiteella voi olla merkittävä rooli muutoksessa, sillä taide ei saarnaa vaan herättää kysymyksiä”, Virpi Suutari sanoo.

Aiemmin Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saajiksi on valittu:
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö 
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu
2023 VR
2024 Kerttu Kotakorpi

Lisätietoja:

Aktivistimummot 

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460 894, seija.kurunmaki@kuule.fi
Reetta Meriläinen 0400 464 220, reettam2@gmail.com

Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647

Lahjaksi ikimetsää

Vuosi sitten, toukokuussa 2024, Aktivistimummot hankkivat yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa palan ikimetsää Korppoosta. Tänä keväänä joukko mummoja teki kesäretken Mummonmetsään. Inikorpin ikimetsään suunnattu yhteinen metsäretki oli vavahduttava kokemus. Metsä on todella monipuolinen: sammaleisia kallioita, jäkälää, naavaa, eri-ikäisiä puita ja linnunlaulua. Inikorpi rajoittuu huikeaan merinäkymään. Jokainen meistä sai kokea syviä tunteita: turvaa, kauneutta ja uskoa siihen, että teoillamme on merkitystä.

Uusi mummonmetsäkeräys on menossa!

Jatkamme keräystä uuteen mummonmetsään. Luonnonperintösäätiön mummonmetsä-kampajasivuilla on helppo lahjoittaa.

Varmasti moni nuori ylioppilas tai valmistuja kaipaa myös itselleen “lahjashekkiä”. Hyvä tapa on jättää kaikki turha krääsä hankkimatta ja lahjoittaa osa rahasta pysyvään kohteeseen, ikimetsään.

Ihania metsäretkiä kaikille!

Lue lisätietoa Aktivistimummoista www.aktivistimummot.fi
Lue lisätietoa Inikorpin ikimetsästä Luonnonperintösäätiön tiedotteesta 10.5.2024.

Lastenlasten päiväkotipiha

Huhtikuun blogissa Aktivistimummo Marja-Liisa Tapio-Biström kertoo huomioistaan päiväkotipihoista. Lapset viettävät päiväkodissa valtaosan hereilläoloajastaan. Ja kuka päättää päiväkotien sijoittamisesta ja pihojen suuruudesta ja varustelusta? Kuntapäättäjät!
Mummot, äänestestään kuntapäättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät vastuunsa lähiluonnon vaalijoina ja terveellisen ympäristön luojina!

Lapsen tarkkaavainen katse huomaa tikut, kivet, muurahaiset ja kukat. Marjat, puunjuuret ja linnut – leikkiin kutsuvat ihmeet. Vai löytääkö katse hiekkaa, muovinurmea, asfalttipintoja ja kiipeilytelineitä?

Mietiskelin lasten arkea, päiväkodeissa ja niiden pihoilla. Minkälainen se on? Kävin katselemassa erilaisia päiväkotipihoja, löysin muutaman, joissa oli kalliota, puita, pensaita – maata. Muut pihat olivat sitä hiekkaa ja asfalttia.

Lapsen suhde ympäristöön, luonnon ihmeisiin ja maaperän terveyttä edistäviin pieneliöihin syntyy joka päivä ulkona leikkien. Näkeminen ja kokeminen – katselu ja havainnointi opettavat arvokkaita asioita – katsomista, ymmärtämistä, vaalimista , arvostusta. Ne jättävät valtavan arvokkaan perinnön kasvamista ja aikuistumista vahvistamaan. Juurruttavat meidän maahan ja luovat siteen elinympäristöön, luontoon, puihin ja pölyttäjiin.

Voimme kaikki yhdessä tehdä lasten ja lasten lasten elinympäristöstä vihreän, rikkaan ja tulevaisuutta vaalivan. Kunnissa tehdään tärkeät päätökset elinympäristöstämme. Elinvoimaisten, elämää pursuavien päiväkotipihojen suunnittelu vaatii ammattilaisten osaamista. Eihän säästetä siinä kohtaa vaan tehdään päiväkotipihoista kasvamisen taikapiiri.

Ja mummopäivinä viedään lapsenlapset metsään. Onhan omassa kunnassasi huolehdittu siitä, että lähimetsiä säästetään ja vaalitaan?

Teksti ja kuva: Marja-Liisa Tapio Biström
Lue lisää Aktivistimummoista www.aktivistimummot.fi

Yksi ihastuttava päiväkotipiha on Tuusulassa, Martta Wendelinin päiväkodissa.

#MummotÄänestää 13.4.2025

Viime viikolla 27.3.2025 Aktivistimummot järjestivät kuntavaalipaneelin Eurooppasalissa. Paneeliin saatiin viisi pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokasta. Heiltä kysyttiin kuntien energia-, maankäyttö-, liikenne- ja ruokapalveluratkaisuista. Paneelin moderaattoreina toimivat aktivistimummot Leena Brandt ja Armi Temmes.  Esillä oli mummojen päättäjäteema: ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!

Paneelin osallistujat: Kansanedustaja Tiina Elo (Vihreät, Espoo), Kansanedustaja Henrik Vuornos (Kokoomus, Espoo), , Marleena Isomaa (PS, Helsinki), kansanedustaja Elisa Gebhard ( SDP, Helsinki) ja  Katri Penttinen, varavaltuutettu (Kokoomus, Helsinki). Muutamiin kysymyksiin panelistit vastasivat lippuäänestyksellä. Yhtenä kysymyksenä oli se, pitäisikö kuntaruokailussa (mm. koulut) siirtyä entistä enemmän kasvisruokaan ja alkaa noudattaa Greenpeacen #PuoletParempaa -kampanjan mukaista ruokavaliota. Tavoite on, että kunnissa tarjotaaan puolet vähemmän eläinperäistä ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista!

Vastaukset olivat myönteisiä. Kaikki edustajat olivat kasvisruoan lisääminen kannalla (vihreät äänestylaput). Perussuomalaisten Marleena Isomaa otti esiin huolen alkutuottajien hyvinvoinnista. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alkutuottajille pitää turvata oikeudenmukainen korvaus heidän työstään. Myös kotimaisen suosimisesta sesonkien puitteissa oltiin yksimielisiä.

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään 13.4. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.

Itämeri kaatopaikasta näyteikkunaksi

Itämerestä on tulossa likakaivo ja kaatopaikka. Aktivistimummoissa huolestuttiin todella, kun luimme Hesarista (3.3.2025) uutisen
että Itämereen saa luvan kanssa päästää vaarallisia myrkkyjä. Asiaa seuranneet Aktivistimummot Armi Temmes ja Päivi Salpakivi-Salomaa ottivat kantaa asiaan. Kaatopaikan sijaan Itämerestämme voidaan tehdä Pohjolan näyteikkuna. Ei keksitä enää uusia tekosyitä siitä, ettei se olisi mahdollista.

Mäntyöljy, styreeni, bentseeni, muovi, öljy, oudot tunnistamattomat rasvakokkareet. Näitä kaikkia on hiljattain kipattu Itämereen kuin se olisi kaatopaikka. Mereen päätyy vesieliöille, linnustolle ja kalastolle vaarallisia aineita, jotka vaikuttavat koko ekosysteemiin, ja ravintoketjun myötä kaikki nämä lopulta päätyvät ihmiseen.    

On vuosi 2025 ja ekologista tietoa laajalti saatavissa, mutta edelleen monet yritykset jatkavat toimintaa noudattaen minimivaatimuksia. Vedotaan lakiin, tietämättömyyteen, vihollistoimiin, kiusantekoon. Vedotaan liiketoiminnan kilpailullisiin suojiin ja kustannuksiin. Aikapulaan ja kansainvälisiin käytäntöihin. Mutta nämä vetoomukset eivät vaikuta siihen, että luonto kärsii ja sitten ihminen itse.

Edelläkävijäyritykset ovat luoneet omat norminsa. He kehittävät jätteistä uusia tuotteita, kierrättävät ja hävittävät ylijäämän asianmukaisesti. He ajattelevat, että merten kalaa syödään nyt ja tulevaisuudessakin. He varmistavat, että merenalaiset ajokasniityt säilyvät lapsillemmekin. He uskovat, että merten uskomaton monimuotoisuus on meidän rikkautemme ja paras aarteemme.

Me Aktivistimummot emme hyväksy Itämeren likaamista. Itämeri ja etenkin sen sisälahdet ovat erittäin herkkiä luontokohteita. Asioissa, joissa lainsäädäntö kulkee terveen järjen jäljessä, on mahdollista luoda yritysten omiin tiukempin normeihin perustuvia hyviä esimerkkejä. Parasta tietenkin on, jos lainsäädäntö saadaan koskemaan kaikkia samanlaisena. Aktivistimummot vaativat, että vaaralliset aineet puhdistetaan satamissa, että öljyvahingot estetään jo ennakolta, että jätteille etsitään järkevät käyttökohteet sen sijaan, että Itämeremme toimisi edelleen kaatopaikkana.

Kirjoittajat: Armi Temmes, MMT ja Päivi Salpakivi-Salomaa, MMM
Kuva: HS 3.3.2025 Lassi Rinne

www.aktivistimummot.fi

Sähköpostit:
Armi: armi.temmes at gmail.com
Päivi: salpasalo at hotmail.com

Nyt tarvitaan ilmastoviisaita päättäjiä

Aktivistimummojen tavoitteena on hillitä ilmastokriisiä ja ympäristöuhkia. Nyt on puhuttu paljon kunnissa tehtävistä hiilikuormaan ja lähiluontoon vaikuttavista päätöksistä. Mutta tehdäänkö hyvinvointialueilla ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia päätöksiä? Kyllä tehdään! Lue tästä kahden lääkärin ja aktivistimummon kirjoittamasta blogista, mitkä hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavat myös ilmastoon ja ympäristöön.

Hyvinvointialueet ovat iso toimija Suomessa. Ne ovat myös merkittävä ilmaston ja ympäristön kuormittaja: Vuonna 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon päästöjen osuus oli 6,5 % koko Suomen kulutusperäisistä päästöistä. Kuormaa kertyy mm. alueiden omista ja vuokraamista kiinteistöistä ja uudisrakentamisesta. Hyvinvointialueiden toimintaan liittyy paljon autoilua mm. palo-ja pelastustoimen tehtävissä tai kotihoidon toteuttamisessa. Alueet myös tekevät kukin miljoonaluokan tarvike- yms. hankintoja ulkopuolisilta toimijoilta.

Hienoja tavoitteita, toteutusta vailla!

Monet hyvinvointialueet ovatkin laatineet ilmasto-ohjelmia, jotka tähtäävät systemaattisesti päästöjen vähentämiseen tai hiilineutraaliuteen. Uudenmaan Vihreät Ry:n tiedotteen (30.10.2024) mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on yltänyt kunnianhimoisimpaan ilmasto-ohjelmaan koko maassa: alue on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monet muutkin hyvinvointialueet ovat kirjanneet hienoja tavoitteita ilmasto-ohjelmissaan. Parhaidenkin kohdalla kuitenkin puuttuu se oleellisin: ohjelmien toteuttaminen! Meidän äänestäjien on valittava seuraavalle kaudelle sellaiset päättäjät, jotka pyrkivät tinkimättä ilmastoviisaisiin päämääriin.

Ilmastoa ja rahaa voidaan säästää yhtä aikaa

Kun julkisuudessa puhutaan hyvinvointialueista, koskee puhe yleensä rahaa: rahoja on leikattu ja sen myötä uhka palvelujen supistamisesta ja suoranaisesta kurjistamisesta leijuu ilmassa. Suuri osa ilmastoystävällisistä ratkaisuista on onneksi kustannusneutraaleja tai jopa rahaa säästäviä. Esimerkiksi energiatehokkuuden huomioiminen laite- ja tilahankinnoissa ei lisää kustannuksia ja jotkut toimet kuten kodinhoitopalveluiden reitityksen parempi suunnittelu tai kaikenlaisen hävikin välttäminen tuovat säästöä.  Kustannuksia lisäävät ratkaisut kuten vaikkapa pyöräedun tarjoaminen työntekijöille saattavat maksaa itsensä takaisin jossain toisaalla: pyöräily voi vähentää sairaslomia ja lisätä sitoutumista työpaikkaan, mikä säästää vuokratyövoiman hankkimiselta.

Ilmastoteot ovat myös terveystekoja

Ilmasto- ja ympäristöseikat liittyvät hyvinvointialueisiin toistakin kautta: ne aiheuttavat jo nyt monenlaisia ongelmia, joista hyvinvointialueet joutuvat vastaamaan. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja ukkosmyrskyjen, esiintymistä ja rajuutta. Tällä on suoria vaikutuksia pelastustoimen tehtäviin, kuten monenlaisten hälytystehtävien määrän kasvuun. Lisääntyvät hellejaksot ja heikentynyt ilmanlaatu rasittavat erityisesti ikääntyneiden terveyttä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää ihmisten vastustuskykyä ja näin lisätä esimerkiksi kroonisten sairauksien, erityisesti astman ja allergioiden, esiintyvyyttä. Ilmastonkriisi ja biodiversiteetin heikentyminen voivat aiheuttaa koko väestön mutta erityisesti nuorten mielenterveydelle lisäkuormaa ja kasvattaa osaltaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvetta. Ja globaalisti ajatellen ilmastokriisi uhkaa ruuantuotantoa, aiheuttaa lisääntyvästi sotien uhkaa ja lisää pakolaisuutta, jotka vaativat hyvinvointialueiden varautumista, mahdollisimman kestävin keinoin, kasvaviin tarpeisiin.

Mummoviisaus on ilmastoviisautta - käytetään sitä myös äänestyskopissa

Meidän mummojen pitää siis äänestää viisaasti. Hyvinvointialueiden tulee tietysti ennen muuta vastata terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tehtävistään. Mutta meidän mummojen pitää osata ajatella laajemmin eikä langeta ehdokkaiden houkuttaviin lupauksiin juuri tietyn alueen lähipalveluiden parantamisesta. Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava lasten ja seuraavien sukupolvien tulevaisuus toimimalla ilmasto ja ympäristö huomioiden. Meidän on siis löydettävä ehdokkaita, jotka varmasti ymmärtävät tämän. Mutta meidän kannattaa myös itse osallistua talkoisiin pienentämällä omaa hiilijalanjälkeämme ja huolehtimalla parhaamme mukaan omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

#MummotÄänestää

Aluevaalitja kuntavaalit järjestetään 13.4. sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.

Kirjoittajat:

Helena Kääriäinen ja Liisa Viheriälä ovat aktivistimummoja ja ilmastolääkäreitä

Kuva: Sasha Silvala / Yle

Kuntavaalit lähestyvät – eihän ehdokkaasi ole fossiili?

Kunnat ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä toimijoita. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä. Varmista, ettei ehdokkaasi tue fossiilisen energian käyttöä! Mitä useampaan alla esitettyyn kysymykseen ehdokkaasi vastaa kielteisesti, sitä fossiilimpi hän on!

Energia

Sähkön voi jokainen ostaa valitsemaltaan sähkön tuottajalta, mutta kaukolämmön tuotanto on useimmissa kunnissa kunnan hallinnassa. Kunnat ovat suuria lämmitysenergian kuluttajia vuokra-asunnoissa, kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt jyrkästi viimeisten 15 vuoden kuluessa, mutta vieläkin runsas viidennes tuotetaan öljyllä, kivihiilellä, maakaasulla tai turpeella. Uusiutuvista suurin on energiapuu – noin kolmannes. Tulevaisuudessa kaukolämpö sähköistyy ja polttaminen vähenee. Lämpöpumput, jotka voivat hyödyntää erilaisia hukkalämpöjä, ovat keskeinen teknologia. On tärkeää myös hyödyntää halvan sähkön hetkiä esimerkiksi tuottamalla lämpöä sähkökattiloilla tai varastoimalla lämpöä suuriin luolastoihin. Näistä kaikista on jo kunnissa esimerkkejä.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi kuntansa kaukolämmön tuotannon sähköistymistä ja siten polttoon perustuvan kaukolämmön vähenemistä?

Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 % kaikesta käyttämästämme energiasta. Kuntakonsernien omistuksessa arvioitiin vuonna 2023 olevan hieman yli 43000 rakennusta. Kuntien rakennusten kunnossapito on ollut puutteellista ja korjausvelkaa on kertynyt. Huonokuntoinen rakennus on yleensä myös energiasyöppö.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkisten rakennusten hyvää kunnossapitoa ja energiatehokkuutta?

Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja kunta-alan välisin sopimuksin jo 1990-luvulta lähtien.  Vuoden 2023 lopussa mukana oli 157 kuntaa ja kuntayhtymää, joissa asuu  83 % Suomen asukkaista. Toimenpiteillä on saatu kunnissa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Toinen sopimuskausi on päättymässä vuonna 2025 ja jatkoa suunnitellaan vuosiksi 2026-2035.

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa liittymistä julkisen alan energiansäästösopimukseen?

Liikenne

Mitä enemmän energiantuotannon päästöt vähenevät, sitä suurempi on liikenteen päästöjen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä. Esimerkiksi Helsingissä ennusteen mukaan liikenne on nousemassa suurimmaksi päästölähteeksi vuonna 2025. Sama on tapahtumassa Suomen muissakin kaupungeissa ja kunnissa. Keskeistä on suitsia yksityisautoilua esimerkiksi julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen palvelua parantamalla. Suurimmissa kaupungeissa henkilöautojen käyttöä voidaan rajoittaa pysäköintikielloin ja -maksuin, ruuhkamaksuin ja suoranaisin ajokielloin. Autojen sähköistyminen vähentää päästöjä. Kuntien omien ajoneuvojen sekä bussien sähköistäminen on suoraan kuntien päätösvallassa. Päätökset ovat kipeitä, mutta niitä ilman hiilineutraalius ei toteudu.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkista liikennettä, kevyttä liikennettä sekä kunnan omien ajoneuvojen sähköistämistä?

Luonnon monimuotoisuus ja maankäyttö

Erilaiset maankäyttöön liittyvät päätökset ovat kuntapäättäjien pöydillä – onhan kunnilla kaavoitusmonopoli. Näillä voidaan vaikuttaa rakentamisen lisäksi esimerkiksi liikenteeseen sekä virkistys- ja suojelualueisiin. Kunnat ovat merkittäviä metsäomistajia – yhteensä kuntien metsäomaisuus on noin 400 000 ha. Metsienhoitoon liittyvät päätökset vaikuttavat etenkin luonnon monimuotoisuuteen. Lähiluonnon suojelu on sekä monimuotoisuuden turvaamista että hyvien ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista, millä on suuri vaikutus myös asukkaiden terveyteen. Luontokadon torjumiseksi kunnille on suositeltu erityisen Luonnon monimuotoisuusohjelman eli LUMO-ohjelman laatimista. Sellainen on jo monilla kunnilla, mutta ei läheskään kaikilla.

Kysymys: Onko ehdokkaasi sitoutunut kuntansa LUMO-ohjelman tekemiseen ja toimenpiteiden edistämiseen?

Ruoka

Emme aina huomaa, että kunnat ovat melkoisia ruokkijoita – kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa ja seniorikodeissa. Eikä ole yhdentekevää, miten tämä tehdään. Hävikin vähentäminen ja kasvisten suosiminen ovat eräitä keinoja.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut mummojen lapsuusvuosien jälkeen kaksinkertaiseksi. Lihankulutuksen puolittaminen ei siis ole lainkaan mahdoton tavoite.

Suomalaisilta syntyy ruokahävikkiä keskimäärin 20-25 kg vuodessa. Se on hurja määrä, joka aiheuttaa sen, että kaikki tuotantoketjun päästöt ovat syntyneet turhaan. Kuntien ruokatarjoilussa on monia keinoja vähentää ruokahävikkiä.

Kouluruokailun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa jokainen kunta.  Kouluruoalla on myös tärkeä kasvatustehtävä ja sillä on suuri vaikutus suomalaisten hiilijalanjälkeen. Tärkeää on, että kunnan tavoitteet ovat yhteiset ja yhteistyö kunnissa toimii. 

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa tarjoaman ruokailun lihankulutuksen puolittamista ja hävikin torjuntaa.

Teksti:
Armi Temmes, aktivistimummo ja MMT
Piirros:
Anne Leppänen, aktivistimummo ja kuvittaja

Aktivistimummot-liike valmistautuu alue-ja kuntavaaliin teemalla ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!
Keskitymme kuntavaaliin, koska ilmastoon ja luontoon vaikuttavat päätökset (energia-, maankäyttö-, liikenne-, ruokapalveluratkaisut) tehdään kunnissa. Kysymme kuntavaaliehdokkailta: Oletko fossiili? Aktivistimummojen oma KUNTAVAALIPANEELI 27.3.2025.

Kuusi hyvää syytä äänestää kuntavaaleissa

Jokainen meistä asuu kunnassa. Kunta pitää huolta kansalaisen, siis meidän, perustarpeisiin vastaamisesta. Kuntavaaleissa jokainen voi äänestämällä vaikuttaa siihen, kuinka viisaasti tarpeisiin vastataan. Ei ole samantekevää, ketkä asioista päättävät ja millaisten arvojen pohjalta niitä hoidetaan.

Alue- ja kuntavaalit järjestetään 13.4.2025. Nyt on aika palauttaa mieleen ainakin kuusi hyvää syytä, miksi kannattaa äänestää:

1.        Kunta vastaa päiväkodeista ja kouluista. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä lapsia kasvatetaan. Minkäkokoinen päiväkoti on, millaisessa ympäristössä päiväkoti tai koulu toimii.  Voiko pihalla leikkiä ja pelata, onko sieltä pääsy luontoon?

2.        Kunta huolehtii kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Onko tarjolla helposti saavutettavia kirjastoja, konserttitaloja, uimahalleja, jäähalleja, hiihtolatuja, urheilukenttiä, skeittipuistoja?

3.        Kunta päättää, mihin saa rakentaa ja millaista. Louhitaanko lähikallio olemattomiin, tuleeko sinivuokkometsän tilalle kerrostaloja, saako rannat täyttää rakennuksilla? Korjataanko vai rakennetaanko uutta? Minne sijoitetaan sairaala? Mahtuuko talojen ympärille puita, pensaita, kukkia tai nurmea?

4.        Kunta vastaa siitä, että ihmiset saavat puhdasta juomavettä ja siitä, että likavedet menevät oikeisiin paikkoihin.

5.        Kunnat huolehtivat siitäkin, että ihmiset pääsevät kotoaan työhön, kouluun ja harrastuksiinkin. Kunta tuottaa rakenteet niin yksityiselle kuin julkisellekin liikenteelle. Mihin rakennetaan ja millaiset väylät, raiteet, tiet, sillat, maan alle vai päälle?

6.        Kunnan vastuulla on myös se, että ihmisillä on viihtyisä ympäristö elää. Nyt ja tulevaisuudessa. Se tarkoittaa monen muuan asian lisäksi luonnon monimuotoisuuden turvaamista, ilmastomuutoksen torjuntaa ja kestävän kehityksen huomioon ottamista kaikessa.

Alue-ja kuntavaalit järjestetään 13.4.2025. Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025  Lisää tietoa täältä.

Aktivistimummot-liike alkaa valmistautua alue-ja kuntavaaliin viikolla 7 teemalla ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!
Keskitymme kuntavaaliin, koska ilmastoon ja luontoon vaikuttavat päätökset (energia-, maankäyttö-, liikenne-, ruokapalveluratkaisut) tehdään kunnissa.
Emme unohda aluevaalin merkitystä (terveys!) .

Tulossa on:

• Blogi, jossa tietoa aluevaalin merkityksestä jokaiselle mummolle

• Näkökulmia kuntien ilmastopäätösten vaikutuksista (blogisarja Aktivistimummojen sivuilla)

• Haaste ehdokkaille: Oletko fossiili?

• Kuntavaalipaneeli 27.3.2025.

• Keskustelua Facebookissa, X:ssä ja Instassa tunnisteella #MummotÄänestää #Kuntavaalit2025 #Aktivistimummot 

Aktivistimummojen kuntavaalipaneeli

ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!

Aktivistimummojen kuntavaalipaneeli Eurooppasalissa (Malminkatu 16) torstaina 27.3.2025 klo 16-18. 

Aktivistimummot kysyvät pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokkailta kuntien energia-, maankäyttö-, liikenne- ja ruokapalveluratkaisuista.
Paneelin moderaattoreina aktivistimummot Anu Harkki ja Armi Temmes.  

Paneelin osallistujat: Kansanedustaja Tiina Elo (Vihreät, Espoo), Katri Penttinen, varavaltuutettu (Kokoomus, Helsinki), Marleena Isomaa (PS, Helsinki), kansanedustaja Elisa Gebhard ( SDP, Helsinki) ja Kansanedustaja Henrik Vuornos ( Kokoomus, Espoo). 

Kysymys kuuluu: Oletko fossiili?

Tervetuloa mukaan!

Kysy lisää:

Anu Harkki
Aktivistimummo ja European Climate Pact Ambassador

anu.harkki1@gmail.com
tel +358400436997

aktivistimummot.fi

#MummotÄänestää #Kuntavaalit2025

Mummonmetsäkeräys jatkuu

Keväällä 2024 Aktivistimummot-liikkeellä oli ilouutinen. Viiden vuoden Mummonmetsäkampanjan varat käytettiin Korppoon Ikikorven Ikimetsään, josta Luonnonperintösäätiö osti yli 40 hehtaarin suojelualueen. Aktivistimummot kiittävät kaikkia Mummonmetsä-keräykseen osallistuneita! Lue uutinen äitienpäivänä 2024.

Vaikka yksi Mummonmetsä on nyt hankittu, Aktivistimummot jatkavat keräystä luonnon hyväksi, sillä jokainen suojeltu hehtaari on merkityksellinen. Uuteen keräykseen on lahjoitettu jo yli 2500 euroa ja työ jatkuu.

Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä hiilivarastoja, monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Kasvaessaan metsät sitovat hiiltä runkoihinsa ja juuristoon ja toimivat hiilinieluna. Lisäksi suojelumetsät tarjoavat tärkeän virkistymis- ja retkeilymahdollisuuden mummoille, lapsenlapsille ja kaikille kiinnostuneille.

Lahjoitus Luonnonperintösäätiölle on lahja luonnolle ja tuleville sukupolville.  Kun esimerkiksi syntymäpäivä- ja joululahjoina tehdään lahjoitus luonnolle, voidaan vähentää turhan ja kuluttavan tavaran hankintaa ja sen aiheuttamia ympäristöpäästöjä.

Pääset lahjoittamaan alla olevasta linkista. Sieltä näet myös miten lahjoitusvarat lisääntyvät.

https://luonnonperintosaatio.fi/kerays/aktivistimummojen-mummonmetsakerays/

Riittävän hyvää joulua!

Ilmastoilta Helsingissä 10.12. klo 16-18

Aktivistimummot sekä Helsingin Lions-toimijat järjestävät avoimen ilmastokeskustelun Eurooppasalissa Helsingin Kampissa tiistaina 10.12.2024 klo 16–18. Tilaisuudessa tutustutaan tuoreeseen tutkimustietoon ja keskustellaan käytännön keinoista hidastaa ilmastonmuutosta ja sopeutua muuttuviin oloihin. Tervetuloa mukaan kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan ilmastohuolista ja -toimista! Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki

Tilasuudessa Aktivistimummo ja eurooppalaisen ilmastosopimuksen, Climate Pactin, vapaaehtoinen lähettiläs, FT, MBA Anu Harkki kertoo tuoreen tutkimustiedon pohjalta, mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään nyt. 
– Henkilökohtaista huolta ilmastosta ja luontokadosta kannattaa kanavoida käytännön tekoihin. Kannustamme tilaisuutemme osallistujia suunnittelemaan yhteisiä tekoja, Harkki sanoo.
- Monet meistä kaipaavat tietoa siitä, millä omilla toimilla voi vaikuttaa, jotta jätämme lapsenlapsillemme maailman, jossa voi elää.

Luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta puhuu biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen asiantuntija ja suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Aktivistimummo, professori Sirpa Kurppa. 

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun joukko mummoja halusi olla nuorten rinnalla tekemässä työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Viiden vuoden aikana tietoisuus ilmastokriisistä on lisääntynyt, samoin halu hillitä ilmastonmuutosta. 

Aktivistimummot-liikkeen toimijoissa on monia luonto-osaajia, jotka haluavat jakaa faktatietoa päivänpolttavasta aiheesta. Myös Lions-järjestö näkee ilmastoasiat tärkeinä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäjänä. Eurooppalainen ilmastosopimus Climate Pact jakaa tietoa ja aktivoi kansalaisia, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.  

Ilmastonmuutos huolettaa – miten voin toimia? 

Ohjelma

Tervetuloa 

EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki, Aktivistimummot-liike ja  Itäisen Helsingin, Vantaan ja Itä-Uusimaan Lions-piirin kuvernööri Outi Hanslin 

Alustukset 

• Ilmastonmuutos ja sen seuraukset, EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki

• Luontokato ja ilmastonmuutos, professori Sirpa Kurppa

• Miten Eurooppalainen Ilmastosopimus toimii,  Anu Harkki

Ryhmäkeskustelu 

Mitä voimme tehdä? - Moderaattoreina Anu Harkki ja ja Outi Hanslin

Kahvitarjoilu

Lisätietoa

www. aktivistimummot.fi 
Anu Harkki
EU Climate Pact Ambassador
anu.harkki1@gmail.com
+358 400 436997

Ilmastoilta Tampereella 25.11.

Tervetuloa Aktivistimummojen ja Zonta-kerho I Tampereen yhteistyössä järjestämään ilmastoiltaan Tampereelle pääkirjasto Metson Pihlaja-saliin 25.11. klo 18-19.30.

Mitä ilmastomuutoksesta tiedetään tänään? Mitä meidän kaikkien ja päättäjien tulisi tehdä? Tule kuulemaan huippuasiantuntijoiden tietopaketit ja pohtimaan yhdessä tapoja toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumista varten. 

Illan ohjelma 

Tervetuloa, Helena Reilin Zonta-kerho I Tampere ja Anu Harkki Aktivistimummot

Luontokato ja ilmastonmuutos, professori Sirpa Kurppa

EU:n ilmastosopimuksen esittely, EU-ilmastolähettiläs, Aktivistimummo Anu Harkki

Ryhmäkeskustelun vetäjänä Aktivistimummo, MMM Päivi Salpakivi.  

Tilaisuus on avoin yleisölle.
Kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

Lisätietoja
Päivi Salpakivi, Aktivistimummo, Tampere
puh. 0400754748
salpasalo@hotmail.com

Kokoonnutaan ilmastotunnepelin äärelle

Nyt meillä kaikilla on mahdollisuus päästä tuulettamaan ilmastotunteitamme uudella tavalla. Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on tuottanut ilmastotunnepelin maksutta kaikkien saataville. Peli kokoaa toisilleen entuudestaan tuntemattomatkin juttelemaan kenties maailman tärkeimmistä aiheista, ilmastosta ja luonnosta. Ilmastolääkäri Hanna Rintala haastaa Aktivistimummoja kokeilemaan pelihetkeä tuttujen tai vähän tuntemattomampien kanssa. Hän innostaa mummoja järjestämään matalan kynnyksen ilmastokahviloita vaikkapa lähikirjastoon.

Moni meistä miettii kuumeisesti, mitä näkyvää ja tuntuvaa voisi tehdä paremman tulevaisuuden puolesta. Omat arjen ilmastoystävälliset valinnat ja äänestäminen tai näkyvä kampanjointi tulevat mieleen ensimmäisenä. Mutta mitä muuta vaikuttaminen voi olla? 

Tarvitsemme siis kipeästi keskustelua ja ajatustenvaihtoa!

Meillä on yksi tärkeä ja helposti ulottuvillamme oleva keino vaikuttaa: se, että lisäämme rakentavaa keskustelua ilmastoon ja luontoon liittyvistä ajatuksista ja tuntemuksista sekä ratkaisumalleista. Joskus vain keskustelun aloittaminenkin on haastavaa – voi tuntua esimerkiksi, ettei halua pilata tunnelmaa tai ettei vaikkapa tiedä tarpeeksi koko monimutkaisesta aiheesta.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen (2024) mukaan yli 80 % ihmisistä kannattaa maapallon tulevaisuuden turvaavia toimia ja lähes 70 % on valmis antamaan osan tuloistaan sitä varten. Samaan aikaan yhtä moni uskoo, että muut eivät ole tähän valmiita. Tämä osoittaa kuinka tärkeää on kommunikoida ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa, jotta tämänkaltaiset väärinkäsitykset eivät ole muutoksen jarruna.

Tarvitsemme siis kipeästi keskustelua ja ajatustenvaihtoa, ja työkaluja avuksemme keskustelujen käynnistämiseen ja ylläpitämiseen!

Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on tuottanut jo kovan suosion saavuttaneen ilmastotunnepelin maksutta kaikkien saataville. Peli kokoaa toisilleen entuudestaan tuntemattomatkin ihmiset matalalla kynnyksellä juttelemaan kenties maailman tärkeimmistä aiheista.

Peli on yksinkertainen: siinä on pelilauta, jonka lisäksi tarvitset vain nopan ja pelimerkit – ja tietenkin pelikaverit. Matkan varrella eteen tulevat, ajattelua virittävät kysymykset ovat avoimia ja sopivat mietittäväksi kaikenikäisille. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, ja jokainen voi itse päättää kuinka syvällisesti kysymyksiin vastaa. Pelin voi ladata verkosta ja printata A3-kokoiselle paperille, ja siitä on myös tulossa painettu versio maksutta jaettavaksi halukkaille.

Haluamme nähdä pelin auttavan ihmisiä kokemaan yllättäviä oivalluksia ja yhteisymmärryksen syvenemistä. Uskomme, että pelissä voi syntyä ja voimistua tahto tehdä yhdessä hyvää.

Voisitko sinä Aktivistimummo kokeilla pelihetkeä tuttujen tai tuntemattomampien kanssa?

Voisitko sinä aktivistimummo tai aktivistimummoutta miettivä kokeilla pelihetkeä tuttujen tai tuntemattomampien kanssa? Lähtisitkö järjestämään matalan kynnyksen ilmastokahvilaa tai tapaamista vaikkapa lähikirjastoon? Mallia voi ottaa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen ilmastotunnekahviloista, joissa mm. aktivistimummo Liisa Viheriälä on isoksi iloksemme ollut mukana. Kirjastoista löytyy paljon aktivistihenkeä, joten kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoon!

Matkaan vain termarillinen lämmintä juotavaa ja kutsutaan ihmiset ilmastotunnepelin ääreen. Ja niin maailma parantuu taas vähän kerrallaan!

Hyviä pelihetkiä toivottaa Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -tiimin puolesta

Hanna Rintala, ilmastolääkäri
Ympäristö ja tulevaisuus mielessä, Nyyti ry
hanna.rintala@nyyti.fi

Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke on kolmen eri mielenterveysjärjestön, MIELI, Nyyti ja Tunne ry:n, yhteinen kolmivuotinen hanke (2023–2025). Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ympäristötunteiden ja tulevaisuuteen liittyvien huolien käsittelyyn kaikenikäisille. Erityisesti hankkeen työllä halutaan turvata nuorten mielen hyvinvointi ekokriisin ajassa.

Hanna Rintala on 44-vuotias kahden lapsen äiti, aktivisti, lääkäri ja YTM-hankkeen työntekijä, sekä Ilmastolääkärit -verkoston perustajajäsen. Hän kannustaa kaikkia aikuisia näyttämään välittämisensä ja ottamaan haltuun sen toiminnan, mitä ekokriisin tilanne meiltä nyt vaatii.

Toiminta luo toivoa -tapahtumassa tupa täynnä

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun tusina mummoja päätti alkaa tehdä nuorten rinnalla työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Joukkoliike on kasvanut viidessä vuodessa tusinasta kymmeneen tuhanteen sisäisen aktivistinsa löytäneeseen mummoikäiseen. Viisivuotisen taipaleen kunniaksi järjestetty keskustelutapahtuma Toiminta luo toivoa sai Oodin Kuution täyteen ilmastojahkailuun pettyneitä ja toivoa etsiviä ihmisiä; mummoja, pappoja - nuoriakin. Tilaisuus striimattiin ja siitä tehtävä tallenne on sivuillamme (dropbox).

Tapahtuman yhteistyökumppani EU Climate Pact teki tilaisuudesta tiedotteen 7.11.2024. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70651241/aktivistimummot-vaativat-loppua-ilmastojahkailulle?publisherId=69820735&lang=fi

Kuvassa tilaisuuden alustajat Outi Ervasti, Elina Hermansson, Auni Harkki, Alisa Horsmanheimo ja Kerttu Kotakorpi
KUVA: Lauri Kaivo-oja.

Ilmastojahkailu ei käy!

Aktivistimummot-liike aloitti toimintansa syksyllä 2019 tavoitteena tukea nuoria niin, ettei ilmastoahdistus vie uskoa tulevaan. Tavoitteena oli myös luoda kanava, jonka kautta voidaan jakaa tutkittua tietoa, jolla valaa toivoa. Aktivistimummot iloitsevat, että yhteinen toiminta on vahvistanut myös omaa uskoa siihen, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon ongelmia voidaan ratkaista. Ratkaisut ovat jo olemassa. Ne pitää vain ottaa käyttöön. Nyt. Aktivistimummot-liike lupaa puuttua entistä tehokkaammin päättäjien jahkailuun.

Ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttama. Ihmiset sen myös voivat ratkaista. Tärkeää on, että sekä kansalaiset että päättäjät toimivat ymmärtäen, että nyt on kyseessä tulevien sukupolvien elämä.

Millaisia toimia tarvitaan nyt?

Kansalaisten merkittävin mahdollisuus vaikuttaa on äänestää päättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät, millaisia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen vaatii. Yksikään maa ei voi siirtää vastuutaan toiselle maalle. Toinen mahdollisuus vaikuttaa on kansalaisen oma toiminta.

Aktivistimummojen oma asiantuntija, EU Climate Pact Ambassador  
Anu Harkki nostaa esiin viisi konkreettista asiaa, joihin Suomen pitää tarttua nyt.

• Irti fossiilisista polttoaineista -  Suomi on hyvällä uralla, jatketaan näin

• Maankäytön hiilinielut ylös - vanhat metsät suojeluun, turvemaiden raivauskielto ja vettäminen

• Luontokadon pysäyttäminen  - vanhat metsät suojeluun ja Natura-alueita 30% vuonna 2030

• Liikenteen päästöt alas -  julkinen liikenne valtavirtaan, sähköautoilun veroetu

• Maatalouden päästöt alas  - lihankulutuksen puolitus kotona ja suurkeittiöissä

Entä kuka nämä muutokset maksaa? ”Investoinnit maksavat itse itsensä. Jos ja kun nämä toimet onnistuvat, Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 emmekä joudu ostamaan päästöoikeuksia muilta EU-mailta”.  Anu Harkki muistuttaa, että Ilmastonmuutoksen seurausten kustannukset ovat moninkertaiset torjuntakuluihin verrattuna!

Toiminta luo toivoa

Viisivuotisen toiminnan merkkipaaluna Aktivistimummot-liike järjestää Oodin Kuutiossa 6.11. keskustelutilaisuuden Toiminta luo toivoa.  
Tilaisuudessa eri alojen asiantuntijat nostavat keskusteluun paitsi ilmastoon ja luontokatoon myös ihmismieleen ja toivoon liittyviä kysymyksiä.  
Tilaisuus striimataan. Voit seurata tilaisuutta täältä: https://secure.wooli.fi/toiminta-luo-toivoa

Lisätietoja www.aktivistimummot.fi

Seija Kurunmäki, seija.kurunmaki@kuule.fi  puh. 0400 460894
Liisa Viheriälä, viherialaliisa@gmail.com,  puh. 040 5703690
Anu Harkki, anu.harkki1@gmail.com, puh. 0400 436997